ja semmonenkin on hyvä tietää, että aina kun liikutaan jääalueella jossa ei ole kelkkareittiä valmiina(merkkejä) on hyvä pitää naskalit mukana ! vaikka taskussa pitäis kunhan alitajunta tietää missä ne on
Samat sanat. Tosiaankin on nähty vaivaa tätä tehdessä, ja tuli ainakin sata uutta pikkutietoa minullekki ;D
Kyllä tuli taas todettua että vaara vaanii jäällä. poijun lenkkejä keskellä reittiä,laitureita ja jääteitä. Heikot jäät vielä tähän niin kyllä voi todeta jäällä ajelu tappaa jos ei ole järki päässä. Olen aina paasannut että jäällä ei pidä kaahata. äskenkin matkalla selostin mammalle vaaroista ja näytin noita edellä mainittuja vaaroja. Sitten päästiin tuohon omalle järvelle ja matkaa omaan rantaan noi 300 metriä. avasin hieman kaasua ja aloin tähystämään että missäs se talo olikaan(näyttää kaikki valkeat tiilitalot samalta kun katsoo tuolta järveltä ) noh,siinä tähystäessä eteen olikin ilmestynyt jäärata. Ei auttanut kuin vetää urku auki siihen penkkaan. osuttiin n.60 asteen kulmassa ekaan penkkaan,jos radan yli ja vastapenkkaan n.45 asteen kulmassa.Siitä sellainen kohtuu pitkä siivu ilmassa ja toiselle sukselle alas puuteriin. Kyllä säikäytti. Eihän siinä tuollaista pitänyt olla,ei ollut viimeksikään. Eli sorruin omaan viisauteeni 100 metriä ennen kotia. Varovasti siellä!
ei kyllä liity tähän aiheeseen mutta varokaahan nyt keväällä lumivyöryjä http://www.iltalehti.fi/uutiset/200904119400722_uu.shtml
Vs: Jäällä liikkuminen, kantavuus ja kriittinen nopeus Hyvä tietopaketti! Muistakaa sitten kun kokeilette suht ohkasella jäällä huippuja niin syvyyttä pitää olla puoltoistasataa metriä ettei kriittinen nopeus ylity
Vs: Jäällä liikkuminen, kantavuus ja kriittinen nopeus Ja ainakin täällä itäisessä sisäsuomessa on ihan pirusti lunta ja vesisohjoa jäällä. Tuossa "omassa" rannassakin, 10-15metriä rantaviivasta, on sellainen melkein kävelyn kestävä kansi, sitten 30 senttiä pehmää lunta, ihan pikkainen riite ja se alla 50cm vettä jonka jälkeen varsinainen jää (sikäli kuin sitä on). Suomeksi; kun hyppäät kovalta uralta poies niin tipahdat "muniasi myöten" sohjoon ;D Ja sitten ei taas huvita yhtään. Joo ja melkoinen pläjäys tuo aloitusviesti!
Vs: Jäällä liikkuminen, kantavuus ja kriittinen nopeus Hyvä topiikki! Lisätäänpä vähän uutta, kun tuolla www.ymparisto.fi -sivuston tekstissä on mainittuna ihan moottorikelkkakin: Yleensä jo viiden sentin vahvuinen teräsjää kantaa ihmisen. Ehjän teräsjään kantavuus lasketaan kaavalla (5 x h2 = P [kg]). Moottorikelkalla ajettaessa teräsjään on oltava vähintään 15 cm vahva. Jäässä olevat halkeamat heikentävät myös sen kantavuutta. Suoraan kulkevan halkeaman reunalla jää kantaa noin 40 % ehjän jään kantavuudesta. Jos kaksi halkeamaa leikkaa suorakulmaisesti toisensa, pienenee kantavuus 25 %:iin. Tielaitos on laatinut lähinnä jääteitä varten jäänkantonormiston. Taulukkoarvot on saatu laskelmien ja kokemusten perusteella. Jos jää on koko paksuudeltaan teräsjäätä, saadaan suurimmat sallitut kuormitukset suoraan taulukkoarvoina. Kun teräsjään lisäksi esiintyy tähän yhteen jäätyneenä kohvajäätä, saadaan jään tehollinen paksuus lisäämällä teräsjään paksuuteen puolet kohvajään paksuudesta. Kohvajään paksuudesta voidaan kuitenkin ottaa huomioon enintään teräsjään suuruinen paksuus. Esimerkki 1. Kun teräsjään paksuus on 40 cm ja kohvajään 20 cm, on jään tehollinen paksuus 40cm + 0.5 x 20 cm = 50 cm. Esimerkki 2. Kun teräsjään paksuus on 30 cm ja kohvajään 80 cm, on jään tehollinen paksuus 60 cm. (Teräsjäätä 30 cm ja kohvajäätä enintään teräsjään paksuus eli 30cm). Kelkkailijan lienne parasta ja turvallisinta noudattaa tuota 15cm suositusta, vaikka tuolla kaavalla (5 x h2 = P [kg]) laskemalla 15 cm teräsjäätä kantaa 1125 kg, 10 cm teräsjäätä kantaa 500 kg, 5 cm teräsjäätä kantaa 125 kg Sivustolta löytyy myös mielenkiintoista tietoa railojen synnystä ja koosta: Kovilla pakkasilla jään pinta kylmenee lähelle ilman