mitä kaikkea tarttis tehdä kelkkaan että alkaa paremmin soveltumaan veden pinnalle? pärjääkö vanhalla n.25mm:ksi kuluneella matolla, miten hyvin kuomu täytyy tiivistää, alkaako hihna luistamaan jos pääsee hieman kastumaan, ja kaikesta muustakin tiedosta olis varmasti enemmän hyötyä kuin haittaa.
Vs: Olisko ohjeita vesikelkkaan? Yhtä tiettyä oikeaa tapaa rakentaa vesikrossikelkka ei olekaan, mutta laitanpa tänne oman näkökulmani ”toimivasta” vesikelkasta kaikille nähtäväksi: 1. Kaiken A ja O: Valitsitpa minkä tahansa aihion, niin muokkaa se mahdollisimman keveäksi keulasta, eli kaikki vesiajoon tarpeettomat rautavahvikkeet/ muu turha tilpehööri pois kuomun alta, vesikelkan ei todellakaan tarvitse olla mikään open luokan snowcross-kilpuri race-iskareineen, jotta se kelluisi vesillä. Ja keventämisellä en tarkoita sitä, että otetaan rasiapora käteen ja porataan tukivarret/runko täyteen reikiä, vaan suunnitellaan itse omat keveärakenteisemmat ripustukset/apurungot ja otetaan miggi käteen/ toteutetaan suunnitelma asiansa osaavalla hitsaajalla. 2. Telasto: Tämänkin rakentamiseen on näkökulmia hyvin monia, mutta oman näkemykseni mukaan telasto pitää saada sijoitettua mahdollisimman eteen rungossa, jotta kelkka saataisiin mahdollisimman takapainoiseksi. Pyri kuitenkin kohtuu loivaan telakulmaan, vesisuksesta on hyvä hakea muotoja Etupukin iskari saa kyseiseen tarkoitukseen olla todella jäykällä jousella varustettu, jotta mutkaan käännyttäessä telaston haitallinen eläminen saadaan pois. Takapukki tulisi rakentaa toimimaan kokonaan ilman jousta, eli iskarin ei tarvitse ajossa palautua alkuperäiseen lähtömittaansa , vaan takapukin olisi mutka-ajon aikana suotavaa pysyä koko ajan yhdessä asennossa. Sen verran vaimennusta iskarissa, että rannalta lähtö sujuu jouhevasti. Mikäli takapukkiin jousi jätettäisiin, pyrkisi se kampeamaan kelkan keulaan enemmän suksipainetta mikä hankaloittaa kelkan käyttäytymistä mutkassa huomattavasti. 3. Etujousitus: Tästä tulee vielä sanomista... Jos muu kelkka on rakennettu oikeaoppisesti, eli painopiste on mahdollisimman takana ja alhaalla, niin keulan jousitus ei tarvitse iskunvaimennusta lainkaan. Mutka-ajossa, varsinkin aallokossa on äärimmäisen tärkeää, että sukset saadaan pysymään veden pinnasta irti / kulkemaan mahdollisimman pienellä suksipaineella. Mikäli kelkka saadaan toimimaan täten, on mahdollista rakentaa suksetkin kohtalaisen pieniksi ja keveiksi. Pienet ja kapeat sukset toimivat jo itsessään eräänlaisina ”aallonmurtajina”. 4. Runkotunneli: Moni on todennäköisesti iihmetellytkin mikä idea on ylipitkässä telatunnelissa. Kun kelkka rakennetaan mahdollisimman pienille suksipaineille on tällöin luonnollista, että hitaassa vauhdissa, kuten mutka-ajossa perä pyrkii painumaan syvemmälle veteen. Mikäli kelkassa on normaali mittainen tunneli ja korkea joustovara, pyrkii kelkka hyvin usein kampeamaan itsensä pysty-asentoon, jolloin tuloksena on hyvin usein upotus. Ylipitkä telatunneli mahdollistaa kelkan toimimisen hitaassakin vauhdissa ilman, että kelkka pyrkii keulimaan hillittömästi. Tunnelin jatko toimii tällöin ikään kuin keulimisen estona, jolloin kiihdytyksessä syntyvä voima saadaan suunnattua eteenpäin eikä ylöspäin. 