Touring jo kuollut segmentti kelkkamarkkinoilla?

Muistelen että Kelkkalehdellä oli vajaa pari vuotta sitten parikin julkaisua joissa väännettiin vähän rautalankaa että millaisia kelkkatyyppejä on olemassa. (Toinen taisi olla joku Lappi-versio ilmaisjulkaisu lehden nimellä.) Olisiko segmentit ollu että 1) työ 2) reitti/sportti 3) touring ja 4) vuori/crossover. Nyt mietin että onko tuo 3) touring enää käytännössä olemassa markkinasegmenttinä (enemmän niche) kun puhutaan uusista kelkoista. Puhun tässä nyt vaan BRP:stä kun ei muita kuvastoja oo tullu selattua niin puhki netistä, joku voinee täydentää miten muilla merkeillä.

Skidoolla ja Lynxillä on molemmilla 8 slottia webbisivulla jotka jakaantuu molemmilla näin:

1 touring (?)
1 reittikelkka
1 crossover enemmän reitille
1 crossover enemmän umpiseen (Lynxin boondocker hoitaa myös täysverisen vuorikelkan viran)
1/0 vuorikelkka (Summit)
1 raskas työkelkka
1 kevyt työkelkka
0/1 leveätelainen crossover (työ/yleis/touring)
0/1 crossover (yleis/touring/vuori)

Huomioita:

A. Crossover/hybridi-filosofiaa ei ole ainoastaan vuorikelkka-reittikelkka-akselilla, vaikka se ehkä onkin nykyisin kelkkamarkkinan kuumin akseli ja esim. Kelkkalehti kirjoittaa paljon aiheesta. Pikemminkin tuo on nykyisten kelkkamallistojen tyypillinen ominaisuus kuin tietty markkinasegmentti. Lisäksi on tuo akseli työ-touring-yleis-vuori-henkisille kelkoille, esim. Ranger 49, Expedition, Commander. Skiidoolla ovat sen verran kieroja että myyvät kahta ihan erilaista kelkkaa eri rungoilla, maton leveydellä jne. saman nimen/slotin alla!

B. Touring eli retki/safarikelkkailu ei ole segmentti vaan käyttötarkoitus. Nykyisin olisi kaksi tapaa hankkia touring-kelkka, 1) laitetaan lisäistuin johonkin sportti-crossoveriin 2) järeämpi touringiin tarkoitettu (esim. kakspäällä istuin vakiona) yleis-crossover/expedition-kelkka joka kulkee hyvin myös syvässä lumessa.

C. Skidoolla on tasan YKSI kelkkamalli joka on perinteinen perusretkikelkka, Lynxillä ehkä hikisesti saman verran. Näitten markkinointiviestintä on jännästi erilainen - Skidoon kelkka on positioitu mukavana retkikelkkana, kun taas Lynxin vastaavasta on yritetty tehdä mahdollisimman epäseksikäs karvalakki-pilkki-kelkka. Minimaalisen maton eron lisäksi en huomaa miten nuo kaksi jotenkin oleellisesti eroaisivat toisistaan paitsi että toisessa on Lynxin komponentit ja toisessa Skidoon. (Olisko sukupolvissa jotain eroja? Ei kummassakaan mitään uusinta ja säihkyvintä alustassa jne.) Kellään sisäpiirin tietoa myyntiluvuista? Tuskin on huimat

Tarkoitus ei ole sanoa että touring-kelkoista olisi jotenkin yön yli tullut huonoja ja käyttötarkoitukseen sopimattomia. Pikemminkin uusien kelkkojen markkinan segmentit ovat eläneet ja varsinaisille touring-kelkoille ei ole kysyntää, ja osittain ilmiö ruokkii itseään. Voi olla että touring-kelkat eivät kovin huimasti ole kehittyneet viime vuosina ja ne vanhat hyvät mallit ovat edelleen varsin päteviä - tosimiehet/naiset ajaa käytetyillä ja hauskaa on.

