Tuli hommattua polleen toinen kansi (kiitokset jupa03 : lle!) ja tarkoitus olisi kokeilla varovaista kannen laskua koneistamolla. Projekti kohde on 500 non-ves kone. Sitten vähän teoriaa. Kannen laskulla voi optimoida 'squish bandia', joka on alue palotilan reunalla. Pienempi squish band tarkoittaa sitä että kaasut menevät paremmin palotilaan ja saadaan poltettua täydellisemmin. Lisäksi kantta laskemalla voidaan nostaa puristussuhdetta (joka ei 2-t vehkeissä kuitenkaan kannata olla liian iso). Haittana laskusta on isommat häviöt ja negatiivinen vaikutus koneen kestoon. Koska koneita tehdään massatuotantona, squish bandia ei voida optimoida kovin tarkkaan. Sylintereissä, männissä ja kiertokangissa on toleranssit ja squish band pitää tehdä worst casen mukaan niin, että männän laki ei osu vahingossakaan kanteen yläkuolokohdassa. Eli ensiksi olisi tarkoitus mitata koneesta kansi paikallaan, paljonko kantta on vara laskea turvallisesti. Sen jälkeen voisi kannesta ottaa vähän pois ja mahdollisesti kompensoida puristussuhdetta muokkaamalla myös palotiloja. Pollen 500 non-ves koneessa on seuraavat arvoit: poraus 70.5, isku 64 ja palotila kansi kiristettynä 27400 mm3. Tästä lasketaan puristussuhde: cr = (cv + ccv) / ccv cr = 10,1 Ja tämähän lienee suunniteltu niin, että toimii kaikilla jenkkilän kurabensoilla. Tuossa olisi varmaan varaa nostaa johonkin 11 pintaan? Jos esimerkiksi kantta madaltaisi maltilliset 0.6mm niin puristussuhde nousisi lähelle 11 : ta. Nyt ei kysytä, kannattaako kannen lasku, vaan sitä minkä laisia kokemuksia palstalaisilla on aiheesta? Esimekiksi kokemusta tuosta puristussuhteesta? Ajokelit on vielä kaukana, niin sama tässä joutessaan kehitellä jotain.
en sano muuta, ku että voi tuottaa ongelmia laskemisessa tuo vesi"lommi".. ainaki sen takia jouduin laskemaan yhen kisakuskin kannen tässä viimi talvena : ei kuiten joka kulmassa ole koneita joilla kiertää se.
Tuo squissi on nätti mitata, ku pökkää tinalangan, josson vaikkapa sytkärillä sulatettu pallo päässä tulpan reijästä sissään ja sieltä sinne laitaan ja pyöräytys vaikkapa kytkimeltä.. Shit vaan mauseria kätöseen. Mullon josaki jottain tietoa tuosta rotaxista, pittää kaivella nurkkia jos jaksaa kiinnostaa, mut sen muistan et omasa oli vakiona tuo ahtain mitta 1,5mm. Eli suht turvallinen ois tuo 1.3mm. Sitte alakaa menneen testatessa mukeja ku tuota alakaa alittelleen.. Pelekkä puristuksen lissäys ei juurikaan perseen alla tunnu. Ihte tein 493 rotaxin niin, et kiillotin ja tälläsin kanavat. Esim pakokanava, tiiviste ja pakosarja liitos oli tehtaan jäliltä ihan kamala paketti. Huuhtelujen kurvitki suoreni jonnin verran samonku se jakaja tuli terotettua. Kantta ohensin vain killotuksen verran, alle 0.1mm vissiin. Palotilat ja pakoaukko kiilsi kyllä remontin jäläkiin ku vaavin beba. Sylinterin alatiivistettä pykälä ohuemmaksi eli 0.5 milliseksi, vakio oli 0.6mm.. Tuon näkkee sieltä sylinterien välistä tiivisteestä. 6reikää=0.6mm, 5reikää=0.5mm jne... Mulla kuiteski palotilan kiillotus luultavasti vei squissin alennuksen, ku kuiteski tuo kannen tartunta pintaki kiillotettiin, mitta tulos kuiteski melekeen 1.4mm vaikka 1.3 haettiin. (1.5mm - 0.1mm tiivisteestä ja - 0.1mm kannesta, ois pitäny tulla 1.3mm..) Huuhtelu kanavat oli reilut, mutta pakoaukkoa nostin ehkäpä millin, en ainaskaan enempi. Raveja joutu kans vähä hankaan.. Dremelillä saa ihmeitä aikaan.. No entäpä mitä tapahtui? Kaljaa meni vitusti, samoin laatuaikaa, varsinki ku pesin osat tiskikoneessa. Tehoja tuosa riksassa on edelleen liian vähän, tosin selvää herkkyyttä sain ja iloisemmin parkuu. Vääntävämpi luonne tuli kyllä koko kiekka alueelle, joka oli mielestäni paras puoli tuossa hommassa.. (tuolle pannulle). Eipä eroa hoksaa samallaiseen 600kuutioiseen josson 103 kaakkia eli kai tää sit vähä kummeni. Apuja sain kyllä tuohon homman suunnitteluun, muuten ois mun viri menny kyllä överiksi ku luotettavuus oli kuiteski etusijalla.Tätä pakettia voi kuiteski suositella vaikkapa joka Rotaxin pannulle, on ikään kuin optimointi paitsi sylinterien lasku ja pakoaukon isonnus kyllon jo virityksen rajoilla. ;D Oon oikein ilokseni antanu sikaa tuolle vehkeelle ja kestää se ainaki 3400 kilsaa, sen verta kokemusta. Ja pikkukonneillahan ei voi puolikaasulla ajella, vaan kunnolla on kuritettu..
