Lähinnä hiihtämistä itseä kiinnostaisi nämä ns. liukulumikengät, tässä tohtii nuo maastot olla aika haastavia perinteisille suksille.
Kaipa sitä ala-asteella sai tarpeekseen hiihtämisestä kun ei ole sen jälkeen oikeen innostanut. Lumikenkäily ja muuten metsässä tarpominen koiran kanssa on mukavaa.
Ne on vaaroissa koluamiseen aika mukavat. Yhtä pahaan paikkaan pääsee kuin vuoriporallakin. Mukavat ylä ja alamäkeen Tasasella taas onnettomat mutta lumikengän aina voittaa.
Kelkkailu vielä melko heikkolaatuista, mutta ladut on onneksi jo hyvin hoidettu. Harmi, kun nämä harrastukset sattuvat pahimmoilleen päällekkäin. Olen edelleen sitä mieltä, että kunnon rinneralli on kovempaa hommaa kuin saman matkan hiihtäminen ladulla
Viimeksi hiihdin syyskesästä tunnelissa. Nyt pitäisi alkaa taas suksimaan, kun latua pääsee melkein Helsingin ytimeen vaikka pullakahaville. Aikanaan kelkkailun aiheuttaman polvivamman vuoksi alkaa kulumat olemaan sellaiset tuossa oikeassa kintussa, että perkkarilla mennään. Kotoperällä pitkät tervatut Laasaset jalkaan ja bäkkaunrille vilttoamaan, om mukavaa hommaa.
Kyllähän tuo hiihto on pakko aloitella. Häävit ei ole latupohjat vaikka vaparilla vääntää. Tekee hyvää yläkeholle ja naruiksi ristityille käsille.
Vähän yli parisataa km jo tullut tänä talvena perinteisellä mentyä. Alkaa peruskunto olla kohillaan että voi reilun viikon päästä ropaliksen sarviin tarttua...
Metsästyskoirien kanssa hiihdellään yleensä useampi kerta viikossa, että pysyvät kunnossa tämän kevät talven. Kesä potkupyörällä, pyörällä ja veneellä uittamalla. Harvemmin omikseen, jos ei vaikka pojan kanssa tule käytyä reenilenkki. Viime keväänä tuli hiihdeltyä vähän enemmän, kun ei muutakaan hommaa ollut noiden etäkoulujen ja töiden aikana. Jäähallilla menee 5-6 iltaa viikossa, ei oikein ole hiihtelyihin aikaa töiden jälkeen. TAi mihinkään muuhunkaan.
Mielestäni hiihtäminen sopii loistavasti tukemaan ajokuntoa kelkkailuun, eipähän väsy iske niin helposti.
Viime vkl kun oli vapaa vkl peleistä ja keli sopiva, niin pitihän tuota sellaiset 40 kilsaa lykkiä taas noiden piskien kanssa. Kovat pakkasjaksot ollut ja on varmaan vielä viikon kaksi, niin olleet koiratkin pidemmällä lepojaksolla. Tästä kevättä/syksyä kohti taas pikkuhiljaa lisäämään lenkkiä.
Tuli alotettua hiihtäminen (vapari) piiiitkän tauon jälkeen ja täytyy todeta, että on kyllä hieno laji. On kyllä kropassa ja mielessä huomannu positiivisia vaikutuksia. Lenkin kun on käyny hiihtämässä, niin on mukavan vetreässä kunnossa seuraavana päivänä kelkkahommiin. Hienoissa maisemissa ja hyvin hoidettuja latuja löytyy vissiin joka kylältä, samaahan ei voi sanoa kelkkareiteistä. Ja jos tuntuu, että on voimiensa tunnossa saa kilpailuviettiäkin kokeilla tyydyttää, kunnes ohi pyyhkii +70 v. tervakanto ja häviää horisonttiin.
Kakarana tullut hiihdettyä paljonkin ja muutama vuosi sitten alkoi harrastus aikuisiällä uudestaan. Vetelin muka hyvää vauhtia ohi mummelista. No, väsy tuli hetken päästä ja mummo painoi tasaisen tappavaa tahtia hiillostaen niskassa. Hitto, että oli kova homma pitää 16km lenkki vanha käyrä takana
Tulee hiihdeltyä laduilla pääasiassa perinteisellä melko leppoisasti. Hyvä laji, raitista ilmaa ja koko kroppa saa hyvin liikkumista, selkä tykkää. Metsässä tulee lisäksi liukulumikenkäiltyä ja niilläkin pyrin menemään hiihtäen, yhdenlaista friiraidia sekin. Se kun löytää kunnon mäkisen maaston niin alkaa lapsettamaan ja mäenlasku on aina kivaa. Retkeilyn kun yhdistää vielä tuohon niin jo on kivaa.
Olipa nihkee keli tänään, meinas luistellessa turvalleen mennä, piti töitä tehä että sai 15 km pungerrettua. Alamäessäkin meinas vauhti pysähtyä. Ei ollu suksissakaa vika, kun muut valitteli samaa. Suojakelin jäläkeen tuli uutta lunta ja nyt oli joku -2°. Lumen/ilmankosteus vissiin poikkeava tms.. En tiiä, kelekka kulki kyllä aika liukkaasti
Munalumissa linnun pyynisä 6-10 km päivä rääpäsy tekee terää. Matkavauhtina 1-1.5km/h. Ei saateri o herkkua ei tehe mieli enää kattookka sivakoita iltasella
Monen mielestä hiihtäminen o iha paskaa En kehtaa olla käymättä ku tamppari huilaa joka päivä mökin nurkalta. Oikeesti alkanut maistumaan. Mukavaa reeniähän tuo on päivän istumisen päälle.
Lapin kesää lainatakseni: merkki varhaisen on vanhuuden...hiihto nimittäin. Mukavaa touhua ja taitaa vain parantua, kun ikää tulee