Metsänhoito, metsänomistus, jne

Vs: Metsänhoito, metsänomistus, jne

Ei kai sitä ole määritetty sinänsä, mutta on kyettävä kysyttäessä antamaan kestävät perustelut. Eikähän sitä tarvitse kokonaan laittaa, jos muutaman hehtaarin tilaan laittaa vaikka 20%, niin menee varmasti läpi.

 

Vs: Metsänhoito, metsänomistus, jne

Onhan nuita metsähommia tullut tehtyä siitä asti, kun olin pottiputken mittainen ja taimivakka alkoi pysyä kainalossa. ;D Isän metsiä tullut hoidettua, kun sillä niitä on satoja hehtaareita ja metsäkoulun kävin sit. Metsäkoneita tullut jonkunverran ajettua ja nyt hommattiin kaivinkoneeseen kiljotiinikoura, että saa nuita kolmannen kehitysluokan risukoita siistittyä.

Klik

 

Vs: Metsänhoito, metsänomistus, jne

Tuohon mönkijä/kelkka asiaan liittyen tuollainen ohje löytyy verottajan sivuilta, eli ton perusteella ehkä helpoin vähentää kuluina toi 14 e/h kun mönkijää käyttää metsätalouteen.

4.1.11 Moottorikelkasta, mönkijästä ja traktorin metsäkäytöstä aiheutuneet kulut

Jos maa- tai metsätaloudessa käytetään moottorikelkkaa tai mönkijää, näiden koneiden maatalous- tai metsätalouskäytöstä aiheutuneet kulut vähennetään pääsääntöisesti käyttötuntien perusteella laskettuna osuutena niiden kokonaiskuluista. Sama koskee traktorin metsätalouskäyttöä. Muun selvityksen puuttuessa kuluiksi voidaan arvioida moottorikelkasta ja mönkijästä 14 €/käyttötunti ja traktorista 11 €/käyttötunti. Jos traktoria käytetään puutavaran kuljetukseen, kulut arvioidaan tämän ohjeen kohdassa 4.1.13 esitettyjen puutavaralajikohtaisten konekustannusten mukaan €/m3. Jos traktori kuuluu maatalouden kalustoon, maatalouden verotuksessa tulee tehdä vastaava tuloutus.

Moottorikelkka tai mönkijä voi vain poikkeustapauksissa kuulua metsätalouden tai maatalouden kalustoon tai traktori metsätalouden kalustoon. Tällöin koneen pääasiallisen käytön tulee jatkuvasti olla metsätalous- (vastaavasti maatalous-) käyttöä. Tällainen tilanne voi tulla kysymykseen metsätaloudessa lähinnä silloin, jos jatkuvasti vuosittain tehdään omana työnä runsaasti sellaisia hankintahakkuita tai metsänhoitotöitä, joissa konetta käytetään. Konetyypin on sovelluttava käyttötarkoitukseen ja konetehokkuuden on oltava riittävä. Käytettävissä on lisäksi oltava tehtävien töiden kannalta tarpeelliset koneen lisävarusteet (esimerkiksi peräkärry, maatilakuormain tms). Näissäkin tilanteissa käyttötunneista on pidettävä kirjaa ja yksityiskäytön osuus kuluista ja poistosta on vuosittain tuloutettava.

Yksityistalouden käyttöön otettujen polttopuiden teosta ja kuljetuksesta aiheutuneet kustannukset eivät ole metsätalouden pääomatulosta vähennettävissä olevia kuluja, koska vastaava tulo on verovapaata. Koneen käyttöä yksityistalouden polttopuiden korjuussa ei katsota metsätalouskäytöksi selvitettäessä koneen lukemista metsätalouden kalustoon. Myöskään koneen käyttökulut eivät tällöin ole vähennettävissä miltään osin metsätalouden pääomatuloista.

Moottorikelkan ja mönkijän käyttötunneista ja käyttötarkoituksesta metsätaloudessa tai maataloudessa on oltava luotettava selvitys muistiinpanoissa, josta se voidaan tarvittaessa pyytää nähtäväksi. Sama koskee traktorin metsätalouskäyttöä. Selvitykseen tulee sisältyä tiedot tehdyistä töistä, metsätalouden osalta mielellään metsäkuvioittain.

 

Vs: Metsänhoito, metsänomistus, jne

Meillä tuolla etelässäkin näkyi ilmestyneen pieneen Komatsuun "kiljotiini"koura, tosin jälki on aika rivoa, mutta taitavat vasta harjoitella sen käyttöä.

 

Vs: Metsänhoito, metsänomistus, jne

Kyllä, jos käyttö on vähäistä niin se on helpoin vähentää käyttötunnit.
Jos taas laitat mönkkäristä vaikka puolet verotukseen, niin silloinhan se oma käyttö on puolittain siinä jo huomioitu. Siitä en tiedä että tarvitseeko silloin omia ajoja tuloutella, vaan taidan pitää päiväkirjaa siitä huolimatta.
Onpahan ainakin esittää dokumentaatio ja bensakuitit tarvittaessa.

