No joo, onhan näissä meidän lanoissa säätö vetoaisassa ja sen saa tarvittaessa kyntämään tosi alas tai vaihtoehtoisesti niin ylös että takalevy vain lunta vasten.. Onkohan se suksi kuinka halukas sukeltamaan noihin pehmeisiin paikkoihin?
Ongelma esim tuossa pultek lana tyypissä on se et jos kelkka sutasee ni se istuu sit siihe. Kevyt se on nostaa mut märän lumen aikaan varsinkin ni re istuu kyllä hyvin herkästi. Tieten jos jollai leveetelasella on mahdollista vetää ni kai niissä kaikki tulee perässä
Pulteklanan tyyppisiä on ne mitä oon vetänyt. Ei ole haastetta Rs Viikingille niistä lanoista, siksi käynyt mielessä tehdä isompi mutta minkä tyyppinen niin sitä pähkäilen..
Sanokaapa millä tyylillä pystytte vetämään ns. urheilukelkalla esim. reittilanaa. Joskus kokeilin vetää cattilalla latuhöylää ja alko lämpövalo vilkkumaan n. kilometrin jälkeen vaikka oli jonkin verran pehmeää lunta. Catissa kuitenkin tuo jäähdytys ollut sellainen, että ainakaan itsellä ei reittiajossa koskaan vilkuta lämpövaloa vaikka ois kovakin keli. Työkelkalla oon omatekoista lanaa kiskonut, kuten myös latuhöylää. Oman kokemuksen mukaan lana voi toimia kyllä ihan hyvin vaikka olisi suht. kevytrakenteinenkin, mutta latuhöylässä pitää olla massaa, jossa latu tiivistyy riittävästi. Omatekoisessa latuhöylässä paikat lisäpainoille ja itse mööpelikin painaa varmasti reilusti yli 50kg. Toki ihan kovassa kelissä pitää pinta rikkoa ensin jollain karhentimella.
Pakkasella ei mitää ongelmia , mut lauhalla kelillä joskus nostaa lämpöä, mut silloinkin sutasee vähä ni jäähtyy nopeesti.
Pitää tuota yrittää kehittää vielä, just se etusuksi keventäis vetämistä eikä haukkaa nii rajusti joka kuopassa. Kyllä tuollakin saa suht sileetä ku muutaman kerran maltaa ajaa
Meillä hinaillaan kahta erilaista lanaa. Pienemmällä vedellään ensin että saadaan pohjat aikaiseksi ja sitten hinataan suurempaa lanaa. Pienempi on alkujaan tehdasvalmisteinen vekotin jota hieman levennetty ja eteen rakennettu suksi korkeussäädöllä sekä taakse korkeussäätö, lisäksi takana lisäpainolevyt ettei pompi patikossa perässä. Ennen leikkaavien muovikaarien kohdalla ollut kuorma-auton renkaasta "lärpäkkeet". Niillä ei hirveitä patista saanut pois. Isomman lanan teetätin paikallisessa metalli pajassa, pari tuntia keittiön pöydän ääressä ja idea lanasta paperille. Sitten vaan pajalle toteutukseen. Lana on raskas, joten loskakelillä ei kannata vaivautua lanaamaan, pakkasella tulee perässä hienosti. Välillä omalla painolla ja välillä ei liiku sit mihinkään......silloin lana jumppaa tiedossa. Isommassa myös terät edessä että saa jäistä pintaa hajalle, niissä jouset jos sattuu tarraamaan kiinni johonkin. Molemmissa lanoissa on edessä sukset, eli paino ei ole kelkan perän päällä. Helpottaa hurjasti jumi tilanteissa.
Tuon keveän tapaista ajattelin just modata. Silloin ei tarvitsisi sita turhaa jumpaa niin paljon tehä
Lanalla täytyy olla jonkuu verran pituttaa. Muutoin lana menee pattien myötäisesti ylös alas eikä leikkaa pattia ollenkaan. Ja mikään terä tai lanan muu osa joka voisi tarttua puihin ei saa tulla lanan ulkopuolelle. Sen vuoksi tuohonkin hitsailtii kevyemmät ulkoreunat. Voi hieman nojailla tiukoissa paikoissa puihin ja silti lana tulee nätisti perässä.
Täytyy huomenna mittailla tuota keksintöä.......ei jaksa muistaa mittoja. Mutta painoa tais olla siinä reilu 150 kg. Toimii todella hienosti kunhan ei yritä alkaa ahneeksi ja laske teriä liian alas. Keula hieman korkeammalle kuin takapää. Silloin jokainen terä leikkaa palan patista. Aisaan olis tarkoitus tehdä joku kerta sellanen jousi viritys että antaisi vähän periksi liikkeille lähteissä.
