Keskustelin meidän kylä kunnanisien kanssa kelkkareittein hoidosta ja niiden hoitoon budjetoiduista euroista. Lanauskertojen määrä on puolittunut muutamaan vuoteen. Ja suurin syy tähän on rahanpuute. Rahaa kuitenkin riittää hiihtolatujen ylläpitoon (ja hyvä niin) ja ensilumen latua varten tykitettävään, kesän yli säilöttävään tykkilumeen. Perusteluna hyvälle latuhuollolle oli se, että mm. ensilumen latu on maksullinen latu, niin se tuo niin hyvin euroja+ ulkopaikkakunnalta tulevat hiihtäjät jätävät kylälle euroja majoituksen, ruokailun ja auton polttoaine yms. ostojen mukana. Tästä oli tehty kuulema ihan viralliset laskelmat. Kelkkailusta ei kuulema tule kuntaa euroja, vaan pelkästään kuluja.... Voisinpa vaikka lyödä vetoa, että kelkkailija jättää meidänkin kuntaa enemmän euroja, kuin hiihtäjä. Onko kenelläkään tiedossa, onko vastaanlaista laskelmaa tehty moottorikelkkailun osalta? Nopeasti jokainen saa tietysti laskettua paljon esim. huoltsikalle, tai korjaamolle jää rahaa tankkauksen, tai kelkan/ukon huollon yhteydessä. Mutta onko olemassa mitään virallista laskelmaa, mitä voisi hyödyntää keskusteltaessa reittihuollon nykytilasta ja sen kehittämisestä, ettei kesksuteluja tarvitsisi käydä mututuntumalla? Jos laskelmia löytyy, niin olisin kiinnostunut niistä. Kiitos.
Kyllä se taitaa kelkkailija jättää euroja enemmän. Samalla tavalla ne majoittuu ja ostaa autoon bensaa kuin hiihtäjätkin plus vielä tankkaavat kelkankin. Kelkkailijat pysähtyvät reissuillaan syömään ja kahville reittien varrella oleviin ravintoloihin. Hiihtäjillä näyttää olevan suurimmaksi osaksi omat eväät ja kahviloista ostetaan vain kuuma mehu tai kaakao. Ja osa vielä kehtaa tulla kahvilaan vain syömään omia eväitä... Meilläpäin käy paljon hollantilaisia joilta olen kysellyt ,että mikä on parasta tekemistä tällä lomalla. Vastauksena on huskyt ,kelkkasafarit ,jääkarting... Suurin osa sanoo, että hiihtäminen ei kiinnosta ja laskettelemassa he käyvät alpeilla.
Samasta juttelin yhden kans ja se väitti että kelkkailioita on vai muutama prosentti hiihtäjien määrästä ja kelkkailusta ei tule rahaa. Se on muka jollain tapaa perillä näistä asioista työnsä puolesta mutta itselle jäi hieman sellainen kuva että onkohan jäänyt hieman ajassa jälkeen. Onko kellään mitään hajua montako aktiivista kelkkailiaa suomesta löytyy ja moniko maksaa vaikka metsähallituksen uraluvan?
Joskus tästä jutellut majoitusyrittäjien kanssa. Eipä paljon hiihtäjien ostokset kassakonetta kilisyttele, kelkkailijoiden sitäkin enemmän. Ei ole tilastoja tai lukuja laittaa.