Toisaalta on tullut täysin uusi segmentti tai kelkkojen ominaisuus eli nuo vuorikelkat. Ja yleensä kelkat ovat parantuneet niin että samalla laitteella voidaan sujuvasti täyttää useampi käyttötarkoitus. Uudet kelkkamallit ovat kivempiä ajaa ja niillä voidaan tehdä uusia hauskoja juttuja, oli sitten kyse reitistä, maastosta tai vähän hyötyhenkisestä yleiskelkkailusta.

Samalla kelkkojen käytössä on tapahtunut tosi isoja muutoksia. (Tää on nyt aika pitkälle spekulaatiota, en oo ollu tarpeeksi pitkään mukana touhussa että olisin nähnyt tätä ite muuten kuin vanhoja viitteitä.) Onko vanha safari- ja karavaanihenki jäänyt jonnekin 80-luvulle tai vuosituhannen vaihteen tienoille viimeistään eikä nykyihmisiä vain kiinnosta?

Luulen että moni joka menneinä vuosikymmeninä ajoi pitkää safaria ajaa nyt samoja reittejä, mutta nopeampaa vauhtia jollain trendikkään sporttisella crossoverilla ja pienemmällä kaveriporukalla. Parantunut jousitus ja ajotaidot meinaa sitä että päivämatkat on pitempiä tai reissut kestää lyhyempään.

Luulen että tuossa on melkoisen iso muutos ajattelutavassa ja vapaa-ajan vietossa mikä on Suomessa tapahtunut. Käytetään vähemmän aikaa johonkin juttuun ja nopeampaa pitää päästä, koska aikataulut jne. Vahvasti samanlainen suuntaus tuntuu olevan esim. veneilyn puolella.

 

Tourinkien väheneminen koskee mielestäni isolla koneella varustettuja kelkkoja. 50-60 heppaisia löytyy useimmilta valmistajilta.

BRP:llä on jälkimarkkinoilla lisäistuimia ja tavaratelineitä joilla saa touringin ominaisuuksia urheilu, crossover ja mountainkelkkoihin. Ns. yhdentarkoituksen tourinkeja ei tarvitse erikseen valmistaa. Myös työkelkkojen ominaisuudet ovat parantuneet niin että rauhallisemmat retkeilijät selviävät niillä.

Yamahalla ja A-c:llä on perinteisiä isoja tourinkeja myynnissä. Ilmaisesti Ameriikan markkilolla on riittävästi kysyntää myös perinteisille touringeille.

 

Onhan meitä vielä olemassa jotka ajaa touringivehkeillä ja uusi jopa niitä, me ei vaan olla näkyvissä missään. Safareille ei voi enää osallistua koska vauhdit on niin kovia, parempi ajella yksin/kaksin reitillä. Lumisiiven analyysi touringivehkeistä on mielestäni aivan väärä, mielestäni. Jos niitä ei ostettaisi olisiko niitä edes tarjolla?

 

Eiköhän nuo safariyrittäjätkin osta aika hurjia määriä pikkukoneisia touringeja. Että markkinaa löytyy varmasti.

 

Ehkä me näillä voidaan jo sopia että kyllä se touring-segmentti on edelleen kuitenkin olemassa Vaikka olisikin jo takavuosista paljon pienentynyt. Tuossa yhdessä raportissa jonka linkkasin toisaalla ja joka on yli 10v takaa jopa argumentoidaan, että kelkkailijoita on paljon enemmän kuin kelkkoja, koska touringit on kaikista yleisimpiä ja niissähän on kakspäällä liikenteessä.

