Ohuesti harmittaa kun aina silloin tällöin sattuu hakkuita uraston varsille ja konemiehet käyttää valmiita kelkkauria ajourina. No ajappa siinä sitte kelkalla kun on 50cm raiteet. Täällä oulun eteläpuolella luntakaan ei liikaa ole eikä tämmösiä vahinkoja pysty lumella oikomaan. Näin pienen kerhon budjetilla jälkien korjaaminen konevoimin ei onnistu. Saattaapi olla että kesällä on talkoilla/omaan piikkiin koneella tasoiteltu pahoja paikkoja ja alkutalvesta maan ollessa vielä sulaa ajetaan metsäkoneilla tasattu uran pohja pilalle. Eihän se konemiesten vika ole mut tympii silti. Ideoita näiden ehkäisemiseksi?
Sehän tässä ongelma on kun maanomistajat eivät halua toista uraa siihen kelkka uran viereen niin käyttävät valmiita uria. Hankalaa on mennä sanomaan että kelkka uralla ei motolla ajeta kun sen jälkeen on ura poikki sen isännän mailta.
Auttaiskohan laittaa jotain fiksua infoa ja ura kartastoa paikallisille metsänhoitoyhdistyksille? Hyvin hoidettu urien merkkaus ainakin kertoo aktiivisessa käytössä olevasta urastosta. Liekkö kuitenkaan hyötyä tälläisissa tilanteissa?
Monesti täälläpäin m.omistaja sellainen joka ei metsien hoidosta tiedä paljoakaan/ ei ole kiinnostunu niin ei ole tullut mentyä kelkkaurille ollenkaan,kokoojaura kylmästi viereen vaan 10m päähän reunamettästä jos sellaisen vaatii. Parisen kertaa sanonu m.omistajalle ettei uralla ole fiksua ajella ja eivät juonitelleet. Metsähallituksen savotoilla aikoinaan ohjeissakin luki ettei kelkkaurilla ajeta. Liekkö vähin konekuskien laiskuuttakin moinen.
Tässäkin tapauksessa työ on tekijänsä näköinen. Itse pyrin konehommia tehdessäni tekemään kelkkauran kohdalle vain pakolliset ylitykset, ja muuten kelkkauran suuntainen ura jos mahdollista. Metsänhoitoyhdistyksen kautta hakkuita on vain murto-osa leimikoista, mutta kyllä paikalliset kelkkayhdistykset voisivat olla yhteydessä korjuuesimiehiin, metsähallitus, mhy jne. Esimerkiksi sähkölinjat on työmaaohjeissa jo turvallisuuden takia, täällä voi olla myös retkeilypolut jne. merkitty säästettäviksi kohteiksi, siellä voisi olla huomautus kelkkareitistä niin se saisi jo kuskin ajattelemaan urien suunnittelussa. Kuten tuossa jo LaDris mh:n osalta totesi. Kelkkailematon konemies kun ei välttämättä edes osaa ajatella että ura pitäisi säästää, sulaahan ne lumet aina kesään mennessä.
Hyviä pointteja ja esille nousee selkeesti et kuskilla on tässäkin asiassa tärkee rooli. Eli se konemies voi vaikuttaa aika paljon miten ajouransa työmaalla valitsee?
Käytännössä kuski määrittää miten ajourat tehdään. Toki maasto määrää aika pitkälle miten päin voi ajaa.. rinteet/pohja kestääkö ajaa. Yksityisten työmailla voi tietysti olla näitä isännän mielihaluja ym... metsäyhtiön/korjuuesimiesten puolesta voi olla määritettu ja merkattu esim yksi kokoojaura, mutta usein ei sitäkään.
Meilläpäin on saatu jonkinverran metsäyhtiöitä siivoamaan jälkensä hakkuun jälkeen, kaivuri tasaa jäljet kun viimeinen kone on lähtenyt. Jälkiä tulee väkisin kun puut pitää saada tehtaalle ja talvet on mitä on, ainakin täällä etelässä. En tiedä yhtään MO joka antaa tehdä erillisen ajouran ihan kelkkareitin viereen, joten sitäpitkin mennään. Ja nyt on kyseessä kelkkaura, ei virallinen reitti. Itsen olen 20v, ajokone uran aikana sotkenut monet kelkkareitit, omassakin metsässä, ja sitte korjannut että pääsen kelkkaileen
Näinpä, jos maanomistaja määrää niin siitähän se on mentävä. Näissäkin voi olla neuvottelunvaraa, esim isompi harvennus/muu jossa puun väli on käytännössä sellainen että koneella sopii lähes joka välistä, ei ole merkitystä jos tehdään urat vaikka kelkkauran kahta puolen. Mutta tuohan on hyvä jos edes sovitaan että jäljet siivotaan. Itsellä kokemus enempi metsäyhtiöiden mailta, joissa kuski voi yleensä tehdä itsenäisen päätöksen kelkkauran säästämisesät/rikkomisesta.