Pennosiahan nämä kelkkakulut on verrattuna hiihtokuluihin tai sitten arvotonta rahaa. Tänävuonna (2017 1,5kk) menny kotipaikkakunnalle 5440€ (varusteisiin, öljyhin, pensoihin ja korjaukseen) ulkopaikakunnille 85€ (matkaeväisiin, kärryvuokra) Ruottinmaalle 115€ (majoitus ja vähän evästä) KOLMENA PÄIVÄNÄ AJOA
Sitä aikoinaan tuli lylyllä lykittyä parraana talvena reilut 2000km. Sitten asiaan, hiihtäjä ostaa varustee ne maksaa 500-1000e, ja siinäpä ne menot onkin. Kelkkailija kun ostaa kelkan ja varustee siinä 15000euroa vaihtaa omistajaa, eikä ne kulut siihen jää. Jos ajat talvessa 3-5000km ostat 3-4 hihnaa, öljyt, käytät huollossa,vakuutukse, reittimaksut ja jos otetaan vielä 2vuojen vaihossa maksettu väliraha n.5000e niin ei taija 5000e talveksi riittää. Aatteleppa ite jos kylässä on sata kelkkailijaa niin montako tuhatta hiihtäjää pitää olla että ne tuovat yhtä paljon rahaa yhteiskunnan käyttöön
Näistä pitäis jotku tilastot tehdä. Taitaa monella olla sellainen kuva ettei kelkkailiat tuo rahaa. Tai voihan ne tuoda mutta kun niitä on niin vähän. Eikö missään ole mitään arviota paljonko kelkkailioita on Suomessa? Tai oikeastaan reittikelkkailioita. Monellahan on joku työ/pilkkikelkka. Seki ketju hävisi missä kyseltiin rahan vientiä ruotsin puolelle. Ei tainnut kävijöitä sitte kuitenkaan olla kun ei tullut yhtään vastausta.
Jaa palijonkohan sitä oli jääny viimesimmältä 5vrk reissulta Kittilän nurkkiin kaikkiaan? Majotus poislaskettuna joku 1500 ainaki. Ohan tämä hitusen tyyriimpi harraste verrattuna esim. meän akan lasketteluun, siltä tais jäähä maksimissaan 300€...
Homman juju saattaa ollakin tuossa, kelkan kulut on tuota teknistä sälää ja se helposti tapahtuu eri kunnassa kuin missä ne ajetut reitit tai umpiset on. Jotta nuo rahat päätyis reitin viereen pitäs siinä olla joku osaava kelkkaliike ja kelkkailijan pitäisi tajuta että ne rahat kannattaa kuskata juuri sinne. Oma dynamiikkansa on kanssa sillä että millä se nelihenkinen perhe saadaan houkuteltua, että onko sileetä kelkkabaanaa vai tekemistä koko porukalle. Tuntuis että suurin kulu kohteessa on majoitus ja varmaan se kelkkailija ja hiihtäjä syö siellä samassa rinne/hotelliravintolassa. Bensat menee lisäksi kelkkaan. Eniten rahaa kyllä menee itsellä rinnereissulla, parissa päivässä hissilippuihin se mitä viikon bensoihin, ja jotain saattaa tipahtaa kassiin shoppaillessakin, vermeet kun on yleensä enemmän laskijoille mitä keskukset myy. Onhan niitä erilaisia kelkkoja ja kuskeja toki. Vuokraturistit taitaa kelkkailussa olla varsin tärkeä segmentti mm. sen kelkkavuokran takia ja vähän väärällä uralla ollaan jos se porukka unohtuu keskustelusta. Tässä maassa ois potentiaalia niille jotka on Alpit jo nähny, ellei ruotsalaiset oo sitten fiksumpia tai venäläiset keksi että miten päästä samoille apajille. Mielestäni hyvä case noille argumenteille mitä tässä säikeessä oli tähän asti olisi silloin jos olet tyyliin Lapin paras kelkkamesta. Silloin alkaa synergiat hyrräämään ja syntyy kriittistä massaa (kivahan ajella jos kaverikin suosittelee?) ja kelkkailijat alkaisivat