Tuossakin noitten yksityiskäytön tuntien tulouttaminen koskee yhtälailla maatilan traktoreitakin.. Vaan moniko oikeasti tekee tuntiselvitykset halkomakoneen pyörittämisestä traktorilla, pihan avaamisesta jne. yksityiskäytöstä?
Entäs sitten junioreitten "p*llurallista" kylillä?

 

Vs: Metsänhoito, metsänomistus, jne

Luulempa että melko harva Itellä tosiaan maatila ja kyllä ne kaikki traktorin kulut menee verotukseen eikä niistä tule mitään yksityiskäyttöä vähennettyä.

 

Vs: Metsänhoito, metsänomistus, jne

Pitkästä aikaa mukavan asiapitoinen keskustelunaihe, itsellekin tuo metsänhoito on tullut tutuksi viimevuosina ja kas kummaa hommat vaan lisii.
Työkaluna on vaan moottorisaha,mönkijä kärryineen, kirves ja kelkka rekineen.
Todella hyvä ulkoilumuoto ulkoilma ihmiselle.

 

Vs: Metsänhoito, metsänomistus, jne

Ainaki tuo volvo on niin rauhallinen kone, että hyvin kerkiää miettiä mitä tekee. Tuolla kyllä pystyy ihan tarpeeksi tarkkaa työsketeleen ja tuo ite kiljotiini on tuossa alhaalla, niin vahungossakaan ei voi tulla pitkää kantoa. 30cm puu menee hyvin vielä poikki. Ainaki mitä koivuun kokeilin, eikä ollut laho.

 

Vs: Metsänhoito, metsänomistus, jne

Jep, nämä kun meillä etelässä on treenanneet niin "kantoja" on ihan kolmeen metriin asti ja jälki on sen mukaista. Kuvaa en kehtaa laittaa , kun saattaa tunnistaa.

Kehuivat että kiljotiinin rakentaminen Komatsuun maksoi "kympin" (10.000€).

 

Vs: Metsänhoito, metsänomistus, jne

Eiköhän se ole siitä osaltaan että hinnoittelevat tarkoituksella niin että mieluummin teetetään yhtiön koneilla, koska silloin puun ostaja saa just sen mittaista puuta kuin tarvitsee, tiettyä pituutta tietyllä prosentilla jne.
Lisäksi tietysti se että ammattimies on ammattimies koneen ohjaksissa ja puista saadaan paras hyöty.

Plus sitten ääriesimerkkinä se että joskus metsänomistajien itsensä tekemiä ajettuani olen joutunut lappamaan melko paljon tukkipuuta kuituihin kun tyvilahot, poikaoksat, käyrät jne on yritetty saada menemään tukiksi.

Osan olen tietysti tukkipinoon lappanutkin, kuten isäntä on halunnut, mutta pahimmat on pakko laittaa kuituihin.
Niistäkin puista olisi hyvät tukit saanut jos olisi osattu katsoa että miten siitä puusta parhaat palat saa pois..

Tämä oli siis karmein ääriesimerkki, olen ajanut enemmän niitä hyvin tehtyjä leimikoita.

Ja minä puhun siis ajokonekuskin ominaisuudessa, motohommiin en ole suostunut.

E: Powderjunkie laittoi erittäin hyvän pointin myös.

 

Vs: Metsänhoito, metsänomistus, jne

Vastaushan tuohon on hyvinkin yksinkertainen. Nimittäin metsäyhtiöiden hakkuuvaranto, eli hakattavissa olevien leimikoiden määrä. Puu on helpoin varastoida pystyyn ja varsinkin vieläpä maanomistajan maille Jos hankintakauppa tehdään, on puut kuljetettava suht pian pois sieltä metsänomistajan tekemältä lanssilta, oli sitten menekkiä ko. puutavaralajeille, eli ei. Mutta kun on pystykauppa tehtynä, niin yhtiöt maksaa heti etumaksuna osan kauppahinnasta ja jättää viimeisen maksuerän sitten mittaustodistuksen luovuttamisen yhteyteen maksettavaksi (jopa kahden vuoden päästä). Näin tavallaan metsänomistaja antaa "korotonta luottoa" metsäyhtiölle. Oliko riittävän monimutkaisesti kerrottu?

 

Vs: Metsänhoito, metsänomistus, jne

Miksi minusta tuntuu että nick namesi olisi paremmin Ajo kuin Moto??

 

Vs: Metsänhoito, metsänomistus, jne

Emt... ei tolla nikillä oo mitään tekemistä työhommien kans.. 8)

 

Vs: Metsänhoito, metsänomistus, jne

Hyvä.

Kiitos selvennyksestä

 

Vs: Metsänhoito, metsänomistus, jne

Kyllä se päätarkoitus sillä ohjelmalla on saada tietyllä prosentilla tiettyä pituutta, ja puusta tehdään niin paljon tukkia kuin vähänkään on mahdollista, ja siis maksimoidaan puuston arvo, ja sitä myöten isännän/emännän puustosta saama hinta.

Metsänomistaja ei taatusti saa itse tehtyä enempää tukkia kuin puusto mahdollistaa.

