Messuilta palattu ja alkuviikko menee palautuesa. En kuitenkaan malttanu olla vielä sovittelematta putkea hollille, kun osat on valmiina. Paremmin se näyttäisi istuvan, kuin uskalsin oottaa. Saa nyt nähä miten se tuosta vielä elää, kun hitsailee saumat kiinni. Ajattelin kuitenkin mallata sitä toista putkea vielä ennen hitsailua. Sitä ennen vain sitä tympeämpää suunnittelu/laskenta hommaa. Koitetaan saaja se alta pois niin saa taas jatkaa tekemisen parisa.
Raaka peli tulossa! Eihän noissa tainnut alunperin olla kuin suoraa putkea vaan, ei varmaan parhaalla mahdollisella tavalla ole tehoja ulosmitattu. Toki varmaan "viritetty" tehtaalla varsin maamoottorimaisiksi nuo mosat alun alkaenkin.
Ei varmaan ole ollut mitenkään parhaalla tavalla optimoituja nuot putket ennen muinoin. Yllättävän kärtyseltä kuitenkin tuntui tuo elintenluovuttaja, kun kävin kokeilemasa. Toivottavasti ei tehot laske noilla uusilla putkilla. Onkohan kellään tietoa paljonko alunperin on tehoja tuommoisessa 2000 skidoo safari L 377 motisa? On kuitenkin tuplakaasarit ja kaikki.
Ei kyllä mitää hajua tuollaisen skiippadoon tehoista, mutta ainakin autopuolellahan viritys on tunnetusti onnistunut, kun tehot eivät ole laskeneet alkuperäisestä yli 10%...
Pitää olla melko iso reikä tuosa alapellisä, että mahtuu ketjukopan ottaan pois. Meinasin aluksi, että teen siihen semmosen pahkan kuin uuemmisaki kelkoisa. Taitaa kuitenki harata liikaa vastaan, kun umpihangilla kanttailee. Onhan tämä kuitenki semmonen mountainipeli, että joku irrotettava luukku voi olla parempi. vähä oli pelti repeilly ja hitsailtu ennestään niin tein ehjästä pellistä tuommoset korjauspalat.
Tuommonen patti siihen tuli. Ulko-osa lähtee pulteilla irti. Pitää vielä jotkin kupukantapultit hommata tuohon. Ei se nyt onneksi ihan hirviästi pullota ainakaan alaspäin tuosta.
Jarrusatulan kiinnikettä siirsin vähän niin mahtuu paikalleen. Toinen pakoputkikin on edistynyt. Leikkelin nuot osat ja hitsasin rinkulat kiinni.
Olipa kaasuvaijerin asennuskin työmaa, siihen nähen miten se kuuluis mennä. Toki olihan tuo joku tarvikevaijeri. Joutui askartelemaan tuollaiset palat luistin päähän, että sai luistit nousemaan tarpeeksi ylös.
Tuossa koekäyttelin moottoria ja toinen kaasari alkoi tulvia. Pesin sitten kaasarin ultraäänipesurissa ja tulviminen loppui. Päätin sitten putsata toisenkin kaasarin, niin toisessa kaasarissa pääsuutin oli 140 ja toisessa 130. Ilmeisesti tämä on aivan normaalia, mutta eikö se isompi suutin ruukaa olla kytkimen puolella? Tässä varmaan vaihtunut kaasarien puolet kun nyt tuo isompi oli magneeton puolella. Olin jo ajatellut että pitää hommata isommat tk-suuttimet, kun tuntuu että käy laihalla alhaalta ja joutuu herkuttelemaan että saa kierroksille. Mutta tässä purkaessa näkyy olevan melko tukkoinen ainakin tuo toinen tk-suutin. Katsotaan alkaako tokenemaan kun saan tuon toisenkin kaasarin pestyä. 30 oli tyhjäkäyntisuuttimet nämät ovat ilmeisesti vakiot? Ja onko tietoa onko tuossa safarin moottorissa vakiona jotain ilmansuodattimia vai pelkkä koppa vain? Edellinen omistaja laittanut tuollaiset vaahtosuodattimet(pipercros), niin mietin niiden vaikutusta tuohon seossuhteeseen.
