??? Luin jutut SDI-kelkkoja vaivanneista ongelmista kuumumisineen ja kiinnileikkaamisineen ja tulin siihen tulokseen että jonkin täytyy olla pielessä jos tuo ruiskua ohjaava poxi ei pysy mukana leikissä. Purkaessani ilmanputsaria pois paikaltaan törmäsin sellaiseen epämääräiseen muoviilirpakkeeseen joka ei tuntunut istuvan sitten huonostikkaan paikalleen. Tämän irtonaisen palan tarkoitus vissiin on ohjata koneen ilmanotto poskikappaleen suodattimen läpi ja sitä kautta kone saisi raikasta ilmaa sisuksiinsa, mutta tämä kyseinen muovi on niin huonosti istuva että joka reunassa on vähintään sentin välys. Kaiken kukkuraksi tämän muovinpalan alla on vielä viisi suoraa reikää ilmanputsarin suodattimen ohi joiden merkitystä en oikein käsitä. Miten kone edes voi saada puhdasta ja etenkin oikeasta paikasta tulevaa raikasta ilmaa sisuksiinsa tällä systeemillä? En kyllä jaksa uskoa että kone kehittäisi niin suuren alipaineen pönttöön että se saisi virtauksen pakotettua niin että ohjarit toimisivat. Tällä asialla on varmasti merkitystä pitkällä juoksulla koneen iän ja toimivuuden kannalta. Otetaampa esimerkki. Imuilmaa anturoi pari anturia ilmanputsarirakenteessa. Ulommainen anturi on alipaineanturi ja sisempi sitten se lämpötila anturi. Ajettaessa järvenselkää urku auki konehuoneen lämpötila nousee ja tämä lämmin ilma sitten pääsee seulan imuilmarakenteen läpi koneen ilmanottoon. No tästä voisi seurata että lämpötila anturi tulkitsee tilanteen niin että "keli lämpeni" ja laihentaa seosta joka on juuri niin väärin kuin mahdolista. SDI on vain säätöjärjestelmä joka antureilta saamansa tiedon pohjalta säätää polttoaineen määrää. Jos jokin asia tässä säätöluupissa toimiikin päinvastoin ja juuri kovimmalla kuormalla voi siitä seurata sitten kukkarolle käyviä remontteja. Aikaisemmissa vuosimalleissa oli ongelmaa että kone saa lunta sisuksiinsa liian avonaisen systeemin takia mutta onkohan tässä menty hiukan yli tukittaessa koko tuloilma niin että varmasti imuilma on sitten kuumaa. Kertokaahan mielipiteitä asiasta. Onko joku rakentanut jopa itse koko ulomman variaattorikannen päällä olevan pöntön tai korvannut sen jollain putkirakenteella. Ajatus olisi tiivistää rakenne niin että kone saa vain raikasta ulkoilmaa sivusta otettuna ja tiivii rakenteen läpi aina läppärungoille asti. Eiköhän rupia SDI pelaamaan ja tehot säilymään järveselälläkin ajettaessa. MG 8)
Huomioitko myös sen, että järven selällä luukku auki painaessa se sisään tuleva ilima on aika viileää? Ja samalla se paine mikä kuomun alle pukkaa, vaihtaa aika tehokkaasti tuon kuomun alusen ilmat.
