No niin nyt meni Warriori kilpiin Sunnuntaina alkaa sisäänajo turnee ja sitten URALLE 8) Pistäkeehän aekamiehet porinoita palstalle ettei hyyvytä kalakkiviivoille ;D
No ni! ny on vinkku pullo avattu..... saa nähä miten käy loppuuko sormet vai älli ensin ???. Noo kokeillaan, oma kelkkailu tuli aloteltua polvien välissä istuen tuossa -75-76. Taloon oli laitettu sammakon takajalat omaava piiitkä uuen karhea lyne, olisko ollut mallia 420 j(korjatkaa viisaammat jos olen väärässä). Oli se makia kun sain ekakerran "ajaa" kyseisellä värkillä, sitä sitten selitettiin tohkeissaan seuraavat viikot kaikille kahelle kavereille(tuppukylän poikia). Noh, todelliset omat kokemukset siitä kelkasta tuli 2-3 vuotta myöhemmin, kun pituutta oli jo ainaski kahen kaasu pullon verran. Kelkka oli kohtuu hyvä menemään umpisella mutta ei sillä kyllä paljon kikkailtu, pikemminkin kelkka kikkaili kuskilla. Ja auta armias kun se jäi sitten kiinni , ei siinä muu auttanu ku herättää koko kylä apuun, että saatiin se irti. Noh, muutama vuosi ja kolmea välilevyä myöhemmin tuli taloon toinen kelkki, joka oli sitten aito ja oikea poro okkeli 300cc. Siinä vasta oli makia peli(aika kultaa muistot) tai ainakin se tuntu lynen jälkeen sillä tuli rällättyä sitte kyllästymiseen asti. Siitä meni joku vuosi ja taloon tuli uusi ELT tundra, se mullistikin sitten kellkailun, ainakin omalla kohalla, tuntu, että sillä mentiin minne haluttiin(aika kultaa taas muistot). Noh, sen jälkeen tuli sitten viikingiä, lyneä, skiidoa(ei kuitenkaan omia). Ensimmäisen oman kelkan sain hommattua -92 ja merkki oli yammu mallia SRV, poikanen kun vielä olin niin pätkähän se vielä piti olla. Siinä oli sitten mukava kelkka rällätä, en varmaan koskaan olis pois antanut, mutta yhtenä pääsiäisenä se hyyty kesken leikin ja oli niin hätä kelkkailemaan, että panin sen vaihossa menemään. Noh, ei ollut huono se vaihokkikaan vaan makia peli seki, vaan siitä sitten seuraavalla kerralla(älli loppuu) Se harmittaa kun silloin ei ollut noita dikikameroita(vain yks peruskamera ja seki visusti oottelemassa kaiken maailman juhlia kirjakaapissa), että olis voinu räpsiä kuvia tuonne bittiavaruuteen niiltäkin ajoilta :'(
Juu, kyllä ne alkaa oleen vähissä! ...tosin voi olla että eräällä laskettelukeskuksella olis vielä lunta senkin jälkeen kun laskettelijoiden kausi on ohi?
juu kyl talven huippu oli tahkolla kisakokemuskin tuplaantu ;D nyt on jo kaksi takana, tästä on helppo ens talvena jatkaa
No niin, nostetaanpa taas tämä topikki ylös. Kausi on ohi ja kelkka menossa huoltoon. Tänä kautena tuli ajettua 3000 km, joka on ihan hyvä määrä kun ottaa huomioon kauden lumitilanteen Oulun seudulla. Tähän määrään piti kuitenkin nostaa kelkka useaan otteeseen kärryyn ja ajella paremmille lumipaikoille. Kun vertaa kauteen 2005-2006, jolloin ajoin samat 3000 km, oli lumitilanne aika erilainen. Silloin melkein kaikki kilometrit ajettiin ”kotiovelta”. Nyt tällä kaudella suhde oli sellainen, että noin 1200 km ”kotiovelta” ja 1800 km varten kelkka piti viedä kärryllä parempiin lumipaikkoihin. Toisaalta, kun on ajanut lähireitit ”puhki” sitä kaipaakin jo jotain uutta. Toivottavasti tämä lumen vähyys tälle vuodelle on vielä vuosivaihtelua ja ensivuonna saadaan taas kunnon talvi tällekin seudulle. Aiemmin mainitsin, että olisi kiva joskus sanoa ajaneensa enemmän kilometrejä kun oma ikä. Tämä tavoite on vielä mahdollinen, mutta tällä vauhdilla se täyttyy vasta noin 70 vuotiaana. Silloinkin pitäisi ajella vielä viimeisinä vuosinakin noin 2500-3000 km määriä. Mitenkähän kroppa kestää sellaista määrää näillä patikoilla.... tai ehkä pitää vaihtaa ajot pitkiksi pilkkireissuiksi merenjäälle. Eli, jos joku tuntee sellaisen teräsvaarin, joka ajelee sellaisia määriä kaudessa antaisi se minullekin hieman lisäuskoa.
