Pisin kävelemäsi matka maastosta,"ihmisten ilmoille".Millä hait kelkan pois?.Itsellä ei ole vielä ollut moista kokemusta,mutta nyt lähden perjantaina yksinään 13:sta päivä Leville viikoksi niin katsellaan kuinka käy.
kertoo lähtiessä reitti suunnitelman ja ilmoittelee menostaa kotia/kavereile.. niin tulee ne joskus hakeen jos sattuu jotain. ja tuli vekottimet ja kirves, niilläki jo pärjää jonku aikaa
2-3km jäällä armottomassa lumisateessa,luntaki oli niin pirusti ja tympäsi ummella kävellä.Eikä ketään kuka olisi hakenut.
Onneksi ei ite ole vielä välille kelkalla jäänyt. Monesti kyllä tullut mietittyä, että milläköhän sitä pois pääsee, jos jossakin kauempanakin yksin on ajelemassa ja kelkka päättää hajota. Todennäköisesti kauhea paniikkikohtaus saattais iskeä, jos jossakin korvessa yksin on kolmenkympin pakkasessa ja ilta pimeä niin ettei mittään näkisi.
Jep kirves,saha,tulentekovälineet,köysitalja,hinausliinat ym.ovat aina kelkassa mukana,mutta nyt ne kaverit jää 900km päähän.En epäröi siltikään lähteä yksinään liikkeelle.Riskihän se on otettava pierastessakin ja nyt otan Polar-riskin.
En ollu pulassa, enkä kyllä keskellä ei mitään. Mutta 500cr:ää pukkasin 10km kotiapäin viime kesänä ku tuli pikku virhearvio pensatilanteen suhteen.
Hiihtolomalla oottelin hinaajaa melkein 1,5 tuntia Ylläksen ja Levin välissä keskellä ei mitään jänkällä tuulessa ja tuiskeessa ja vitun kylmä oli!!
Itse kannan tuossa hyökkäysvaunussa mukana kaikkea kivaa ja tarpeellista, kun olen pidemmällä reissulla. Esimerkiksi aina mukana venyvistä kamppeista: Kokoontaitettava lumilapio, avaruuslakanasta tehty makuupussukka, tervaset sytykkeet, EA-pakkaus, tulitikut. Sitten kun olen pidemmällä taipaleella, niin noiden edellämainittujen romppeiden lisäksi on luonnollisesti GPS varabattereineen, alueen kartta (jos sen kelpoista löytyy) ja lumikengät. Ja jos olen emännäntekeleen kanssa liikkeellä, niin silloin on lumikengät molemmille. Ja vaikka reilu kolmekymppinen fossiili olenkin, niin silti pidemmälle reissulle lähtiessäni ja reissulta tullessa ilmoittelen vanhemmille, että minne menen ja koska tulen ja palatessa, että kotona ollaan.. Tähän tietty poikkeuksena se, jos parempi puolisko jää jostain syystä matkasta, niin silloin ilmoitellaan sille.. Pääasia on, että joku tietää suunnan ja että koska pitää huolestua, jos ei kuulu. Ja saavatpahan, jos eivät muuta, niin ainakin jotain haudattavaa.. Tokihan sitä voi silti kuseen joutua ja sitäkautta mettän ruoaksi, mutta sitten se on kai niin tarkoitettu. Muutamaa kilometriä pidempää matkaa ei ole tarvinnut kotiin käpötellä tähän asti. Tosin, joskus on kyllä ajettu niin pahasti rampautunut kelkka ihmisten ilmoille, että on oikein hävettänyt.. ;D Edittinä senverran, että näkyi tuolla jakkaran uumenissa polvenpirstojakin lymyävän, eli pikkunen Fiskarssi.. ;D
En nyt ihan yksin ollut pulassa, mutta joskus noin 7vee poikosena tultiin porukoiden kanssa mökiltä ja viikingistä katkesi vetoakseli noh, puhelintahan ei silloin luonnollisestikaan ollut, joten pikku Miro sai kävellä koskivuonosta supruun, ihan makia reilu 15 kilsan reissun Onneksi oli jo kevät pitkällä, ei tullu kylmä.. tulivälineet, kirves ja puukko pitäisi olla joka miehellä aina mukana, niillä selviää parikin päivää heleposti
joo onneksi itellä sattunu olemaan kaveri ja vetokamppeet mukana ku polle sanonu sopimuksensa irti.. nykyään lähes joka reissuun lähtiessä reppuun tulee laitettua kirves,vetoliina,tulitikut/sytkäri.. joskus jopa kokoon taitettava lapio.. on muute kätevä kapistus jos vastaisuudessa yksin liikentees ja kampe lahoaa ni kaivaa tuuli suoja itelle
Táállá etelámpaná voi kilauttaa uramestarille ja apua on saatu ja annettu kellonajasta riippumatta(puh:no: urakartassa) jos kampe tai kuski ryytyy matkalla.Mutta kuinka homma hoituu pohjoisessa?Tai muualla Suomessa.
;D kyllä se vielä skiidokin leviää,muista sitten mitä kirjoitit,kun palelet ja kävelet terv kokemusta on
Pitää turvata Jumalaan ja luottaa lynxiin ;D. Jos lähtisin johonki pitkälle reissulle niin ottasin kirveen, puukon, tulenteko välineet ja varmaan jotain juotavaa lämmikkeeksi ja varmaan vara-kanisteri olis kaikkein tarpeellisin pelastus kun tuon syömärin kanssa lähtee johonki .
Kerran olin pulassa keskellä järven selkää. Ajelin Ski-Doo MXZ 440f -99 kelkillä ja yllättäen kelkka sammu omia aikojaan kesken ajon (boooo booo ;D). Onneks oli känny mukana, joten piti soittaa eno apuun ;D Jonkun ajan päästä todettiin et kelkistäni meni cdi-boxi (alkuperäinen 200e). Sinänsä en ole jääny hirveesti mihinkään pulaan. Paitsi eka kelkkakin tempuili mulle ;D
pärjää jo hyvinni jos kirves ja tulenteko tamineet mukana.. syö vaikka pakaste puolukoita sielt lumen alta