Tuossa Jäpälän komentoimassa pätkässä tekstiäni annan periksi kyllä sen, että noinhan sen 2T-koneen kuuluukin tehdä eli lämpimällä ilmalla koneesta pitää laihentaa seosta mutta nuo viat joissa tehot katoavat tai kone leipoo kiinni syy voi olla juuri tuo äkillinen seosten ailahtelu. Tutkiskelin tänään räjäytyskuvia ski-doon ilmanputsareista ja nehän käyttää useissa SDI-malleissa samaa pönttöä sillä erolla että ulomman vaimmenninpöntön suodatin on jo se viimeinen suodatin ulkoilmaan ja mitään erillisiä muovikaukaloita välyksineen ei ole enään kuomun ja putsarin välissä. Onko muuten tietoa onko skiidoon SDI-mallit kärsineet samoista ongelmista kuin lynxi? Fiiberille kiitos kommenteista. Mietin kyllä tuota että ilma vaihtuu kyllä konetilassa kun mennään kovaa. Ilman erillisiä aukasuja tuo 06- 600 RC mallin keula on kyllä melkosen tiivis ja kaipaa avartelua jotta tuuletus saadaan pelaamaan. Voihan tuolla liian kuumalla konetilalla olla merkitystä myös polttoaineen kaasuuntumiseen ennen aikoja imukanavassa joka sitten huonontaa suorituskykyä. Käsitykseni kuitenkin on ,että 2-t koneessa ilmanvaihdon pitää pelata hyvin ja koneen pitää saada raikasta ilmaa imuilmaksi toimiakseen parhaalla mahdollisella tavalla. Se että softa korjaa seos suhdetta riippumatta oli imuilma kuumaa tai kylmää voi olla joissain tilanteissa virheellinen tulkinta johtuen säätölenkin hitaudesta. Nykyään todetaan monesti että kyllä se softan muutoksella saadaan asiat kuntoon mutta todellisuudessa vika voi olla mekaniikan toimimattomuus jota sitten yritetään softakorjauksin saada toimiaan edes siedettävästi. Tuotantoon asti kerenneille tuotteille softamuutos on muuten huomattavasti halvempi muutos tehdä kuin uusien mekaanisten osien valmistaminen. Sortalla on myös taidettu tätä SDI vikaa korjailla mutta oletteko koskaan kuulleet sitä todellista syytä mistä tehojen katoamiset ja ongelmat ovat tosiaan johtuneet? Poxin lokiinhan ne tiedot jäävät varmasti mutta onko niitä ollut julkisuudessa. Omasta SDI:stä luetutin vikadiagnostiikan sisällön ja maximi imuilman lämpötila oli ollut +93C. Tuo on kyllä minun mielestä pikkusen liikaa. Taidan asentaa oman anturin tuonne ilmanputsariin jolla näen sitten alkuperäiseen verrattuna muutosteni aiheuttaman eron imuilman lämpötilaan. Edelleen, oliko kukaan rakennellut omia viritelmiä kyseiselle alueelle? Juttuja olen kuullut mutta kukaan ei vielä ole vahvistanut enkä moisia rakenteita ole livenä nähnyt. MG
Ski-doossa on ihan samat viat kuin lynessäkin. Softat on tehty niin et kone käy kierrosalueella 6500-7200rpm erittäin laihalla joten siitä johtuu ne käynti ongelmat. Hommaa pakolämpö mittari niin tiedät mitä siellä koneessa tapahtuu.
Eli sama ongelma on skiidossakin vaikka imuilmakanavat ovat erillaiset.(skiidossa tiiviimmät) Kylläpä se viittaa sitten johonkin muuhun ongelmaan. Ehkä originaalisoftassa on tavoiteltu parasta polttoainetaloutta ja lipsahdettu hiukan liian laihalle. Tuo pakolämpömittari voisi olla hyvä hankinta. Voisi seurailla mitä milläkin ajolla koneessa tapahtuu. Duell mainosti pariakin eri mallia. Halvempi yhdellä anturilla varustettu malli oli 129e ja parilla anturilla sitten noin satkun kalliimpi. Oisko tietoa riittääkö tuo yhden anturin malli anturi kytketynä putkien yhdyshaaran kohdille vai pitääkö molempia sylintereitä valvoa erikseen? Oma kantani on että yhden anturin mallikin riittäisi. MG
Minä olen kahden anturin kannalla. Tällöin mahdollisen ongelman/vaaranapaikan huomaaminen on helpompaa, kun toimiva sylinteri ei sotke yhden anturan saamaa infoa.
Hommaa suoraan Digatroni siihen vehkeeseen. Vaikka se maksaakin vähän enempi, pitää mittari silti arvonsa. Tossa on varotusvaloohjelmoinnit, muisti, kiekkamittari, nestelämpömittarihommat jne.. Näät suoraan mitä tapahtuu milloinki! Mittarin mukaan hommaat vielä ton pc kaapelin ja latailet softat digatronin sivuilta niin pääset koodaamaan tonne arvot kohilleen. Noita 50-sarjalaisia tuntuu olevan monilla ja mitä sivusta oon seurannu niin päteviä kamppeita! Tsekkaa 50 sarjalaiset, se 2 näyttönen on hyvä kompromissi. http://www.digatronusa.com/products-snowmobiles.shtml
Näyttääpä olevan asiallisen näkösiä ja kohtuullisen hintasia kamppeita nuo digatronin vehkeet. Juuri tuo 50 sarjalainen tarjoaa monipuoliset liitännät ja dataloggeri ominaisuuden. Pääsee sitten ajon jälkeen kattelemaan mitä konehuoneessa oikein tapahtui milläkin ajolla. Arvonkin varmasti tuo vehje säilyttää joten sijoitus on aika turvallinen. Eipähän tarvitse ajon aikana yrittää vilkuilla mitä mittarit näyttää vaan latailee tiedot läppärille ja analysoi tapahtunutta kahvikupposen ääressä. Eli tattis vihjeestä. Alan hommaileen tollasen kamppeen. Pitänee talven aikana laitella testituloksia sitten tänne foorumille. MG
Miten niinniin, jos tollasen mittarin asentaa, niin pittääkö siinä lämpimikseen sulatella yks mäntä/sylinterisetti, että tietää mihin sen sietorajan vetasee.. ??? Vai miten porukka arpoo lämpö yms. arvoja tuohon tuusiin.. :
Veikkaan että taitaa todellinen syy tuolle laihuudelle olla nämä EPA päästönormit, kun muutenhan tuo softa olisi varmaan muokattu "turvalliseksi" jo ajat sitten. Ja ongelma on juurikin tuolla Jäpälän mainitsemalla rpm alueella jota sanovat tehtaan puolelta vielä "puhtaana käymisen alueeksi".
