Haalasimpa vanhan sotaratsun kuusen alta talliin. Kovasti ihmettelin, kun jarrukahva polki tyhjää muutaman kerran ennen kuin tuli pitoa. Nyt kun aloin nesteitä vaihtamaan, huomasin jarrunestesäiliön pohjalla parin millin kerroksen kovaa valkeaa töhkää, joka irtosi kiinteinä laattamaisina kappaleina. Sotku muistutti kovasti hanojen juureen kertyvää kalkkia (mitä täällä Torniosssa piisaa), mutta ei kai sitä pitäisi jarrunesteessä olla?
Tuskimpa kummastakaan oli kysymys. Jarruneste pysyi tasalaatuisen näköisenä koko ajan kun vanhaa imettiin pois säiliöstä ja uutta pukattiin ilmaruuvista sisään. Ilmaakan ei tullut kuin jokunen kupla. Jos alumiini olisi tuossa määrin hapettunut, olisi nesteastia aika ruvella sisältä. Mulla on taas kelkassa jarrut, mutta ajattelimpa tämänkin asian tuoda julki. Todennäköisesti jarrujen katoaminen johtuu tuosta säiliön pohjalla olleesta sedimentistä, joten se jarrunesteen vaihto silloin tällöin ei ole humpuukia.
Jackin olettamaan vielä sellainen huomio, että vaikka hanavedessä täällä olisikin kalkkia, en millään mielessäni keksi ajatusketjua, millä hanaveden kalkki siirtyisi ulkoilman kondensiovedestä jarrusäiliöön. Vieläkin kun en mielestäni nesteen seasta vettä löytänyt, niin silloin olisi pelkästään kalkin siirtyä jostain jollain kumman tavalla sinne nestesäiliöön. Asiahan ei välttämättä ole täysin hullu, onhan minulla itsellänikin siirtynyt sokeria makean rankin poltossa valmiiseen pontikkaan ihan pohjakerrosta myöten. Kalkin siirtyminen pohjavedestä jarrunestesäiliöön vaatii kuitenkin enemmän mielikuvitusta. Itse vikoisin sitä jo monen vuoden vanhaa jarrunestettä.
Hapettumaa mää lottoaisin. Jarrujärjestelmä on kuiteki yleensä suljettu systeemi nii eipä sinne paljoa ylimääräsiä aineita pitäs sekaa päässä, vesi kondensoitumalla ja ilmaa jostai tiivisteen välistä joskus. Ja jarrunestehän sitoo kosteuden itseensä niin eipä veden pitäis erillään näkyä mut korroosionesto ominaisuudet kyllä häviää. Jossai ulkoilma säilytyksessähän kondensoitumiselle on varmaa ihan hyvät olosuhteet kun lämpötilat vaihtelee ja on märkää
