Terve, Olen tässä koettanut asiaa tutkia ja hutkia, mutta ei oikein selviä tuo moottorikelkan (ennenkaikkea nestejäähdytteisen nelarin) jäähdytysnesteen suositeltu lämpö. Eli itselläni olisi ideana asentaa Siemens LOGO! PLC ja siihen kaksi tai useampikin PT100 elementti mittaamaan jäähdytysnesteen, sylinterikannen, öljyn, pakosarjan, pakokaasun, jne mahdollisia lämpöjä... Ensimmäinen seinä vastassa on yksinkertaisesti kaikenlaisten ohjearvojen puuttuminen......... Olisiko foorumilaisilla tietoa ja/tai mahdollisesti mitattuja tuloksia? Ainoat informaation hippuset tällä hetkellä ovat notta vesi ei varmaankaan saisi sataa astetta ylittää, vaikka kevyesti paineistettu systeemi onkin, 80-90astetta lienee paras toiminta-alue (tietääkö kukaan termareiden avautumislämpöjä kelkoissa?), alle 60asteisella vedellä ei missään tilanteessa tulisi ottaa koneesta ulos yli 50% kuormaa, pakokaasut yleensä 450astetta ylitettyään ovat liian kuumia, öljynlämpö paluussa ei saisi olla yli 110astetta.... Tämä kaikki lähinnä yleisestä nelitahtimoottoreiden tuntemuksestani.......... Ideanihan jo kerroin ja tosiaan haluaisin mielenkiinnosta rakennella hieman Lynx 59 Yeti V-1000:a... Ideana olisi asentaa askelmoottori avaamaan kaasuläppää (periaatteessa siihen, mihin se vaijeri nyt tulee) ja asentaa potentiometri kaasuvaijerin päähän. Sitten se kaasun komento (peukalon asento) viedään sen potentiometrin kautta PLC:lle (Programmable Logic Controller) ja koneen lämpötilasta riippuen kaasu vastaisi komento/vaste kylmällä koneella 100%/30%, keskilämpimällä koneella 100%/60%, lämpimällä koneella 100%/100% ja ylikuumalla koneella vaikka 100%/50%...... Ai miksi??? 1) Sähkötekninen mielenkiinto 2) Kelkkaa lainaavat sukulaiset, jne, jotka pihassa kyllä ajavat kiltisti, mutta mitä tapahtunee kauempana??? Muutenkin olisin kiinnostunut kaikenlaisesta moottorin lämmöstä... Eli mieluusti kuulisin myös ihan ilmajäähyjen kansien lämmöistä, jne... josko jollakulla on sattunut olemaan IR-mittari joskus taskussa...
Vs: Lynxien lämmöt ja termostaatit Nelareissa nuo nesteenlämmöt varmasti ovat aivan järkeviä. 2t koneissa puhutaan yleensä lämmöistä 30-60 astetta kannesta mitattuna, niissä kova moottorinlämpö rupee vähentään tehoja kun seos lämpenee kampikammiossa suotta. pakolämmöissä ollaan 2t koneissa luokkaa max 700 astetta.
Vs: Lynxien lämmöt ja termostaatit Ok, ok.... Koska yksi helpoin tapa mitata koneen kuormaa olisi juurikin tuo pakokaasujen lämpö. Voisi tuonkin tuohon kelkkaan suunnitella....hmmmm... kokeilemallakin tuo tietysti selviää... Ohjelmoidaan sitten uusiksi, kun on testattu. Periaatteessa, kun tuo vanha-mutta-helkkarin-hyvä Lynx 535 tuolla nurkissa lojuu, voisi siihenkin asentaa lämpöanturin ihan huvikseen pakosarjaan... Kiva kattella, kun vetäis täyttä rekeä....hehehe. Tuon 535:n peruilta tätä aloinkin pohtia, koska sattuipa kerran, että humalainen tuttuni istui pihalla kylmän kelkan selkään, vasemmalla kädellä kaasu pohjaan, oikealla kelkka käyntiin ja nopea käsien vaihto ja kaasu pohjassa pihatien päähän. Ei tainnu vanha kone tykätä hyvää.........
Vs: Lynxien lämmöt ja termostaatit Tossa mun nelari 1200gtx bussissa termostaatti aukee 75 asteen jälkeen. Kun taas vastaavasti 600 -800cc E-tek:n termostaatti aukee 37 asteen jälkeen. Tämä tieto on katsottu huoltomanuaalista.
Vs: Lynxien lämmöt ja termostaatit Mieleenkiintoinen ajatus. Itse en tuota Siemenssin Logoa tuohon valjastaisi ellei sitä nyt satu hyllyssä lojumaan. Siltikin sen hyllylle jättäisin. Miten sen käyttölämpötila-alue riittää tälläiseen sovellukseen? Joskus itekkin miettinyt miten tuon kaasarikoneisen kaasun saisi keveäksi. Pakkaa peukalo puutua piremmillä reissuilla. Mutta mietteet aina kaatuneet miten luotettavuuden pystyy varmistamaan. Ikävä huomata jossain hiton-kuuses ettei homma toimikkaan niin kuin on ajatellut.