Tuo squissi riippuu ihan koneesta ja kannen muodostaki. Jotku kannet toimii tehokkaammin ja jotku ei jne. Omassa projekti kelkassa (AC Wildcat 700 moottori) normibensalle alkaa 1.6mm oleen ehoton minimi ja oonki säätäny sen 1.7:ään. Rotaxeissa on näköjään ihan normia, että squissi on jotain 1.3 luokkaa. Squissin leveys, kulma ja palotilan muoto vaikuttaa tuohon korkeuteen. Itellä on sellanen käsitys, että parhaiten toimiva palotila ois puolipallon mallinen. Näin ainaki hyvin usein on noissa virifirmojen kansissa. Mutta se, että mikä palotilan "pallon" halkaisia on ja mikä suhde palotila/squish ... siinäpä onki sitte pähkiminen.
Erittäin hyviä pointteja! Täytyy ehkä puolittaa tuo 0.6mm madallus targetti Minkäslaisella koneella tuota polariksen kantta nyt ylipäänsä voi jyrsiä, kun siinä on tuo vesimokkula haitoilla? Onko kenelläkään arviota, paljonko homma voisi maksaa?
tarvit cnc-ohjatun koneen, tuskin nyt 5 minuutin homma paljon maksaa.. pitä se nyt toki tällätä suoraan. Iisko makso whisky pullon
Ihan hyvä ajatus. Tuo 0.6 on nimittäin ihan saaaaakelisti ;D Jossain wanhoissa 80-luvun moteissa tuon vielä ymmärtää, kun ne on tosi suurilla toleransseilla. Otikko tuossa palotilan laskussa huomioon männän muotoa? Eli jos männän pää ei olekkaan tasainen vaan kupera -> palotila pienenee -> puristussuhde nousee...
Huulipunalla kait mie olen nuita palotiloja mittaillu! Männän laki punaseksi, kone kasaan, ja pyöräytys. Sitte ku kanteen jää punasta, kuitenkaan osuma kohdan menemättä kirkkaaksi, "välys" alkaa olla hyvä! 6 satanen kesti 55 metriä eka vedolla... :-[ Mutta lumi takana ei ole laskeutunu vieläkään... ;D
Kyllä tuota käyttää voi, surrailee vain isoimmat patit sileiksi jne ja kattelee ettei oo mitään irtoavia palasia. Normijantteri ei nää mitään eroa toiminnassa Tosin tuota on viime räjäyksen jäliltä käytettykki, eli ei taida olla mitään irto hiluja enää. Tuossa on räjähtäny männän renkaat/mäntä molemmissa pytyissä joskus. Ei välttämättä/oletettavasti yhtä aikaa. Ei muuta ku uudet männät sisään ja kansi päälle ja baanalle
Voiko tollasia jälkiä aiheuttaa mikään muu? Mulla oli jossaki rotaxissa kannessa samanmoisia koloja, eikä siitä ollu ikikuunailmosenapäivänä menny mäntiä tms...
Kyllä nuo ihan selkeesti näyttäis johtuvan siitä, että jotain vierasta tavaraa on ollu kannen ja männän välissä. Nakutusjäljet on vähän erinäköisiä.
onko kellään kokemusta jammun kansien laskusta kestääkö paljon höylätä pois ;D kelkka 700srx. Ja kuka tekee kansi hommia esim roin suunnalla
Normikäytössä riittää, kun otat kansipahveista keskimmäisen kierroksen pois. Muuten nämä jammun triplat on niin matalavireisiä, että muistaakseni kun mulla oli tollanen SRX kilpurina, siitä vedettiin 0,7 mm kannesta tavaraa pois. Ja ajettiin vielä sittenkin 98E:llä...
eihän srx:n kansissa ole kun o renkaat tiivisteeenä : kuinka korkeat puristukset sulla tuli tuon 0.7mm jälkeen
Samaa mieltä. Kyllä sitä keventää voi mutta kaikki tavara mikä limpusta otetaan pois,pitää korvata jollakin kevyemmällä,jotta kampikammion täytös pysyy kunnossa. Kevennyksellä saa kierrosherkkyyttä lisää mut väännön kustannuksella,joten ei kannata.
Hmm, näinkö tässä muisti pettää. SX:n padassa oli kannentiiviste ja aivan oikein, SRX oli O-renkailla. Puristukset oli muistaakseni jotain 10:1 luokkaa... tarkkaan en muista.
Eikö tuossa kannen laskussa nyt olisi helpoin konsti jättää alatiiviste pois tai muokata sen paksuutta??