5. Matto: Yleisimmin käytetty pituus lienee n. 360-370cm. Ko. mitta on hyväksi todettu ja varma valinta aloittelevalle, pitempi matto tuo ajoon vakautta ja lyhyempi matto mutka-ajoon lisää jyrkkyyttä. Itse suosittelisin 365 tai 384cm lyhytjakoista sokostia, mikä löytyy myös useimpien kärkikuskien kelkoista. 6. Roiskeläppä: Ensisijaisena tehtävänähän roiskeläpällä on rannalta kiihdytettäessä suojata kanssaolijoita ”kivitykseltä”, mutta myös estää vesisuihkun linkoutumista suoraan kanssakilpailijan naamalle. Joissakin kelkoissa on ollut käytössä ns. sidottu roiskeläppä. Kyseisellä viritelmällä, missä sisäkurvin puoleinen remmi on hieman lyhyempi kuin ulkokurvinpuoleinen remmi haetaan lisää pitoa kelkkaan mutkaan taitettaessa. Ko. roiskeläppäviritelmä pyrkii ohjaamaan vesisuihkun roiskeläppää myöten ulkokurvin puolelle, jolloin roiskeläppä pyrkii vääntämään tunnelia sisäkurviin päin mahdollistaen maton puremisen veteen paremmin. 7. Katteet: Kelkan vakio kuomut ovat erityisesti vanhemmissa vuosimalleissa kohtalaisen jämäkkää tavaraa, joten suositeltavaa olisi valmistaa nekin keveästä lasikuidusta tai kevlarista. Säästää parhaimmillaan toistakymmentä kiloa painossa. 8. Raideleveys: 70-90cm on aivan sopiva raideleveys ja riittävän kevyt käännettävä, kun edellä mainitut asiat on hoidettu kuntoon. 9. Ohjaus: Korkea koropala ja ohjauksen vienti kohtalaisen taakse. Tällä tavoin painopistettä saadaan yhä taaemmaksi suksipainetta keventäen ja mahdollistaa kuskin työskentelyn seisaaltaan eikä minkäänlaisessa epämääräisessä kyyryasennossa. 10. Viimeinen ja tärkein asia: Äänenvaimennin. Jos mielit jatkaa harrastusta piteempänkin kuin yhden kesän samalla harjoittelupaikalla, niin älkää lähtekö keventämään tästä osasta. Kun vesikrossikelkka on rakennettu ympäristölle ystävälliseksi, eli polttoaineen ja öljyn vuotomahdollisuudet vesistöihin estetty ja meluhaitat minimoitu, niin ko. harrastusta voi jatkaa seuraavanakin kesänä edellyttäen kuitenkin aina lähialueilla asuvien ihmisten luvan ajoihin. Tästä asiasta kovin usein tingitään ja harjoittelupaikkaa joudutaan usein vaihtamaan edellistä vaivalloiseempaan paikkaan johtuen tiettyjen yksittäisten harrastajien itsekkyydestä. Eipä tässä muuta, saa kommentoida hyvässä hengessä ja vastailen mielelläni mieltä askarruttaviin ongelmiin mikäli kysyttävää em. asioista ilmenee. Mikäli kisoissa haluaa menestyä ja pysyä kärjen vauhdissa, niin tuleepahan ainakin pitkät talli-illat ja säätösulkeiset rannalla itikoiden seassa tutuksi
Vs: Olisko ohjeita vesikelkkaan? HYVÄ OLLI! Mahtava tietopläjäys. Herättää varmasti keskustelua ja tinkaamista, mutta nyt on semmoset ohjeet, että jo kelpaa ruveta uusien harrastajienkin touhumaan tämän hienon lajin parissa. Ehdottasin, että tämän viestin saisi jonnekkin paremmin nähtäville, ettei huku muutaman viikon päästä tänne projekti aiheiden sekaan ikiajoiksi.