Tilaaja saa puusta itse suuremman hyödyn kuin hankintahinta on, joten koneille jäävä osuus ei ole ihan 1:1 kantohinnan ja hankintahinnan erotus. (Ehkä vähän vaikeasti sanottu, mutta eiköhän tuosta selviä mitä tarkoitan.. )

 

Vs: Metsänhoito, metsänomistus, jne

"kympi" Tuo koura on parin tonni luokkaa (vähän käytettynä) ja ite laitto paikalleen, niin ei paljon kuluja kertynyt. Niillä on siinä vissiin vaakakin, kun niin kallista touhua on?

 

Vs: Metsänhoito, metsänomistus, jne

Itse en omista metsää, mutta polttopuita menee jonkin verran.
Olen syrjäsilmällä katsellut pieniä harrastemetsäpalstoja Oulun läheisyydestä, mutta tarjonta
on olematonta. Sitten jostain 8ha:n läntista saatetaan pyytää
25 000 euroa. Tässäkin tietysti kysynnän ja tarjonnan laki toimii.

Eikä metsäpalstan hankintaa voi ainakaan taloudellisilla syillä perustella. Tuollakin 25 000 eurolla saisi polttopuut kotiinkannettuna varmaankin loppuelämäksi ;D

 

Vs: Metsänhoito, metsänomistus, jne

Apteeraaminen ei oo mitään ohjelmistopäivitystä, vaan pystyssä olevan puun silmämääräistä arviointia mahdollisia puutavaralajeja varten. Tosin totta on, että virmat lähettää lähes päivittäin harvesterille aptitiedoston, missä on tavallaan tehtaan puutelista ja harvesterin kuljettaja näkee jo näytöltä, minkälaista puuta tarvitaan nyt. Lisäksi harvesterit apteeraa puuta koko ajan siitä lähtien, kun koura sulkeutuu puun ympärille ja saadaan tyvihalkaisija.

Joskus se vain on niin, että parempi "saanto" saadaan puusta, jos siitä otetaan hieman lyhkäsempi tukki, välitukkina pikkutukki ja kuitua loput. Monesti näin joutuukin tekemään, jos kyseessä on joku pohjoisen viljelty kartiomänty. Pikkutukki on jotain ihan eriä, kuin lyhyt tukki. Puutavaralajit yleensä määritellään minimi kuorettoman latvaläpimitan mukaan ja tässäpä onkin sitten se eri virmojen valtti. Jotku ottaa tukin pienempään latvaläpimittaan, kuin toiset. Riippuu yleensä tietenkin puutavaralajien menekistä. Yhtiöthän monesti kyllä tarjoavat takuuhintoja, jolloin hinta ei ainakaan laske puumarkkinoiden heilahtelun vuoksi, vaan viimeinenkin erä maksetaan samoilla puutavaralajien hinnoilla.

 

Vs: Metsänhoito, metsänomistus, jne

Aivan niin, kuski on se joka optimoi saannon, ja ohjelma kertoo sen paljonko mitäkin tilaaja haluaa.

 

Vs: Metsänhoito, metsänomistus, jne

No ei ehkä ihan nyt noin yksoikoista se homma silti oo Eli hakkuukoneen tietokoneessa on 2 matriisia, jonka mukaan se tekee apteerauksen. Hinta/arvomatriisi ja sitten on tavoitematriisi. Jos apteeraus tehtäisiin ainoastaan hintamatriisin mukaan, silloin saataisiin metsänomistajalle paras arvo runkoa kohden, mutta silloin olisi todennäköistä, että tukkijakauma "vääristyisi" eli tulisi todennäköisesti paljon lyhyttä tukkia, jotta tukkiosuus tulisi tarkasti hyödynnettyä ja arvo saataisiin mahdollisimman suureksi. Vastaavasti tavoitematriisi taas on matriisi, jonka avulla puun ostaja pyrkii ohjaamaan eri dimensioisten tukkien syntymistä (eli sitä voisi luonnehtia heidän "toiveeksi" minkälaista tukkia he haluavat). Ja noitten matriisien puitteissa se tietokone sit pyrkii tuottamaan mahdollisimman hyvän arvon runkoa kohden(arvomatriisi), sekä samalla myöskin toteuttamaan mahdollisimman hyvin tuota tavoitematriisia, eli noitten molempien kompromissi.
Eli ite kyllä väittäisin että kyllä se on kone joka optimoinnit hoitaa, ei kuski Toki kuski vaikuttaa osaltaan apteeraukseen, kun se huomioi rungon vikaisuudet ja laaduttaa puutavaran sen mukaan. Sekä mikäli haluaa, voi käsiajolla ajaa osan tukeista eri mittaisiksi kuin kone ehdottaa, mutta eivät ne kuskit jokaista katkaisukohtaa yleensä käsipelillä ala muuttamaan. Ja vaikka kuski sitä silloin tällöin muuttaisikin, niin nykyisissä koneissa on esim. adaptiivinen hintalista, jonka avulla pyritään parantamaan tukkijakauman asettumista tavoitejakaumaan. Mutta nyt alkaa mennä jo vähän ohi aiheesta ni eiköhän tuossa ollu jo tarpeeksi tuosta apteerauksesta