keskittämään palveluiden käyttöä. Siltikin helposti voi tulot valua 2-3 kunnan alueelle, eli pitäisi saada pelittämään yhteistyö, kelkkailijat on liikkuvaista sorttia toisin kuin nuo muut talvimatkailijat jotka kaataa sen rahansa kilometrin säteelle hotellista. Ruka ja Levi on varmaan niitä harvoja joissa kelkkatalous on oikeasti lähtenyt pyörimään. Reitistöä ja safarifirmaa on sen verran että se massa ja mahdollisuudet vaan vetää. Kelkan huolto onnistuu myös lähialueella. Mutta reittien hyvä kunnossapito ei ole se miksi kelkkailijat tulee Rukalle, vaan enemmän se synergia siitä että suuri talvikeskus johon matka suuntautuu jo muutenkin. Että sikäli koko säikeen perusajatus saattaa olla vähän harhainen - mutta eri asia toki jos kelkkailussa alkaa jatkossa pyöriä enemmän rahaa niin että siitä kannattaa oikeasti kilpailla, ja ehkä se perusharrastajakin saattaa olla vaativampi kuin aiemmin. Ne jotka parhaiten ymmärtää markkinaa ja asiakkaitten tarpeita yleensä vetää pisimmän korren. Mutta toisenlaiset kannattavuuslaskelmat saattaa silti toimia myös. Tuntuu että joku Suomu on ehkä päätymässä siihen että kiinalaiset turistit tarvitaan jotta hommassa on mitään järkeä, mutta että päästäisiin voitolle niin pitäisi saada ne pienet virrat ohjautumaan samaan keskukseen myös, ja tuossa myös kelkkailijat pitää saada paikalle muitten (pienten?) ryhmien kera tai muuten ei paljoa juhlita. Samaa mieltä siitä että jotain lukuja pitäs olla että homma etenee. Kelkkojen määrä on kyllä selvillä mutta moniko lähtee reissaamaan parempien reittien toivossa.
Sen kummempaa tilastotietoa, mutta yksi esimerkki yhden ajopäivän rahan käytöstä Rautavaaralla: tankkaus 35e, syönti 10e, limupullakahvit 6.5e. Yhteensä noin 51,5e. Kaikki suoritteet eri yrittäjille. Kaikilla päiväreissuilla saman tyyppinen rahan käyttö. Joskus syönti joskus ei.
Kaipa meidänkin viiden hengen porukka kävi 20 000e pudottamassa Kanadan maaperälle reilun viikon aikana, eipä siellä paljoa hiihtäjiä näkynyt Kilpisjärveltä on juurikin kuulunut juttua, että hiihtäjät asuvat asuntoautoissa ja vaunuissa nuukasti teepusseja kierrättäen ja omia eväitä syöden, vain kelkkailijat tuovat oikeasti rahaa kun yövytään hotelleissa/mökeissä, bensat ja ruuat ostetaan paikanpäältä jne...
Vaikka yksi kelkkailia vastaa 10 hiihtäjää niin jos niitä hiihtäjiä on silti niin paljon enemmän? Jos omaa rahan käyttöä miettisin jollain kelkkailu reissulla niin mökkiin sen mitä tarvii, bensaa kelkkaan niin ettei lopu, ruokaa ja juomaa kaupoista (luultavasti jostain matkan varrelta), baari reissut ja paikanpäälla ruokapaikoissa käynnit. Eihän tuo niin paljon eroa hiihtäjistä paitsi että bensaa menee enemmän ja ehkä jotain kaljaa. Jos kelkka hajoaa niin silloin tietysti paikalliseen korjaamoon jos ei itsellä ole osia tai tietoa. En kyllä tarvi mitään valmiita latuja tai reittejä jos pihalta pääsee jollekkin riittävän isolle alueelle ajeleen. Miksihän esimerkiksi kilpiksen seudulla ei voisi olla isompia freeride alueita? Onhan nuita muitakin alueita missä ei talvella liiku kuin pari hiihtäjää ja poromiestä.