Safariyrityksistä jos haluis vielä inttää niin pitäisi lätkiä lukuja pöytään. Kalenterivuosina 2012-2016 on rekisteröity noin 20000 uutta kelkkaa (voidaan laskeskella tuosta: http://www.trafi.fi/filebank/a/1447...a6/18961-MaastoOn_Raportti_Final_28102015.pdf) eli pitäisi löytyä noin 3000 uudehkoa touring-kelkkaa että voisi puhua todella varteenotettavasta markkinasegmentistä. Jos ajatellaan että suurin osa noista olisi yrityksillä, pitäisi safarifirmoilla olla pihassa noin 2000 uudehkoa touring-kelkkaa. Suomessa on hiihtokeskuksia yli 70 (http://ski.fi) joten spekulatiivisena jonkin kokoisten safarifirmojen lukumäärän ylärajana voisi pitää ehkä 100 kappaletta - useimmissa keskuksissa ei kovin montaa firmaa ole ja pienimmissä ei yhtään, toisaalta muistakin kuin hiihtokeskuksista saattaa löytyä jonkinnäköinen kelkkayrittäjä. Toisin sanoen pitäisi olla 20 säihkyvää touring-kelkkaa (mitään xtrim/renegade crossovereita ei siis lasketa nyt) siinä keskiverto safariyrityksen pihalla, mikä tuntuu kyllä todella suurelta määrältä - sanoisin että suuri osa yrityksistä on kuitenkin melko pieniä ja osalla on varmaan vanhempaa kalustoa kuin 5 vuotta.

Toisin sanoen touring-segmentti ei kyllä vaikuta järin isolta uusien kelkkojen markkinalla Suomessa vaikka se perustouringi siinä kelkkayrittäjän pihalla isommissa keskuksissa rivissä komeileekin. Vienti on oma hernepurkkinsa mutta varmaan mielekästä keskittyä lähinnä Suomen markkinaan kun asiaa pohtii, samoin käytettyjen markkinalla on varmaan paljon enemmän touring-kelkkoja: tuon tilastotiedon valossa 10-20 vuotta vanhaa kelkkaa pitäisi olla yleensä ottaen huomattavasti enemmän kuin alle 10 vuotta vanhaa ja näyttäisi siltä että se touring-segmentti oli paljon vahvempi ennen vanhaan.

BRP:n osaltahan analyysi oli, että ei niitä oikein olekaan tarjolla. Esim. Lynxin sivulta voidaan laskea erikseen nimettyjä kelkkamalleja:

Reittikelkat 2
Crossover 12 (järeitä expedition-kelkkoja eli touring/yleiskelkkoja 7, sportticrossovereita 5)
Vuoristokelkat 1
Työkelkat 5
Touring 1

Eli touring-kelkkoja on vain yksi noin kahdestakymmenestä mallista. Toisaalta sen myyntimäärä saattaa kuitenkin olla suurempi kuin keskimääräisellä kelkkamallilla, vähän vaikea olisi kuvitella että esim. jokainen Commanderin viidestä eri mallista myisi enemmän kuin tuo karvalakki touring-kelkka, mutta ainahan näitä isompiakin yllätyksiä löytyy kun oikeita myyntilukuja lyödään pöytään

Spekuloisin että Yamaha myy tuota laajempaa touring-mallistoa paljon kuluttajille ja Lynx taas safarifirmoille. Se, että valmistettavia touring-malleja on tasan yksi, tuo luultavasti jotain skaalaetua alemman hankintakustannuksen muodossa noille yritysasiakkaille, vaikka itse tuotantolinjalla tuskin on suurta säästöä saavutettavissa - luulisin että tehtaan kokoonpanolinja on tuollainen nykymuodin mukainen lean-henkinen linja, jossa ei ole paljoa eroa sillä että pistääkö se kaveri linjalla korkean vai matalan tuulilasin kiinni ja minkä näköinen tarrasarja kuhunkin kelkkaan heitetään päälle. Siinä varmaan nyt on eroa että tilataanko vaikka jotain tyyppiä kelkan sivuposkia alihankkijalta 100 kpl vai 3000 kpl, mutta Lynxillä varmaan menee samat osat yleensä aika moneen eri kelkkamalliin.

Toisin sanoen Lynx Adventure olisi viilattu sellaiseksi että safarifirmat tykkää kun halpa ja kaikkee ja ostaa simona, ja ne 20 muuta mallia on sitten sen etsimiseen että mikä olisi sellainen trendikäs voittajacombo mikä menisi kuumille kiville kun harrastaja tai joku muun sortin ammattilainen kävelee kelkkakauppaan.

