eli tuommonen hassu ajatus tuli mieleen, että rakentaisi esim. megasquirt:iin perustuvan polttoaineenruiskutuksen kaasuttimien tilalle kelkkaan, pääsisi eroon rikastimesta ja liian rikkaalla röpöttelystä ym. voisi jopa saada enemmän tehoa ja samalla polttoaineen kulutuskin saattaisi pienentyä... onko joku jo kerinnyt käytännön asteelle vastaavassa kokeilussa? periaattessaahan tarvitaan läppärungot joissa on ruiskusuuttimen paikat, suuttimet, korkeapainepolttoainepumppu, akku (ja lataussäädin), lambda-anturi, ja sitten itse ruiskun ohjaus-syksikkö. 8)
Periaatteessa kuulostaa hienolta,käytännössä taas ei niin ruusuiselta ainakaan tuossa omassa pollessa :
;D no rolexi ja se pollen 500 efi ei ehkä olleet ihan onnistuneita laitteita, ainakaan nykysiin verrattuna... tosin niissäkin taisi akun kesto/virranriittävyys ruiskulle olla suurin murhe? meinasin soveltaa jotain jo kokeiltua sarjaa, esim. megasquirt:ia tuohon... ja isoin ongelma tuossakin on saada se 280w sähkö riittämään :
Hehe,ei ole joo ihan onnistuneita konstruktioita nuo Jecsin ruutat. Kyllähän sen järkikin sanoo ettei tuo systeemi VOI toimia täydellisesti jokaisessa tilanteessa ja lämpötilassa pelkästään kolmella anturilla ja bensapumpulla+suuttimilla ;D Megaruuttaa mietin itekkin kun autoonkin sellaista jo suunnittelin. Aika vaan ei riitä kaikkeen niin jäi sekin toteuttamatta... Tuo rolexin ruiskun ongelma tuon akun keston lisäksi on tuo antureiden vähäinen määrä ja ilmeisesti softakaan ei "ihan"täydellinen ole : Megaruutalla vois ehkä onnistuakkin mutta karttojen teko vaatii aikaa ja luultavasti myös rahaa kun tarvis tod.näköisesti myös pakolämpömittarin sekä muutaman varamännän ja sylinterin ;D Ainakin siihen vois ite liittää just niin monta anturia kuin tarve vaatii ja kalibrointikin onnistuis kotikonstein. Tuossa omassa kun noita säätökohteita ei ole kuin kaasuläppäanturi ja ecun sisällä oleva potentiometri jolla säädetään seosta. Vaan mistä ne kartat tuohon megaruuttaan,motskaripuolelta soveltaen ehkä?
2004 asensin megasquirtin -01 XCF:ään. Yhden talven ajelin ja matkaa tuli lähes 3000km. Moottorin kanssa ei ollut ongelmia. Perus edellytys kyseiselle kokeilulle on luotettava pakotemppi. Sähköt on tosiaan aika kortilla koska bensapumppu nappa reilusti virtaa. Itse poistin toisen ajovalo polttimon. Kahdella polttimolla lataus kyllä riitti ylläpitämään akun mutta valojen teho putoaa aika voimakkaasti. Jos ainut tavoitteesi on tehon lisäys ja polttoaineen kulutuksen vähentäminen, unohda koko juttu. Hyvin säädetyillä kaasareilla saat kyllä sen tehon mitä perusmoottorista on ilman muutoksia saatavissa ja samalla kulutuskin on kohdallaan. Kaasaaradein säätäminen on huomattavasti helpompi homma kun tehdä skirttiin edes lähes toimiva bensa kartta. Kuvittele ajavasi patti suoraa tai ihan mitä tahansa koti Suomen reittiä läppäri sylissä. Samalla seuraat pakotemppiä, kierroslukua, kaasuläpänasentoa, yrität pitää läppärin sylissä hitaamalla kädellä ja kelkan puitten välissä. Itse suoritin säädön siten että ajoin vaihtelevalla kuormituksella seuraten kierroslukua ja peukalon asentoa ja lämpöjä. Sitten kelkka parkkiin ja läppäri repusta esille. Tämän jälkeen yritetään muistella miten toimi milläkin kierros alueella ja kuormituksella. Säätöjen juusteeraus muistin varassa ja taas kokeilemaan. Kuormitus tietona joudut käyttämään kaasuläpän asentoa koska kakstahdin alipaine alue ei ole tarpeeksi laaja säätö perusteeksi. Säädöt on kyllä tehtävissä mutta se vaatii todella paljon ajamista ja kärsivällisyyttä. Oma lähtökohtani rakentamiselle oli kokeilunhalu. Moni kyseli just teho toiveista, itse en suuria odottanut siltä saralta. Perusteluni projektin tekemiselle oli kysyttäessä että ompahan erillainen tapa polttaa mäntä. Onneksi ei palanut yhtään.