Anturin paikka oli muistaakseni 100mm männästä ja racing handbook antaa ihan max lämmöiksi 720astetta (tuolla lämmöllä siis alkaa paikat sulamaan). OT: Pienenä vinkkinä viimetalven testien mukaan 800:n powertekin saa ajettua jumiin suht helposti kun jyryttää karvan alta 7000rpm:n jonkun aikaa. Tuolla alueella lämmöt lähtee tasasen tappavasti nousemaan kohti 720 aseteen rajaa.
Kiitos paljon tiedoista ja käytännön vinkeistä. Taitaa mennä tuo mittari hankintaan. Jenkkilän hinta ilman antureita on 550$ ja suomesta saapi sitten paikallisen myyntipuljun kautta 800€. Voipa olla että koitan saada laitteeni tuolta rapakon takaa huokeampaan hintaan. Mahtaakohan tuo SDI:n bensatalous ollakkin vain liian kuuman imuilman ja softan hoiteleman liian laihan seoksen tulos. Parhaimmillaan siis kone heittää syömästä bensaa sitten kokonaan.Onko muuten lynelle racing hand bookkia saatavilla? Skippadoohon on kyllä ja hyllystäkin yksi löytyy mutta nyt lynen "onnellisena" omistajana voisin olla kiinnostunut moisesta opuksesta. Onko muuten tietoa tuosta uusimmasta softasta? Joko skidoohon on saatavilla uudempia päivityksiä? Sellaista jossa tuo 7000 RPM seoskin olisi jo korjattu...... MG
Tuoltakin saa mittareita http://www.kartshop.fi/Moottorikelkka.html Softa päivityksistä ei taida olla apua, mut osta boondockerin ruiskun säätä boxi niin sillä saat korjattua ongelman
Mistä ihmeestä revit ton jenkkihinnan ??? Digatronin sivuillakin lukee, että DT-52S RE2 RPM / EGT / EGT (WT plugged) Dual Display $400 .Vai kattelikko ton nelinäyttösen hintaa? Osta toi 2 näyttönen, simppelin kokonen ja ihan nokkoriittävä. Et sinä kuitenkaan kaikkia luukkuja ehdi katella ;D
Itekkin aina olen pyytänyt huollon yhteydessä ottamaan datan talteen ja tulostamaan vielä paperille. Siitä olen tutkaillut myös noita arvoja. Tosiaan toi imuilman lämpötila saattaa näyttää välillä melkoisia lukemia. Varsinkin kun ajosta pysähdytään ja kones vielä on käynnissä saattaa ja nouseekin imuilman lämpötila. Myös ajon jälkeen kun kones laitetaan käyntiin voi lämpötila anturin vaikutusalueella olla huomattavan korkea. Tämä saattaa hetkellisesti antaa ECU:lle "väärä" tietoa hetken aikaa. Sitä ei ole tullu katottua josko ajossa se olisi noussut korkealle. Pitäisi olla itellä lukulaite jonka heittääs kiinni jonkin "testipätkä" ajon jälkeen. Noh, mun ajotapa ei niitä rankimpia olekkaan verrattuna tosikuskien ajotyyliin.