Oltiin 2 viikkoa Rukalla ja laitoin kuitteja hiukan syrjään. Kelkkaan bensaa 347,67 €, kelkkaan muita ostoja ( vähän osia ym. ) 261 €. Hissiliput n. 370 €. Auton tankkaus n. 200 €. Tietysti ruuat, niitä en laskenut kun eivät ole paikkaan sidottu. Käytiin yhtenä päivänä Rovaniemellä, sinne jäi se vähintään 400 € ( Korteniemellä oli sopivasti alennusmyynnit). Eli kyllä mun mielestä kelkkailu nyt jonkun verran tuo rahaa Kuusamon alueelle vaikka polttoaineen myynti onkin maailman huonointa businesta
To-su Jällivaarassa. Mulla jäi kaikenkaikkiaan 360€ naapurin puolelle polttoaineisiin majoitukseen ja ruokaan. Kaverilla samaa luokkaa.
Karkeahko laskelma, kololme Mauria+3 Okkelia. 1100km. 7 yötä. Majat (hotellimajoitus): a.48x7x3= 1000e Pensat: 600Lx1,65= 990e Ravintolaan 5 iltaa a.40e x3= 600e. Total= 2590,99 eur. Osittain väännettiin omia eväitä ja vetoautojen pööt tuotiin luonnollisesti etelästä Eihätuo ihan edullista resuamista ole, mutta hauskaa oli koko rahan edestä!!! Reitti karkeasti Salla-Sselkä-Roi-Salla. Heh, joo korjattu kertoimia.
Meillä on takana neljä reissua Ruotsiin. Majoitus on omasta takaa. Mutta se maksaa noin 2000 euroa vuodessa + sähkö. Joka reissulla bensat Ruotsista. Noin 150 litraa per reissu, eli sitä on palanut noin 600 litraa. Autoon diisseliä Ruotsista tankillinen, eli noin 75 litraa per reissu. Laskin että per reissu, on käytetty ostettuun ruokaan 25 euroa per päivä per hlö. ( urheilujuomaa ja eväitä) Ravintolapalveluita käytetään noin 50 eurolla per henkilö per päivä. ( lounas, illallinen ja pari alkoannosta.) Talven tähänastinen totaali: Bensat 900 Diisselit 450 Eväät noin 1250 ( x kertaa ajoäpäivät kertaa x kuskeja) Ravintoloihin noin 1500 Sähkööon about 150 Majoitus 2000 ( vaunupaikka) Totaali tähän mennessä: 5000 euroa. ja summa kasvaa juhannukseen saakka...
Ajelen joka kevättalvi 2 x 1149 km kelkan luokse Inariin. Dieselit maksaa noin 350 €. Yövymme emännän kanssa yhden yön mennen tullen hotellissa.(viimeksi tullessa Kuusamossa ja mennessä Oulussa) Paikka vaihtelee. 80-110 €/yö riippuen kuinka ajoissa muistaa varata. Illalla vetästään ravintolassa pihvit punkun kera. Siitä 60-80€/nenä. Itselle rakentelimme uuden mökin sinne, Inarin takamaille. Jos sen laskee ja metsätilan, niin tulee vuoden -78 Ockelbo 300-S:lle hintaa samoin kuin kelkkailuharrastukselle Leikki leikkinä. Kyllä niitä Euroja jää jälkeen vaikka on oma tukikohta. Ruoka on paikallisista kaupoista samoin useimmat varaosat ja polttoaineet kelkkoihin. 18-24 päivän keväthankireissu jättää hyvinkin 800 - 1400€ matkan varrelle. Kuusamon Hirsitalon valmistamalle omalle tuvalle on laskettava 40€ yö(jätemaksu, kiinteistövero, kaasu hellaan, jääkaappiin yms) niin siitä tulee 1000 €. Näin laskien joka vuosi reissuun jää noin 1800-1900€, jonka voin sanoa olevan kelkkailun aiheuttama kustannus. Kaiken maksan ilolla kun se telan jälki takana on niin lumoava ja kelkan kanssa värkkäämistä ei voita mikään