Hitto nythän sitä alkaa joutaa ajelemaan rätkällä kun kesälomaa hiipii päälle. Pitäs aluks paukauttaa Ponuralliin Kesälahelle (2. elokuuta) ja sieltä tutisevin ottein jatkaa jonnekkinpäin Skandinaaviaa. Pistin tuonne; joutaviin asioihin = keskustelua muusta ku kelkkailusta piene topiikin jossa kyselen hyviä idiksiä rätkäreissusta minne sitä kaverin kanssa suunnistais. Ilimoja varmaan joutuu kattelemaan mutta eikösitä Kemijärvelle piä mennä saunan lämmitykseen ja matokuuri nassauttaa muutamaks päiväks. 8) Olli Suattaahan se kaima olla että hyvällä tuurilla joutuu kahvit tirrauttaa (jos minua tarkoitit ?) elokuussa ;D
JEP. Pitäisköhän sitä liittyä porukkaan tummaan ja tyylikkääseen. En ole mikään sanaseppo mutta joku sana menneisyydestä. Kelkailun aloitin herran vuonna -96 skidoo safari L kelkalla ja voi sitä vauhdin ja paukutuksen hurmaa alustan puolesta, vieläkin on selkä kipeänä. ;D Sitten vähän viisastuin ja laitoin lynen g-type jolla ajelin muutaman vuoden, jonka jälkeen taas löin pääni puuhun alustan puolesta, skidoo formula III, no hyvä puoli oli että nyt yltää kädetkin polviin. Sitten aloin hevosmieheksi ja eikun kesäksi kauraa viljelemään xc 600 sp X -02, sillä muutama talvi ja vaihtoon. Ja taas poromieheksi 05 revolla pariksi talveksi, kunnes huomasin että hevoset hirnuu jossain laitumella taisi olla jo ruuna. Eli lyne kesällä 07 myyntiin ja ostin 03 polle proX 700 ajettu 660ml, sillä nyt mennään ja hiukset harmaantuu. Reittejä kulutan täällä kainuun pohjoisosissa ja siitä ylempänä. Talvessa tulee ajettua vähän hallituksesta riippuen 1500-3000km. Eli semmosta täältäpäin kuuluu, eikun lapa pystyyn jos täällä päin tai muualla kelkki tulee vastaan.