No selvis tuo alakierrosten tukkoisuuskin. Ei vaikuttanut kaasarien pesu siihen, ainakaan ratkaisevasti. Tuossa käytellessä ja tutkiessa huomasin, että eihän se käy kokoaikaa molemmilla pytyillä. Kipinä tuli molempiin tulppiin hyvin, mutta kytkimen puoli ei pikkukierroksilla käy. Kaasarit oli juuri pesty, joten ne oli oletettavasti kunnossa. Sitten puristusten mittaamiseen. En ollut varma toivoinko, että vika löytyy sieltä kun on niin kehno selvittelemään noita sähköpuolen hommia. Puristukset hyvällä tasolla ja tasaiset keskenään. Kaverilla oli sitten joku 503:sen puola johtoineen ja sillä koekäyttö. Hiphei, kone alkoi käydä kuten kuuluukin, joten nyt vain puolakaupoille.
Piti askarrella kytkimelle tuommoinen suoja niin ei työnnä jalkaa vahingossa siihen ja toimiihan tuo samalla remmisuojana.
Muokkasin elintenluovutuskelkasta raidetangot sopiviksi, vaikuttaa melko hyviltä vahoihin väljiin verratuna. Lisäksi täytin vanhan pohjapanssarin kiinnitysreijät. Saa nähdä teenkö uuden vai mennäänkö ilman panssaria. Ja kuva, kun ne on aina kivoja.
Moottorille katetta. Tehdään nyt alumiinista, kun sen käsittely on tutumpaa, kuin lasikuidun. Heftissä hitsailua vailla. Koitan vielä väkertää kuumalle ilmalle ulostulot tuohon sivuille, niin ei ehkä lämmitä kuskia liikaa. Ja kaasareille viileän ilmanotto tuohon takaosaan. Vaikka joutuu tieten sen lasikuidun kans ruveta läträämään tuon kuomun kans. Eihän foorumilaisilla sattuis löytyyn ehjää poro okkelin kuomua?
Tuli pensselillä sipastua hammeri pintaan niin pääsee, ehkä tänä talvena ajelemaankin. Maalataan sitte myöhemmin kunnolla. kiiltävyys tieten vähä haalistuu, kun maali kuivuu. Eipä tuosta pensselillä mun taijoilla kovin kummosta saanu. Melko kaukaa pitää kahtua, että näyttää hyvältä.
Täälläkin Hammer-talkoot menossa G-Typen kanssa. 1K happo pohjilla missä meni alulle tai pellille asti. Hammer-pönttö oli pannuhuoneessa lämpiämässä. Sen verran matala lämpötila tallissa että tahtoi paksuuntua jo levitysvaiheessa. Näytti ettei lähde valumaan. Seuraava päivä paljasti totuuden ja kyllä vaan oli valunut. En masentunut siitä vaan lisäsin vaan kalvonpaksuutta. Jäätävät valumat tuli mutta pääasia että on nyt yksivärinen. Jalkatuille vedin vielä bitumiset alustamassat Hammerin päälle kulutuksen vuoksi.
Tämän kanssa olin ajatellut, että pulverimaalaamossa käytetään, mutta ajopoltteet alkaa jo olla niin kovat että päädyin tämmöseen väliratkasuun. Mullaki oli melko kylmä noin 6 astetta, kun maalasin. Nyt nostin masterilla kahteenkymppiin niin kuivuu. Ois varmaan vaan pitäny vielä karhentaa jollaki karhunkielellä vähä niin tarttuvuus ois voinu parantua, ainaki kohisa mitkä oli paljaalla pellillä. Nyt oli vaan teräsharjalaikalla hierottu irtomaalit ja ruosteet pois. Nyt jälkikäteen ajattelin, että kiillotukohan nuot maalittomat kohat vaan sillä, kun tuntu maalausvaiheesa kovin huonolta peittävyys niisä kohisa.