Jännä homma kun omilla 153" kateilla on kestänyt vetää latuhöylää, rekeä sekä lynxiä ilman lämpöongelmia ja yksi niistä oli jopa lyhyellä syylärillä. Esimerkiksi huhtikuussa plussakeleillä piti catti laittaa romukelkan vetoon kun boondockeri vilkutti lämpöjä puolen kilsan välein. Suzuki käy alapäässä aika rikkaalla niin ei lämpeä helposti ja toki raapijat yleensä käytössä. Ihan kävely- / juoksuvauhtia kestää ajella
Nonni, Viime vuona viis päivää tästä hetkestä eteenpäin olin reittiä lanaamassa. Nyt vois istuttaa pottuja... Mutta. Tässä on pienessä mielessä pyöriny tuon eurolanan pikku modailut. Tuo eurolana on tuollaisenaan oikeasti tosi käyttökelpoinen kampe. Sopii moneen hommaan ja säätöjen ansiosta sitä voi vetää kelkalla kuin kelkalla. Mutta ainaha sitä voi parannella. - Ekaksi ajattelin muokata tuota etusuksea. Kokeilen miten tuo käyttäytyy kapeammalla suksela. Tuon leveän suksen kans on yksi ongelma. Mikäli jälki on kapea, kallistaa tuo leveä etusuksi lanan sivuttain. Ei pysty oikaisemaan baanaa sieltä reunasta. - tähän oikaisuun liittyen meinaan tehydä keulimmaisesta terästä kallistuvan version. Todennäköisesti niin että se kallistuu vain edestä katsoen oikeasta reunasta. Eli tuolla keulaterällä sais leikattua reittiä suoraksi ja loppulana hoitaaa sitten muut hommat. - Lanan etukulmaan teen kiinnikkeen johon pistän paksun lasikuitukepin ( laskettelurinteiden merkkikeppi) Tuolla kepillä saa kolisteltua puista lumia alas kun ajaa reitin reunaa. - Polanteen särkijä on tuossa tehty sorkojen pätkistä. Tuon tilalle ajattelin tehä jonku jousiteräsviritelmän. ( äeksen piikit tms). - Etusukseen tarvis vielä tehä sen pikalaukaisun. Siihenki on konsti mielessä, mutta saa nähä miten se lopulta toteutuu. Ja lanahan on tämä
Kokeileppa laittaa etusuksen pohjaan parit ohjainraudat, saat pysymään paljon paremmin linjassa. Jos vielä haluaa hifistellä, niin vaikka vanhasta kelkasta ohjausakseli nivelten kanssa kiinni sukseen ja siitä "ratti" eteenpäin kuskin hollille, niin voit pakottaa lanaa haluttuun suuntaan.
Ei kestä laittaa ohjareita. Alkaa vaikeuttaan kelkan kääntämistä tiukissa mutksisa. Ongelma ei ole tuossa kääntymisessä, vaan siinä, että se kallistaa lanan kun ajan reitin laidassa. Eli suksen reuna nousee sinne umpisen puolelle.
Meillä keulasuksi noin 300mm leveä ja etureunaa jatkettiin noin 45´kulmassa ylöspäin, jottei tökkää ojan ylityksissä yms. Kettingeillä edelleen rajoitettu suksen liiallinen kääntyily sivulle.
Eurolanassa tuo etusuksi on noin 80 cm. Tuossa on etunsa tietenkin. Yksi on siinä että lanan voi vetää umpiseen eikä se uppoa kuin kivirapi. Mutta tuo "käylääminen" häirittee. Toki tilanne voi muuttua jo tuolla kallistuvalla etuterällä.
Mulla on tuommonen käytössä. Tosiaan ajatus on tehä niin, että tuo eka kaareva terä tulee toisesta reunasta kiini nivelellä ja toiseen reunaa tulee säätö jolla terän kulman saa upotettua syvemälle.
Täällä on tuollaisessa Euro- lanassa ekan kaarevan terän tilalla tiekarhun terästä tehty v muotoinen terä. Leikkaa jäätynyttäkin pattia aika kivasti. Takapäässä systeemi niin, että putkella saa kerralla nostettua takapään ylös. Etupäätä säädetään tunkilla ja takapää siis aina alhaalla lanatessa. Tosin pääsee liikkumaan ylösalas. Suurimpia ongelmia veturin( 2016 RS Viking)kallistuminen ja lanaajan ahneus säätää otto liian isolle. Aika hiljaa pitää hinailla että ehtii haukata joka pattiin. Lanahan on varmaan 3m pitkä ja 140cm leveä.