jaa nostetaan tämäkin topikki tuolta muun ruonan seasta.miten paljo niitä on tullut tovereilla kilometrejä tälle kaudelle .ite laiton tälle vuodelle tuon uuden menopelin,niin jovain tuntuu kelkkailu maistuvan. 2400km takana ja kausi jotakuinkin puolessa koillismaan seudulla.ja kelithän tästä vaan paranee ,ennenkuin loppuu ;D
Jos varovaisesti osallistuisin aekamiesten puuhiin. Vanhemmat syyllistyivät jo aikoinaan lapsenkasvatus terroriin, nukuttamalla armaan, puolustuskyvyttömän jälkeisensä, inarinjärvenlahdenjäällä, lenkkiä ajaen. Jotain karmaisevaa muistaa vieläkin, moottorinääniä ja sohjoisesta vedestä nostelua. Väri, keltainen, jotenkin jäänyt takaraivoon, siitä mitä ei tarvitsisi välttämättä antaa ensimmäisiksi muistikuviksi kehittyvälle ihmisalulle. Sitten esiintyi, kieroon kasvatuksen jatkuessa, winha 52, snowtric (lumitemppu), blizzard, tnt, terri ym. kolttosia. Jatkui tuo kolttosen tekeminen, nuorien mielien, reaaliaikainen tuhoaminen, monenmoisilla telavempeleillä. Mahtui toki väliin rengasvetoisilla laitteilla touhuaminen myös, ja siitä jäänytkin viimeaikoihin perustuneet traumat. Ja sitten kilpaa ajamaan vempeleillä. Ja korjaamaan niitä. "tuli parin kivitalon hintaa pantua", ei riitä perusteeksi sille, että moisista tuli nykyään itsellekin työ ja ammatti, eikä saanut siis itse päättää mikä kiinnostaa ja mihin kykenisi.. Tässä teille karmaisevaa tarinaa tosielämästä. Ja tarina on tosi.
Taitaa enemmän lastensuojelupuolelle heittää, että vanhemmat pakottaa ammatinvalintaan. Dont be worry, be happy! Sama vika Rahikaisella, ja ei ollut valinnanvaraa. Huoltoaseman höyryissä syntyneenä, kyrsii mutten valita. Kaikki mikä pärisee ja haisee kuuluu elämään ja ammattiin. Kilvanajoakin on tullut harrastettua pyörävetoisilla, niin pitkään kun pörssi kesti. Nyt on talli täynnä, kelkka, moottoripyörä, scootteri, ym ja enempää ei mahdu. En valita mutta kyrsii se kumminkin, mutta näillä mennään ja lippu korkeella!
On mukava huomata muitakin traumatisoituja olemassa, helpottaa tuskaa. Jatketaan siis vielä hiukan OT. Joskus lapsena insinöörin ammatti oli se ISO haave, pääsis suunnitteleen ja piirteleen hienoja vempaimia..mitäs kukkua.. Silloin kun muut olivat tekemässä esseitä ja muita kotiläksyjä, niin eikun talliin, (yleensä arki-illat piti laskea mäkeä tai luistella), niin viikonloput kulutettiin jonkin soliferimopon kannen hiontaan tai kaasarin poraukseen ja imukanavan kiillotukseen. Silloin olisi jo ollut tarve ammattiavulle, ei se teho parane fiilaamalla ja höyläämällä, vaan vaihtamalla se männänrengas uuteen. Tämmöistä jelppiä ei kuulunut, vaan annettiin sankarin yrittää. Jotain mutinaa kuului: "antaa pojan kokeilla, noh, osaa se kuiten hitsata".. Kyrsii! voisin olla insinööri.. :-[
JepJep noin 1000 km takana tällä kaudella ja lissee tulloo pikkuhiljoo, pitäs suunnistella Kilppariin vko 15 paukuttaa. Eikun aekamiehet lisää rummutusta kehiin ja mukavia tarinoita. 8)
Katsaus kauteen: : Joulun korvilla Oulaisissa: Loppiaisena Utajärvellä: Viikko sitten Oulaisissa: Ja muut kuvat tais sitten jäädä bitti-avaruuteen On se vaan mahtavaa tää nykyajan tiedon siirto....TÄ?
Käytiin viime viikolla Ruotsissa. Hyvät oli pillkikelit. Lunta olisi saanut olla enemmänkin : Piti yrittää hieman keventää, ettei ohjainraudat kuluisi : Hyvin jaksoi 800:lla mennä myötämäkeen : Ja välillä taas epätasaisempaa : Toki sitä kalaakin tuli : ( tuo tölkki oli unohtunut edellisiltä mökin vuokraajilta ) Tahtoo tuo XP hieman syvässä kulkea keulan osalta :
Ei meinaa kaikkia kuvia saada linkitettyä. Kokeillaanpas loppua näin... Mutta kyllä sillä pääsee kun hieman keventää : Onneksi Ruotsissa saa sentään kelkkailla vielä useissa paikoissa varsin vapaasti. Jotkut muut asiat saattavat olla sielläkin kielletty :