lämpötilaa, jolloin jään kutistuessa siihen syntyy railoja. Kun railoihin noussut vesi on jäätynyt ja lämpötila alkaa nousta tapahtuu jäässä laajenemista, joka työntää jäätä rannoille tai jää saattaa nousta harjanteiksi selille. Harjanteet sijaitsevat usein samolla alueilla. Jään lämpötilakertoimen perusteella voidaan laskea, että jos jään lämpötila laskisi kovilla pakkasilla 0 oC: sta -20 oC: een, syntyisi jään kutistuessa 1 km pituiseen järveen halkeamia ja railoja, joiden yhteisleveys olisi 1 m. Vastaavasti jään lämmetessä saman verran, se laajenisi 1 metrin. Teorissa jos n. 130 km pitkän Päijänteen jää kutistuisi saman verran koko pituudeltaan, siihen tulleiden halkeamien ja railojen yhteisleveys olisi n. 130 m SYKE eli Suomen Ympäristökeskus ylläpitää ajantasaista jäänpaksuustaulukkoa tuolla: http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/fin/Jaanpaksuus/Jaanpaksuus.htm
Vs: Jäällä liikkuminen, kantavuus ja kriittinen nopeus Varoitukseksi siitä miten käy kun kriittinen nopeus jää haaveeksi. Tämä vekkuli pysähtyi ja alkoi ihmettelemään kestääköhän jää! Siinä vierella veljensä teki lenkin jäällä ja palasi kuivin jaloin. Uploaded with ImageShack.us Uploaded with ImageShack.us
Vs: Re: Jäällä liikkuminen, kantavuus ja kriittinen nopeus yamahahihhulilla ei taida olla kokemusta kelkkailusta riittävästi, tai käytännössä ollenkaan kun tuommosta puhuu. Oletetaan että ajetaan tahtomattaan sulaan. lähes poikkeuksetta on pimeä, sumu tai vieras paikka. Vauhdin ollessa sata on monta riskiä. mm. kelkka lähtee pomppimaan ja siitähän seuraa lipat, ja tai, upotus, tai pahimmillaan lennät turpa eellä jään reunaan. Tai kun olet päässyt sillä muskelikelkallasi jo satametriä avovedelle, ja rantaa, tai jäätä ei näy, niin silloin on hyvää aikaa alkaa opetella kääntää se kelkka siellä pimeässä sumuisella järvellä. silloin voi tulla mieleen että olis kuiten helpompi nousta jäälle 2m. uinnin jälkeen kuin 200m. Ja jos joella ajetaan vaikka sulaan koskeen niin kyllä sinne kivien ja jäiden sekaan vähemmälläkin vauhdilla pääsee. Normaali urheilukelkka pitää kyllä vauhtinsa vedessä jos alkuvauhti on 40 - 60 km/h ja silloin on ehkä hiukan pelivaraa arvioida tilannetta. Niin. ja kokemusta on kesäkelkkailusta ja jäihin menosta!
Vs: Re: Jäällä liikkuminen, kantavuus ja kriittinen nopeus kukin puhukoon omasta kokemuksesta,niin minäkin teen
Vs: Jäällä liikkuminen, kantavuus ja kriittinen nopeus Lainattu kuva naapurimaan sivustolta Uploaded with ImageShack.us Siellä se on vaikkei näykkään. Kaksi kelkkaa meni ennen tätä jollain tavoin yli... Silta olis ollut parin kilometrin päässä
Vs: Jäällä liikkuminen, kantavuus ja kriittinen nopeus Moi. Paljon asiaa... Hyvä juttu ja kiitos vaivannäöstä... T:V
Vs: Jäällä liikkuminen, kantavuus ja kriittinen nopeus Verkkojen ym pyydyksien merkkauksesta talviaikaan
https://apps.sentinel-hub.com/senti...1-06-01|2021-12-31&atmFilter=&showDates=false Tuolta näkee reaaliaikaisia satelliittikuvia (tosin ilmeisesti tammikuussa alkaa taas päivittyyn). Kun katsoo vaikkapa viime keväältä kuvia niin näkee mistä paikoista alkaa vesistöt sulamaan ensimmäisenä. Tietää vähän varoa, kun liikkuu vierailla vesialueilla.
+1 Samat satelliittikuvat on myös tarjolla kotimaisen toimijan TARKKA-palvelussa. Tuolla on tarjolla muutamat "filtterit", mitä sentinel-hubissa ei ole. Jos haluaa kartoittaa mahdollisia vaaranpaikkoja (esim. ahtojäät, harjanteet, railot), jotka eivät lumikuvista näy tai jäävät pilvien taakse , kannattaa tutustua Sentinel 1 tutkakuviin. Nämä tosin vaativat käyttäjältä tulkintaa. Muutamia esimerkkejä: Päijänne, Padasjoki 5.12.2021 Sentinel-hub / Normal Color TARKKA / Arktiset Päijänne, Padasjoki 7.12.2021 Sentinel 1 / SAR Ice-Script Vaasan edusta 29.12.2021 Sentinel 1 / SAR Ice-Script
Tuota TARKKA-palvelua olinki jo pikasesti katsellut, mutta alkuun näytti sekavemmalta käyttää. Kun vähän perehtyy varmasti hyvä sekin palvelu.