Vs: Olisko ohjeita vesikelkkaan? Joo Ollilla on tatsia miten tehdään yksi podiumikelkka ja noiden ohjeiden mukaan ku tekee ei jää ainakaan vehkeestä kiinni hommat. Omakohtainen värkkäily alkoi vakio revistä, eka puuhasteltiin keula kapeaksi (mulla raideleveys noin 85) ja keulassa on jotku soliferin iskarit, sen jälkeen tehtiin tunneli ajatellen pitkää telaa mutta ajoin silti 307/38 telalla aluksi = helppo ajella hiljokseen kun pitkä tunneli kantaa ja matto alla toimii kuin jetin turbiini. Nyt alla sokosti 365 ja se on huomattavasti helpompi ja varmempi ajaa mutta hitaassa vauhdissa ei periaatteessa oo mitään eroa, välillä tuntu että pitkällä tunnelilla ja 307 matolla ajoi jopa hitaampaa. Etupukki jäykäksi, mutta jos muuten vaan kruisailee niin ihan rautakanki sekään ei tartte olla, tää koko alkukausi mulla on menny rcg alustalla hyvin pitkälti talvisäädöillä, ainoastaan etupukilla jäykempi jousi. Niinku olli tossa sano, pitkällä joustolla on epämääräistä ajella ja sen huomaa vrt viimevuotiseen sc3 alustaan joka mulla oli ihan tönkkö. Joka tappauksessa abt millä tahansa nykypelillä pystyy kyllä ajeleen kunhan tekee perusasiat edes suunnilleen hyvin. Eli hyvä tiivistys/veden poisto vartsupuolelle, ketjukoteloon yleensä lyhyempi väli mitä talvella reittikäytössä, etupukki ekoihin testeihin kunnolla jäykäksi ja takapukkia voi löysätä. Täysiä järveen ja kattelee mihin suuntaan lähtee viemään rojektia. Motorin ei tartte olla mikään hipoviilattu ilokaasu 800. 440 koneillaki on ajettu ja hyvin vetää. Perusasiat kun on kunnossa, pystyy ajeleen yllättävänkin vähällä voimalla. JA muistaa ettei ajele missä sattuu, pitää aina kypärä päässä ja jos on epävarma kroolaustaidoista niinku meikä on - kunnon pelastusliivit päälle, ei nimittäin oo kelluliiveillä kovin siistiä huutaa keskeltä lampea rantamerileijonille että "mitä mie nyt teen" kun räpistelet ja koitat pitää naamaa pinnalla. Terveisin uimamaisteri. Tuommonen oli viimevuonna eka evoluutio mistä lähettiin testaileen ja kokeilemaan. Suosittelen malttia ja fiilistelyä. About 10 ajokertaa meni ittellä siihen että uskalsi ees miettiä mitään kääntelyä saatikka ympyröitä, rattimiehet toki lähtee ylleensä suorilta ajeleen kasia ;D Nyt laitos on tommosessa kuosissa. Itellä on noi ollin mainitsemat narut läpässä, mutta mitä on testaillu ilman naruja (ja kattellu kärkikuskien rosseja) niin ei noiden merkitystä kyllä NIIN huomaa että itelle ois muuta merkitystä ku psykologinen turva peräliipin estoon. onnea matkaan, kesähelteellä kruisailu on kyllä törkiän siistiä! http://youtu.be/vVOlaAkBfbs?hd=1
Vs: Olisko ohjeita vesikelkkaan? Meikästä se tiivistäminen ei ole mitenkään tärkeää,ennemmin se että vesi pääsee pois konehuoneesta. Ite porrailin zx:ään reikiä reilusti kytkimen alle... ;D
Vs: Olisko ohjeita vesikelkkaan? kiitoksia vallan paljon neuvoista! kelkkana itellä on -91 700 wildcatti ja pari kertaa ollaan käyty kokeilemassa mutta pakkaa noi tekniset viat kiusaamaan mutta on sillä jo lyhyt ylitys lammikolla onnistunutkin. Penkki siitä on poistettu ja tankki vaihdettu 5L kannuun ja kuomua tiivistelty, ei ole tarkoitus tähän hätään lähteä kisoihin mutta vaikuttaa niin hauskalta puuhalta että pakkohan sitä on kavereiden kanssa kokeilla.
Vs: Olisko ohjeita vesikelkkaan? Tahtoo vaan olla että mitä vanhempaan (lue enempi ajettu, vähempi huollettu) kun mennään, korostuu entistä enempi se alkumodausten teko kunnolla. Vartsut takkuaa, alusta sinnepäin, moottoriki rötää = takuuvarmoja upotuksia. Mutta kun pistelee kaikki perusasiat kuosiin niin tuo 700 menee lujasti vesillä. Vanhemmissa laitoksissa kannattee puotella sitä alustaa tunnelista irti niin saa helpommin plaanaamaan, mukavampihan se on että mattoa on enempi vedessä ku tunnelin sisällä ;D