Hemmolle eli kyllä juuri tuota nelinäyttöstä tarkoitin tuolla hinnalla. Tuo mainitsemasi malli voisikin olla simppelimpi asentaa kelkkaan ja hiukan pienempi kuin tuo nelinäyttönen. Tuossahan näyttää vielä olevan kaikki tarvittavat anturit usean datan yhtäaikaseen vertailuun. Sitä pidän tärkeänä että saan tietoa usealta anturilta yhtä aikaa. Ainahan asioille kuten esim ylikuummenemisellekkin on useita syitä. Kierrokset soppelisti siinä 7000, imuilma kuumaa ja vielä jäinen baana jossa pölylumi ei pääse hoitelemaan jäähdytystä riittävästi. Nämä kaikki asiat pääsee hyvin analysoituna näkemään kerätystä datasta. Onko muuten se purkin mukana tullut softa hyvä. Saako siinä monta käyrää päällekkäin eli samaan näyttöön? Saako datan ulos numerisena jolloin sen voi pureskella matlabissa tai vaikka exelissä. Tuosta ruiskun omasta ohjelmoinnista en ole vielä oikein innostunut. Laitteitahan on melkoisesti myynnissä mutta se että saat kaiken mätsäämään samalla kerralla kohdalleen on kyllä hattua nostettava suoritus enemmänkin asiaan perehtyneelle. Olen lueskellut hiukan ruiskujen toiminnasta ja tietoa pitää olla jotta saa homman toimimaan. Poxihan tarvitsee tiedon imuilman paineesta, lämmöistä, kierrosluvusta, pakokaasun lämpötilasta sekä kaasuläpän asennosta ja tietenkin softaan kirjoitetusta tiedosta paljonko soppaa näiden asioiden perusteella koneeseen työnnetään.=ruiskun aukioloaika. Se että polttoainetalous säilyisi ja kone saisi joka hetkellä oikean nesteytyksen vaatii myös tiedon koneen väännöistä ja voimansiirron toimivuudesta. Tämä voi olla liikaa koti nikkarille jos ei ihan halua omaa kelkkaa luoda. Miksihän BRP ei julkaise softan kehitystyökalua julkisesti. Valveutuneet asiakkaat saisivat hyvät mahdollisuudet testailla omia kokeilujaan joista sitten tehdaskin voisi pitkällä tähtäimellä hyötyä. Toki säätely pitäisi olla kiellettyä takuu aikana mutta luvallista sen jälkeen. Eli vähän niin ku saman tyyliin kuin microsoftin tuotteet. Raakile maailmalle ja aletaan odotteleman helpdeskiin soittoja mikä ei pelaa=mitä pitäisi ruveta korjailemaan. Tai niin kuin linux.Alusta pitäen avoin koodi ja ei mitää ongelmia. No nyt meni koodauksen puolelle mistä olen yrittänyt näppini pitää erillään. Tuo korkein imuilman lämpötila voikin olla niitä hetkiä jossa lähdetään liikkeele hetken pysähdyksen jälkeen. Hyvä huomio. Jatkan kuitenkin tuon imuilman ohjailun kehittelyä ja pienillä muutoksilla siitä saa jo huomattavasti tiiviimmän. Mitenhän jos aukasee siitä keulamuovista ne pari pientä kolmiota siitä vasemmalta puolelta tuulilasin alapuolelta? Ohkanen lumisukka ja ritilä päälle ja johan saa se imuilmkaukalo tuoretta ilmaa. irtolumi jää siihen ulompaan sukkaanja sisempänä on sitten se isompi foami varmistamassa ettei lunta pääse koneeseen. Skiidoissa jossa on sama imuilmapönttö ei muuten olekkaan kuin se yksi imusuodatin joka tulee samalla poskimuovin läpi ulos. Tässä lynxissä on nyt ensin se skidoon rakenne + sitten vielä extrana se väliä' kaukalo ja vielä poskimuovissa oma suodatin. Siitä olen satavarma että sen poskisuodattimen läpi kone ei ole eikä tule ikinä saamaan tippaakaan ilmaa horon kanaviston takia. Kaukalo ja se kylkifoami ovat täysin turhia koko rakenteessa. Vaikka sen kyljessä olevan reiän panisi ilmastointiteipillä umpeen ei kone kärsisi ilmanpuutteesta. Nuistakin pienistä ylimääräisistä osista sitten koostuu pitkällä juoksulla se kelkan muita malleja yleensä suurempi paino ja korkeahko hintakin. No juttua taisikin tulla asiasta ja vähän vierestäkin. Kommentoikaa ihmeessä ja kiitos vastauksistanne. MG
Kannattaa käydä ajamassa joskus kunnon pakkas puuterissa niin huomaat et kyllä se siitä kyljestä sitä ilmaa imee.
Ei se kova jälki ollu ikinä ongelma vaan esim. 15-20cm uutta lunta. Eikä se taida liian kuumien nesteiden takia "piiputtaa". Oliskohan syynä nämä jo mainitsemani EPA-päästönormit : Enpä jaksa uskoa että saat piiputtamis ominaisuutta poistettua vaikka kuinka tiiviin imuilma hormiston rakentasit.