 

Omassa tuttavapiirissä ei sitten taas oikeastaan muita olekaan, kun tourinkeja ja touring käytössä palvelevia työkelkkoja. Yamahan Vikingiä/Liteä/Venturea/Vmaxia, Pollen Edge/FS Touringia, Arctic-Cat T-series ja BRP uutta sekä vanhaa. Kelkoilla tehdään pidempiä safareita, ihan vain makkaranpaisto retkiä ja kuljetaan mökeillä/kaupassa sun muuta. Olennaista on, että kyytiin mahtuu porukkaa ja tavaraa, kohtuu pitkä tela myös usein auttava ominaisuus, hankintahinta halpa ja tekniikka yksinkertaista.

Se on vain juuri niin, että touring kelkkailijat eivät aktiivisimpia lukuunottamatta ole täällä palstalla roikkumassa tai pyöritä huoltoasemien pihoilla. Monet tutut tarkistavat baana-osiossa reittitietoja tarvittaessa, mutta eivät kyllä muuten palstalla vaikuta. Kyllä niitä Itä-Suomessa ja pohjoisessa ainakin melko monen maatalon ja mökin pihalta jostain vajasta löytyy, mutta ei ne esillä ole huoltoasemien pihoilla tai yleisillä reiteillä. Myyntimäärät toki varmaan melko pieniä, kun käyttöikäkin pitkä. Taisi olla joskus Kelkkalehdessäkin juttua, että länsinaapurissa hieman aktiivisempaa tämä touring kulttuuri.

 

Onhan tuo lisäpenkki niin huippu keksintö, että en ainakaan itelle osaa perustella touring-kelkkaa. Lisäpenkillä mistä tahansa kelkasta tehdään touring. Eli onhan se sportti tai crossover huomattavasti helpompi saada saada kotona perusteltua kun sanoo, että siinä on lisäpenkki.

Itelläki crossover lisäpenkillä. Ajo noin 90% yksin, mutta jos mamma tai jälkikasvu haluaa mukaan niin penkki paikalleen ja menoksi. Ja on pyrkinyt aina saamaan ns. yleiskelkan jolla hoituu kaikki ajot samalla kelkalla.(lue: ei ole vara pitää montaa kelkkaa) Sikäli kyllä boondockeriin olen ollut todella tyytyväinen.

 

Vähän yhteenvetona voisi sanoa että tässä ja yleensä kelkkojen kehityksessä näkyy suuntaus, että sama kelkka taipuu entistä paremmin erilaisiin käyttötarkoituksiin. Komppaisin siis lisäpenkeistä puhuvia, sillä samalla kelkalla tehdään paljon muutakin kuin perinteistä touringia.

Toisaalta kun syvänlumen ominaisuudet on kehittyneet kelkoissa, niin mielestäni ollaan menty touring-segmentistä expedition-segmenttiin. Touring-henkiset kuskit mielellään ajelee myös umpista ja omia reittejä makkaranpaistoretkillään, telat on pitkiä jne. Esimerkkinä Commanderin ja Ranger49:n pistäisin Lynxin mallistossa tohon kategoriaan. Ts. se touring-segmentti ei ole kuollut vaan on kehittynyt uuteen suuntaan kelkkamaailman yleisen kehityksen mukana.

Kun lukee BRP:n vuosikertomusta 2016, niin näkemys näyttäisi olevan myös että touring on käyttötarkoitus, eikä sinänsä hallitseva markkinasegmentti tai ainakaan iso mallistokategoria - toisaalta kun touring mainitaan näissäkin jo kahteen kertaan niin voisi hyvin ajatella että myös BRP edelleen näkee touringin yhtenä segmenttinä muitten joukossa:

http://www.brp.com/en/investor-relations/financial-information/annual-reports.html (ettii PDF:stä "seasonal products" niin löytyy)

En kyllä ymmärrä mikä ero on sport- ja cross-country-kelkoilla, jos esim. MZX on Skidoon sivulla otsikoitu cross-countryyn

Jos vähän vielä kaadetaan vettä myllyyn niin markkinoinnin ammattilaiset/oppikirjat näyttäisi mieltävän segmentin enemmän joukkona kuluttajia kuin tietynlaisena tuotteena, vaikka tässä käsitteet ovatkin vähän väljiä niin kuin markkinoinnissa yleensä. Jotta voidaan määritellä segmentti, sillä on tiettyjä kriteereitä kuten:

-Koko: jos asiakkaista vaikka alle 2% kuuluisi tiettyyn segmenttiin niin se ei olisi kovin kiinnostava
-Erotettavuus ja homogeenisuus: segmentin asiakkaat ostavat vähän samanlaista tavaraa ja reagoivat samalla tavalla markkinointiin (jos esim. makkaranpaistajat ja puuterinpöllyttäjät kiinnostuvat ihan eri asioista uusissa kelkkamalleissa, ei kyseessä ole sama segmentti ; sama jos vaikka sinkuilla ja naimisissa olevilla olisi hyvin erilaiset kiinnostukset kelkkojen suhteen, tai jos ei ole, niin markkinaa ei voi segmentoida siviilisäädyn mukaan)

 

Sportista touringiksi hyvin lyhyt tie ja toimii niinkuin aikaisemmat valmiit touringitkin

 

Jos vaikka vilkaisee tätä videota 7 vuoden takaa niin näkee aika selkeästi miten segmentit ovat eläneet:



Muistaako kukaan milloin on alettu puhua crossover-kelkoista?

 

Oiskohan vuosi ollu 2004, kun ensimmäinen "jatkettu" reittikelekka tuli Ski-Doolta, MXZ Renegade. Tais silloin crossover segmentti syntyä.

 

Nostanpa tämän keskustelun taas ylös. Tuli hommattua Yamahan vanhuksen ja Katin kilpurin seuraksi samalle tontille touring kelkka. Siis ensimmäinen "oikea" touring minulla. Syynä emännän vaihto, nykyinen haluaa olla harrasteissa mukana, oli se sitten pyörä, auto, vene tai kelkka.

Tuolla kun on kurvaillut kaksi päällä + tavarat niin ymmärrän hyvin miksi näitä kelkkaurien norsuja valmistetaan. Kun ei tarvitse ehtiä ensimmäisenä seuraavalle huoltsikalle niin onhan nämä linjurit mukavia. Ja sekin tuli huomattua että sporttikelkka lisäjakkaralla ei ole lähelläkään kunnon touring kelkkaa kun kyydissä on toinen + kuivat halot sun muut tykötarpeet.
Mukavuus näillä on ihan eri tasolla. Alustan säädöt on tyysti erilaiset ja vauhdissa säädettävä ilmajousitus antaa kyytiläisellekin tasaisempaa kyytiä kun reitin kunnon mukaan voi nopeuden lisäksi säätää "pehmeys" optimaaliseksi.
Lisämukavuutta tuo penkinlämmittimet molemmilla, kahvasuojat, kahvan lämmittimet, visiirien sähköulosotot, kovat sivulaukut jne.

Suomi on niin pieni markkina-alue että täällä ei ole tarjolla läheskään kaikki mallit ja siksi nämä isot touringit loistaa poissaolollaan myyntilistoilta. Mutta, luulen ettei nämä isosta maailmasta ole mihinkään katoamassa koska yleismalliset viritykset ei ikinä pärjää tarkkaan käyttötarkoitukseen rakennetulle, oli kyse sitten patikkohakkurista, vuorikelkasta tai työkelkasta. Sama pätee touring-käyttöön.

 

Joista 95% menee vuokrafirmoille

 

Ja sieltä ne päätyy kuluttajille käytettyinä.

 

Tulipa sovittua kaupat SD GT V1000:sta. Tuommoinen kevyt kelkka, perheen yhteisiin makkaran paisto retkiin. Edullinen touringit tällaiselle kelkkaperheelle tarpeen, mutta en kyllä ihan heti uuteen pelimerkkejä laittas. Kelkkailulla ja kelkkailulla on kuitenkin isot erot.

 

En laskis tuota safarifirmojen 600 ace segmenttiä ihan tuohon Catiskan esimerkin nykypäivän tourinkiluokkaan. Nuissa on matkustajan mukavuus aika nollatasolla ja moottoristakin loppuvat ominaisuudet aika äkkiä kakspäällä. Toki saaffarointihommiin mainioita pelejä. Näistähän suuri osa muuttaa nykyisin venäjänmaalle jatkamaan hommiaan, kun suomessa tulee saaffarikilometrit täyteen.