: Aika vaativa projekti sulla, hatun noston arvoinen; Katselin tässä pari viikkoa sitten kahden 07 DOO 600 SDI:n palanneita mäntiä ja surkeita sylintereitä, molemmat vasempia. Toinen kesti pakasta alle 100 km ja toinen alle 50km. Se säätäminen on vaikeaa jopa Rotaxin tehtaalle. DOO
Mikä on tuommonen pakkanen? Ite ajelin tammikuussa Dragonilla -35 asteen pakkasella ja ei ollut ongelmia. Miehellä meinas olla kylmä ja varmaan kelekkaaki paleli.
JEP JEP = pakasta vedetty = uusi= iskemätön , takuu päällä, se panovirhe pakkanen oli alle 25 C kun pojille leikkasi. Onhan siellä ruiskussa niitä antureita ainakin 6 kpl haistamaan pakkasen, koneen lämmön ja jopa Lamda- anturi. Pahat kielet tosin väittävät , että se lamda 06 malleissa oli feikki ?? tiedä häntä. DOO
scot906: minkälaisia läppärunkoja, suuttimia ja bensapumppua käytit? lambda oli varmaan lämmitettävä? itse meinasin varmistaa virranriittävyyden heittämällä H4:set mäkeen, ja laittamalla tilalle yhden umpion ja Bi-Xenonin
Läppärungot valmistin itse, sopivia ei löytynyt oikeen mistään. Mielettömällä reiällä olevia kyllä olis ollut tarjolla jopa ilmaiseksi. Toinen syy omavalmisteesen oli se että ne passas suoraan kaasareiden paikalle. ei tarvinnut kurkun kumeja muutella ja oma imukoppero säylyi liion. Suuttimet oli Boschilaiset korkea ohmiset, virtaus muistaakseni 360cc. Bensapumppuna ihan normi ruiskunpumppu ja siinä saabin 3 bar paineen säätäjä perässä. Yksi konstin siihen virransäästön olisi puottaa bensan painetta esim kahteen pariin niin sillon pärjäis hieman hentosemmalla pumpulla. 1 barin pudotus normi paineesta ei pienennä suuttimen virtausta kuin n. 10% ja se on taas korjattavissa bensa kartalla. Tuo 10% tieto perustuu todellisiin mittauksiin Boschin suutintesterillä ei mihinkään mustatuntuu luuloihin. Suuttimien sumu saattaa olla hieman karkeampi mutta ennenkö benzoe ehtii männän päälle se käy semosessa veivauksessa että siitäkään ei kannata murehtia. Lambda oli lämmitettävä. tosin sen avulla et voi löytää luotettavasti kuin selvästi aivan liian laihan seoksen. Ennen sitä on kuitenkin pakolämmöt pitkästi päälle 700 C. Suosittelen vahvasti pakotemppiä kumpaankin reikään ja sekin saisi olla k-lankaan perustuva l. nopeasti reagoivaa mallia.
Edelleen vaativa projekti , siitä oppii varmasti paljon. Nuo vajaan akun ja jännitteen tuottamat vauriot SDI koneisiin saattavat selvitä sun kokemusten perusteella. Siis akullisissa ruiskuissa pitäkää akku aina täynnä. Vähän korkeita noi sun EGT lämmöt mun mieletä. Doon koneissa sanovat , että max on 680 C = 1256 F. Pollen koneissa meidän kerhossa pannaan max tonne 1350 F = 732 C ja sekin on jo rajoilla. DOO
Itse en tosiaankaan aja noin korkeilla lämmöillä. Halusin vain valottaa sitä riskiä mikä liittyy narrowband lambdan käyttöön. Itsellä kyseiseissä kelkassa oli lambda ja pakotemp. Molempia näyttöjä kun vahtas yhtä aikaa niin pakolämmöt oli jo lähellä kipu rajaa ja lambda näytti että anna mennä vaan. En suosittele lambdaa säätö perusteeksi. Omassa lämpömittarissa ensimmäinen pun ledi syttyy n. 680 c tienoilla ja siinä vaiheessa alkaa myös peukalon vispaus.