Vs: Olisko ohjeita vesikelkkaan? Niin tuntuu menevän kun viimetalvena hankittu kelkka ja tähän mennessä mennyt kampura poikki, kytkin rikki, variaattorin pultti poikki ja magneeton vauhtipyörä rikki, mut ne taitaa olla niitä oppirahoja ne että eiköhän se siitä vielä iloksi muutu. ;D
Vs: Olisko ohjeita vesikelkkaan? Nonii.. Mie aloitin ja lopetin oman vesikelkki rojektin mahtavilla omilla suunnitelmilla siihen pisteeseen, että kun olin aloittamassa rakentelua, sain unohtaa kaikki "hienot" suunnitelmat kun paikalle tuli "aikalainen" ja kertoi "salaisuutensa" miten kelkka saadaan kellumaan...Ohjeet olivat sana sanaan samat kuin mitä O.H. on palstalla kertonut... Kelkki alkoi kellumaan erittäin hyvin, kunhan olin tehnyt vielä muutaman lisäyksen omaan malliini. Rantautumisvaiheessa kelkka otti jostain mystisesti vettä ja TUKEHTUI? vikaa ja syytä etsittiin, vaihdettiin tulppia ja tulpanhattuja, ja kaikkea, kunnes selvisi että rantautuessa (kun laskee keulan veteen) tripple pillit ottivat vettä siinä määrin, että äänenvaimentajat menivät tukkoon vedestä ja kone alkoi röpöttämään, niimpä niitattiin pakoputken ulostulojen etupuolelle turkkipellistä "lippa" noin 7cm joka estää veden pääsyn putkien suuaukoille ja ohjaa roiskevedet rantaan laskeuduttaessa sivuille ja alaspäin.. Kytkimenpuolen tiivistäminen myös konehuoneenpuolelta alumiinilevyllä ja sikaliimalla ja astinlaudan tiivistäminen "varpaiden" suunnalta auttoi huomattavasti voimalinjan kuivana pysymistä. Astinlaudassa ja telatunnelissa olevien reikien peittäminen auttaa siihen, ettei perse ja lahkeet kastu kruisaillessa niin pahasti, kuin ne normaalisti kastuu : ) Ja sitten asiaan... Kun ja sitten kun se aivan varmasti uppoaa niin miten kelkki saadaan kuivaksi ja takaisin aalloille. Siinä ei kiroilu auta kun on kainaloita myöden jordaniassa! ei saa jäädä aallokkoon makaamaan, vaan: 1. Kelkka konstilla tai tempulla maalle. 2. Kaasarit irti ja kaasareista pohjatulpat pois. valuta vesipensat astiaan tai kelkan alle laitettuun imeytysmattoon. 3. Irroita tulpat ja kuivaa ne jollain..ite käytän taskutortsia.. 4. kelkki mahdollisimman nurinpäin pakoputken puolelle ja valutetaan pakoputki/putket tyhjäksi vedestä. jätä kelkka tässä vaiheessa vielä nurinpäin.. 5. (tässä vaiheessa käske ympärillä parveilevat "neuvojat" siirtymään tulpanreikien osoittamaan suuntaan n. metrin päähän ja pyydä kyykistymään ja katsomaan tuleeko sieltä tulpanreistä vettä : )) 6. Ala varovasti vetämään käynnistimestä ja vettä pitäisi alkaa tulemaan tulpanreistä aikamoisella paineella kohti yleisöä. vetele muutaman kerran hitaasti, ja vetele niin kauan kunnes vettä ei tule ulos häiritsevän kauan. 7. Kelkka oikeinpäin, kasaa kaasuttimet, kurkkaa imusarjoihin, onko ahvenia läppäventtiilien päällä tai muuallakaan. jos takaiskuventtiilit ovat toimineet, tankissa ei pitäisi olla vettä? kaasuttimet paikoilleen. 8. Kaada tulpanreikiin bensaa, harjoitus tekee mestarin, ja kesän kuluessa oivallat, mikä on tarpeeksi tai liikaa! 9. Kiristä tulpat sormitiukkuuteen siten että tulpan rikka jää löysälle, milli-pari tulppa irti kannesta. 10. Vedä erittäin rauhallisesti sammutin päällä ja imu täysillä muutaman kerran, että kaasarit täyttyy freesillä pensalla. 11. käynnistä kelkka ja anna sen käydä rauhallisesti kunnes tulpan kierteiden ja kannen välistä ei enään tule vettä, seuraa pakoputken liitoksia ja katso tuleeko sieltä enään vettä? 12. Kun kone on mielestäsi kuiva, kiristä tulpat. Sitten istu, laita pipo kallelleen... mieti miksi ja minkä takia teit äsken kaksitoista kohtaa kelkan kuivaamiseksi sääskien kanssa kilpaa ja haluatko tehdä tämän kohta uudestaan? Poista/korjaa syy! 13. Jos tuntuu että kelkka kelluu seuraavalla vedolla, niin eiku teippiä keulaan ja takaisin aalloille!!! Ite upotin ekalla vedolla heti ekan kerran ensimmäisen rojektini ja edellämainitut temput toimi. Saa lisätä kuivausvinkkejä tai jopa kumota em. neuvot jos näillä konsteilla kelkka ei ala kuivumaan! Kiitos aikalaisille näistä neuvoista ja tästä samat vinkit eteenpäin!