Kyllähän iso tourinki olisi mukava perhekelekka, jotenki sitä vain mielummin hakkaa rahansa nuihin omiin ajoihin sopiviin värkkeihin. Muu porukka kulkee makkaranpaisto- ja pilkkireissut reessä ja jos ajamaan pitää lähtiä, niin emäntä ajaa kyllä mielummin iteki ku istuu kyytillä.

 

Yksi juttu mikä pitää muistaa, on että meidän tuttavapiirissä aika moni on nyt sitten mennyt Ranger etc linjaan myös sen vuoksi, että voidaan se kelkka rekisteröidä malliksi "työ"
Ominaisuudet kaikkeen mahdolliseen, myös siihen rauhalliseen safariin on jo niin hyvällä tasolla, että voidaan puhua kunnon monitoimikelkasta. Ja kulut samalla tippuvat vakuutustenkin muodossa murto-osaan.

 

Olisin saanut eräässä yhtiössä Thundercatin työkelkka vakuutukseen. Kysyin miten korvaukset jos jotain sattuu, aika hiljaiseksi meni tarjouksen tehnyt henkilö.

 

@Muus mainitsema 49 Ranger oli ykkösvaihtoehto, kun toista kelkkaa valittiin perheeseen. Ykköskriteerinä touring-ajo vaimon ja lasten kanssa. Tuohan olisi myös loistava ummenkulkine ja puurekikin huilaisi hyvin perässä. Huippukelkka, mutta valitettavasti kovin hinnakkaita varsinkin Ace koneiset.

Toinen mitä harkittiin oli Yammun Venture 1000 nelarilla. Touring käytössä jopa paras? Kuitenkin koko perheen tarkoitus ajaa ja 13v tyttö tuon möhkön ratissa ei oikein istunut ajatuksiin, kuten myöskään puunajot. Uudemmat lisäksi vielä hinnakkaita.

Hinta leikkiä harrastaessa vastaan tuli Lynx Adventuret 600 Acella. No joo, Olishan siinä kevyt touring ja koneen toiminta sopiva myös perheen pienimmälle isolla kelkalla harjoitteluun. Yhtä kävin koeajamassa ja ei huono. Tuo yksilö oli vain niin rusinaksi kolhittu ettei nostanut ostohaluja. Juttelut tämän ison safariketjun (700 kelkkaa ajossa) työntekijän kanssa nostivat kiinnostusta ja luottamusta kuitenkin sen verran, että nämähän ovat vaihtoehtoja.

Toisella firmalla oli myös Lynx Adventurea ja Ski-Doon Renegadea myynnissä ja nuo renegadet herätti kiinnostuksen. Siisti kuntoisia ja ei tarvisi PPS:n jollotusta kuunnella. Kävin paria siistimpää yksilöä ajamassa ja kaupat tehtiin toisesta. Parisatkua tuolla nyt ajettu ja sopii kyllä meidän ajoihin just. Kakspäällä yllättävän kantava alusta ja vauhti riittää turrailuun hyvin. 80 asti vetää mukisematta hetkessä, sittenhän näillä loppuu meno kuin seinään. Väännöt nelarissa vielä hyvin tallella. Puita tuolla pystyy pieniä kuormia ajamaan hyvin, kun jälki valmiina ja ei yritä koko mottia vetää kerralla.

Vaimo ja tytöt ei ole mitään vauhtipäitä, niin ei tarvi tuon enempää vetoja ollakaan. Toki jos haluaa kakspäälläkin narmaista järvenselkää 150 lasissa tämä ei ole oikea laite. 850 kakstahdin jälkeen antaa rentoa vastapainoa lajiin ja saa tuosta itsekin iloa irti. Matkustajan tilat toimii myös hyvin ja ei ala heti tympäseen olla kyydissäkään.


Perus monitoimikelkka pikkurahalla ja tankilla naurattaa. 10,4L/100km mittasin ensimmäisten ajojen kulutuksen. Eikä tarvinnut kelkastakaan kyllä paljoa köyhtyä. Siihen rahaan antaa kovasti vastinetta.