Vs: Lynxien lämmöt ja termostaatit Tokko LOGO niin huono tuohon hommaan olisi.... Mulla oli (merillä oon töissä) Man-Overboard-veneessä sellanen ihan mielenkiinnosta mittaamassa polttoaineen lämpöä, jäähdytysveden lämpöä ja koneen kierroksia. Toimi helkkarin hyvin. Ainoo ongelma oli, että Kemissä LOGO:n TD (Text Display) vaati 30 asteen pakkasella noin 30sekuntia lämmetäkseen. Sitten oli taas luettavissa........ Luotettavuuden ajattelin varmistaa siten, että vaijeri kaasukahvalta konehuoneeseen, jossa potikka on. Sitten potikassa kiinni samantapainen vaijerinvaste(Vipuvarsi), kuin normaalisti. Ja samanlainen kiinni kaasuläpässä, vaikka sitä servo/askelpoottori operoikin. Jos joku flettaa, asennetaan tuon potikan vaijerinvasteen ja kaasuläpän vasteen väliin valmiiksi rakennettu vaijeri, jolla peukalo suoraan määrää kaasun määrän ja joko sammutetaan LOGO (jos ei toimi) tai painetaan override-nappia (ohjelmoin sellasen) ja sitten mennään vanhaan malliin.... Tällä hetkellä Volvossani vm99 on juurikin tuo ongelma. Ei käy, koska kaasuläpän asentoanturin feedbacki ei vastaa todellisuutta.
Vs: Lynxien lämmöt ja termostaatit Juuri tuo "potentiometrillä" toteutettu kaasun asentotieto itteä arvellutti hyvinkin paljon. Toki markkinoilla on varmasti saatavissa tähän hyvinkin soveltuvia. Noilla servoilla tarkoitin ihan lennokeissa käytettäviä servoja. Niitä samoja on myös käytössä muunlaisissa sovelluksisa. Toiminnaltaan on luotettavia ja kestävät melkoisia lämpötilavaihteluita kunhan ei halvimpiin sekaannu. Valitettavasti en vain tiedä tarkasti niiden pulssiohjauksesta. Servoja löytyys laatikosta likemmäs 50 kipaletta. Nopeus ei olisi ainakaan mikään este eikä liioin voima. Jos ei 10-15kg vaanto 10mm varren päästä riitä niin johan olisi kumma. Mutta, mielenkiinnolla itse ainakin odotan miten homma lähtee käyntiin ja jättää mun höpinät huomioimatta ;D .
Vs: Lynxien lämmöt ja termostaatit Kunhan saadaan tää törni (työaika laivalla) taas päätökseen parin kuukauden päästä, luulen, että saattanen parit anturit sinnetänne istuttaa.... Sitä odotellessa kaikki informaatio lämpöjen ja muutenkin asian suhteen on arvostettua.
Vs: Lynxien lämmöt ja termostaatit Onhan se varmaan kiva rakennella noita ohjelmoitavia logiikoita, mutta en tiedä lähtisinkö kelkkaan tai mihinkään muuhun ajoneuvoon niiden kanssa harjoittelemaan. Se on kiva kun tulee pieni ohjelmointivirhe ja siitä sitten seuraa jotain odottamatonta. Kuullostaa tuollainen potikkaohjattu kaasu vähän vaaralliselta, mikäli sitä ei ole ohjelmoitu kaikkien mahdollisten virhetilanteiden kannalta toimivaksi. Onhan toki autoissakin nykyään potikkakaasu, mutta ei ne ole minkään Tein Itse, Säästin -kaverin tekeleitä ;D Se on varmaan mukava huomata, kun laittaa kelkan vaikka pihalla lämpiämään tyhjäkäynnillä, käy pukemassa ajokamat päälle ja takaisin tullessa kelkka on ajellut pihasta läheiseen metsikköön.
Vs: Lynxien lämmöt ja termostaatit Ymmärrän ja osittain arvostankin HRJ:n kommenttia... MUTTA! Fail-safe on logiikoiden ohjelmoinnin perusta ja eipä tuo ensimmäinen olisi... Onko Porvoon jalostamo tuttu? Siellä niitä olisi muutama esimerkiksi. Nykyään enimmäkseen laivoilla... Vikatilanteessa tarkoitukseni olisi pyrkiä minimikaasulle ja/tai sammuttamaan kone. Helpointa lienee asentaa kaksi anturia ja deviation- sammutus... Ja yli/ali-arvo. Ja ideanahan oli laittaa valmiit paikat vaijerinpätkälle, jolla tuo automaatio ohitettaisiin... siis takaisin suoraan peukkukaasuun...
Vs: Lynxien lämmöt ja termostaatit Mielenkiintoinen projekti. Itse en logiikan ohjelmoinnista juuri mitään tiedä vaikka haluaisinkin. Logiikka ohjattujen värkkien käyttäminen on kyllä tutumpaa. Pidähän meidät ajantasalla miten projekti onnistuu. Tuohon turvallisuuteen liittyen, mites jos rakentaisi "mekaanisen" (eli logiikasta täysin irrallisen) systeemin joka katkaisee kaasuläpän servolta sähköt kun jarrua painaa. Tämä vaatisi tosin sellaisen servon joka menee virrattomana vapaalle. Tällä voisi eliminoida logiikasta johtuvan kaasun hirttämisen.
Vs: Lynxien lämmöt ja termostaatit Minä jättäisin sen logiikan pois ja laittaisin pelkän servokortin jossa on pid-säädöt. Jarruun en hätäpiiriä kytkisi vaan mieluummin vanhoista cateista tuttuun kaasuliipasimen off-asennon tunnistavaan mikrokytkimeen. Edit. Ihan puskista en huutele vaan itsekin olen miettinyt servokaasua kun peukalo tahtoo krampata pitemmän reissun aikana.