Vs: Olisko ohjeita vesikelkkaan? Triblen kuivatus käy huomattavasti nopeempaa... Kaasarien pohjaan pitkät letkut,letkujen päähän hana.. Putkiin roput alimpiin kohtiin,nykäsee muutaman kerran pystyssä iliman tuluppia,jarruliineriä kaasariin ja tulpanreikiin,kaks tuluppaa sormilla löysälle ja nykäsee käyntiin. Tulpaton pytty kuivuu noin puolessa minuutissa,kaks pyttyä kun käyttelee iliman tulppaa nii riittää.. Ei mene kauan. Tai voi sitä värkätäkkin jos ei oo tatsia aijaa... ;D Tapoja on monia,myös 18v makita on oiva pyörittään moottoria kuivaksi,niin ei tarvi nykiä... ;D
Vs: Olisko ohjeita vesikelkkaan? l ;D maanantaina kemujärven kapinan jälkhen letku ja roppukauppaan... no..tuo minun malli on perusmallin tyhjennystapa jolla pääsee alkuun tai tässä tapauksessa vesille takasi..ainahan tuotakin lajia voi näköjään kehittää kilpavarustelun puolelle!
Vs: Olisko ohjeita vesikelkkaan? Mikä olisi hyvä aihio ruveta veisteleen vesikelkkaa? noita vanhempia 800 pro-x saisi jo omaan budjettiin kaverin kanssa sopivasti. Onko kaasaripeli vesihommassa parempi, kuin ruisku jos ajattelee sen upotusta ? ollaan tässä nyt kesän aikana yritetty kehitellä 440 xcr:ää, mutta 6 kertaa nostettu se pohjasta ja kerran päästy lammen yli ~350m, ei taida potku riittää, kun maalta joutuu aina ottaa kunnolla vauhtia, että jaksaa mennä ja matto ei taida kaikkein sopivin olla veteen. 309 pitkä? ja 32mm harjalla. nyt mieli tekisi tehdä jo sellanen peli, millä oikeasti pääsis vetten päällä ilman 500m kiihdytystä, jos pääsee sittenkään. taisi tulla aika sekanen viesti,mutta kai siittä selvän saa ;D
Vs: Olisko ohjeita vesikelkkaan? Jos vesikelkkaa itselle olisin katselemassa niin varmaan ZX/Evo akselia katselisin, mielellään 800cc tai sitten 600H.O/SS, lähinnä kun sitä tehoa on niin harrastajan olisi helpompi pitää se laitos pinnalla Polaris olisi varmaan OK mutta kalliimmat osat osat kuin BRP-laitteisiin ja burppilaiseen niitä löytyy paremmin käytettynäkin kuin polleen/cattiin/yamahaan
Vs: Olisko ohjeita vesikelkkaan? joo no siinä mielessä polaris koska siihen on jo osia valmiina, kun noita polleja on tällähetkellä itsellä ja kaverilla.
Vs: Olisko ohjeita vesikelkkaan? Kuinka ruiskuvehe tykkää, jos (kun) sen upottaa? Täytyykö ruisku purkaa upotuksen jälkeen veden poistamiseksi vai onko niin ettei vettä pääse edes ruiskuun ollenkaan? Sit toinen kyssäri ois liittyen jäähdytykseen. Tartteeko nestetilavuutta kasvattaa, eli telatunneliin laittaa isompaa syyläriä ???
Vs: Olisko ohjeita vesikelkkaan? Ruottissa raatailin paikallisen ac maurin kanssa ja se meinotteli ettei se ruisku sano mitään vaikka käviski järvessä.
Vs: Olisko ohjeita vesikelkkaan? Näinpä... (olin siinä olantakana kuuloetäisyydellä... ) Sehän siinä sitte tuli juttuun että mitenkäs APV (sähkö/alipaine...) Mutta kyllä ne tuola swedulandiassa ainaki ruiskuillaki suijaa vedessä... ;D
Vs: Olisko ohjeita vesikelkkaan? Vaikka olen noviisi vedessä, niin kuitenki lähtisin rakentamhan vesikelkkaa kakstahtisena jos ei aivan heti ole painetta laittaa 15 tonnia vettenpäälle... itte lähen toista kautta testaamaan isommalla 2T moottorilla vaikka naapuritallissa rimmataan remmiahdettua kaasujammua samaan aikaan.. Aivan varmasti kestää upottaa ruisku kampekki, mutta ottaa hive aikaa ennenku son takasi veen päällä, enkä puhu tunneista, vaan parista kymmenestä minuutista!
Vs: Olisko ohjeita vesikelkkaan? No onhan se kuitenkin selvä, että ruiskukampe on nopeampi kuivattaa kun kaasaripeli