Jep,tuo lambda ei oo niin nopea anturi että ehtis reagoida tarpeeksi nopeaa. Lambdan mukaan kun vielä pitäis antaa mennä niin sylintereissä on jo tuho meneillään. Minä kyllä edelleen ihmettelen tuota omaa esiaikaista ruiskua että miten tuo VOI pelata ??? Autoissa ja muissa tuo ruisku kyllä pelaa kun on tarpeeksi jännitettä ja hyvin suunniteltu softa. Tässä meikäläisen rolexin tapauksessa vaan on kyseessä niin alkeellinen ruisku kuin vaan olla voi. Antureita on vain imuilman lämpö,kaasuläpän asento ja kampikammion lämpö,lambdasta ei tietoakaan. Kyllä kai se nuillakin pelaa mutta ongelma tosiaan on tuo virran riittävyys. Laturi ei mikään auton tasoinen ole ja akkukin miniluokkaa. Sen verran mitä ulkomaisia sivuja oon tutkaillu niin perushuolto tuohon tuntuu olevan uus akku vähintään kerran kaudessa. Itsellä tietty mielessä aina jonkun näköiset viritykset joten jos pidän tuon kelkan niin laturin tehoa joko nostetaan tai sitten pienennetään virrankulutusta Mitä Megasquirttiin tulee niin sillä ihan taatusti sais toimivan systeemin mutta mistä saa edes suurinpiirtein toimivan lähtökohdan kartoille? Jokainen kelkkamalli kun kumminkin vaatii oman karttansa ja niitä ei liiemmin ole jaossa missään.
Hieman täsmennystä. Lambdan on just niin reaaliaikainen kuin olla voi, edellyttäen että on lämmitetty toimintalämpöön. Kyse on mittaustavasta. Lambda tuottaa jännitteen pakoputkessa olevan jäännöshapen mukaan. Tästä jännitteestä tulkitaan yritetään seosta. Ja jotta asia ei olisi liian yksinkertainen, niin se jännite ei ole alkuunkaan lineaarinen. Alkuperäinen tavoite kys anturilla haarukoida 14,7/1 seosta. Tuosta tulkitsemaan, http://www.not2fast.com/instrumentation/voltage_vs_afr.gif Tuosta Hipon listasta puuttuu yksi olennainen tieto, RPM. Se on välttämätön. Se sun ruisku toimii välttävästi just sen takia niin kaikki muutkin ameriikan pojan tekeleet. Olkoon se sutkutin tai ruiska niin ne on tehdas säädöissä niin rikkaalla että ei tarvii pelätä pakkasta. Jos on valmiuksia asentaa skirtti kelkkaan ja saada se käyntiin niin se peruskartan teko ei ole mikään ongelma. Siitä eteenpäin se vaan vaati hitosti ajamista reppu selässä. Jos Werneri jatkat pidemmälle niin mieluusti laitan tulemaan skirtin msq:ta. Siitä näkyy perusasetukset ja kartta. Ei tarvii ihan alusta lähtee.
8) tarkoitus on edelleen rakentaa ruiskutin tuohon polleen, kun ei siinä muuta rakennettavaa ole... ei varmaan kerkiä näille lumille, mutta mikään kiire ei ole, mielellään funtsii asioita hiukka enemmän, kun sulattelee mäntiä scot906: kaikki apu kelpaa, varsinkaan kun en koulutukselta/ammatiltani ole mikään moottorimekaanikko/insinööri ;D mekaanisestihan tuommonen kones ei ole kummonen niitä on tullut purettua ja kasattua muutamia, yleensä ne pelasivatkin sen jälkeen vielä :, ja tuossa ruiskussakin lähinnä se ohjelmointi/kartta on se haasteellinen osuus...
