Elikkäs sachs 290 polttaa tulppia aika tiuhaan noin 3 tulppaa tankillisella . Onkohan kellään vastaavaa ongelmaa? On kokeiltu eri lämpöarvon ngk tulppia ja nyt paikallaan champion tulppa mistä ei vielä oo kokemusta. Sytysystäki säädelty ym. Se tulppa menee sillai et käy kyllä tyhjäkäyntiä mut ei ota kierroksia ollenkaan. Yleensä lämmin kone. Olisikohan jollain myös antaa ohjeet sytyksen säätöön että vois laittaa kerralla kohilleen jos se edes on mahdollista. Koneessa tillotson kaasari ja 4% öljyseos.
Vs: Sachs 290 tulppa ongelma Vähennä nyt ainakin öljyä vaikkapa 2,5% seokseen ens alkuun. Ei näillä nykyöljyillä tarvi olla 4% seosta.
Vs: Sachs 290 tulppa ongelma Tuo 2.5-3% oli viime talvena eikä ollut vaikutusta muuta kuin leikkas kiinni. Nyt 4% kun sisään ajo päällä.
Vs: Sachs 290 tulppa ongelma Joo näissä vanhoissa saa olla yli 3 prosentin seos vaikka olisi nykyöljyt. Muuten alkaa kuulua siritystä (Kohlerit erikoisen tarkkoja) ja saattaa leipoakin. Jotenkin tulppien meno viittaa että saisi liikaa bensaa. Vai meneekö ne mustan ja öljyisen näköiseksi?
Vs: Sachs 290 tulppa ongelma Ei oo mustat/öljyiset. Samaa mietin et saako liikaa bensaa. Tillotsonissa on se L ja H seos ruuvi. Ne on puolitoista kierrosta auki kumpikin.
Vs: Sachs 290 tulppa ongelma Öljymäärästä olen eri mieltä edelleen. Oma Sachs käy paljon paremmin 2,5% seoksella kuin 3% seoksella. Samoin appiukolla on kaksikin Kohleria ollut ajossa vuosikymmeniä, niissäkin käytetään 2,5% seosta nykyöljyillä. Noh, itse kukin omalla tyylillään.
Vs: Sachs 290 tulppa ongelma Ite kans olen ajellut sassilla aikoinaan tuhansia kilometrejä. Ja aina öljyä pietty 2-2,5 pinnassa eikä kyllä leikannu sen takia. 300 okkeli oli viimiesin ja suutin yleensä 3varttia - 1kierros auki riippuen kelistä. Lähetetty minun D5503 laitteesta Tapatalkilla
Vs: Sachs 290 tulppa ongelma Juu no ei ainakaan oo öljyseoksesta kiinni ku viimetalven ajoin 2.5-3%. Oiskohan siellä bensapuolella häikkää. Pittää koittaa viel säätää kaasutin. Oisko siihen sytyksen säätöön ohjetta jollain?
Vs: Sachs 290 tulppa ongelma Sytytyksestä en muista muuta kun, että kärkiväli saisi olla luokkaa 0,4mm. Kärkien ja konkan ikä on rajallinen, mutta en tiedä alkaako niiden takia mennä tulppia, voihan se olla. Seos on minun romuissa ollut luokkaa 3% 70-luvun kelkoissa ja uudemmissa se 2-2,5%. Yksipyttyiset kohlerit ja magit ei tunnu sietävän alle 3% seoksia, mutta kaipa ne on sitten liian tiukalla välyksellä tehtyjä koneita. Ai ne tulpat ei pimenekään kastumisen ja öljyyntymisen takia. Meneekö ne tulpat sitten vaaleiksi, vaaleammaksi mitä maitokahvi? Sillon olisi liian laiha seos mikä selittäisi aiemmankin leipomisen. Minulla ei ole mistään koneesta muistaakseni tulppa oikeasti palanut, yleensä menneet paremminkin rikkaan seoksen (kastumisen) tai sen runsaan öljyn tai väljistyneen koneen takia. Joskus kelkan puola menee niin että käy kylmänä, mutta lämmetessä alkaa pätkiä ja hyytyy. Jos se kipinä katoaa joka reissulla koneen lämmettyä, niin saattaa olla puolaosastollakin vikaa. Sachsin pirulaisessa taisi olla vielä 2 puolaa, ensiöpuolana pikkuinen käämi magneeton alla (hajoavat joskus tärinästä).
Vs: Sachs 290 tulppa ongelma Kyllä tulpat on maitokahvin ruskeat tai ehkä vähän tummemmat. Toki se tulppa mikä ei käy enää kun tyhjäkäyntiä ni on musta "nokinen". Puola on kokeiltu toisesta ja ei vaikutusta. Sascheja on kahenlaisilla puolilla.
Vs: Sachs 290 tulppa ongelma Tuossa on sivulla 2-24 sachs 290 sytytyksen säätöohjeet http://koti.mbnet.fi/jispeg/Ly3zxdss.pdf ja tuossa englanninkieliset Sachsin omat ohjeet sivulla 37 http://www.vintagesnow.com/Engine_manuals_files/1969_Sachs_SM.pdf Itse taisin toimia tuo Sachsin ohjeen mukaan, vaatii vähän huolellisuutta mutta sachin koneessa magneetossa muistaakseni hyvät ja kunnolliset merkit. Sitten ihan työntömitalla katsoin sytytyshetken eli mittasin mitan männän lakeen tulpan vastipinnasta, siis merkkien lisäksi. Ois tietysti hienoa jos ois sellanen oikea tulpanreikään sopiva mittakello mutta taitavat olla aika tyyriitä. Kärkien avautumisen muistaakseni pystyi mittaamaan hyvällä yleismittarilla. Tuossa siitä lisää juttua. http://kelkkalehti.com/keskustelu/index.php?topic=118288.msg1064441#msg1064441 Mulla on kanssa ollu 2.5% seos. Minusta toimi todella huonosti isommalla seoksella ja oisko ollu niin että isommalla seoksella tulppia meni pari kappaletta ennenkuin seos oli kohdallaan. Saatan kyllä muistaa väärinkin. Oon käyttäny aivan normi tulppia eli NGK A7 tai NGK AB7. Minusta ne tulpat usein jotenkin pinnoittuu jollain noki tms kerroksella ja lakkaa toimimasta . Sittenkun oon mineraalitärpäillä ja/tai mekaanisisti puhdistanu niin on taas toimineet. Itsell pitkän säätelyn jälkeen täysin rempatussa tillotsonissa ruuvit näin: L ruuvi: 1 ja 3/4 auki, H ruuvi: 1 ja 5/8 auki
Vs: Sachs 290 tulppa ongelma Minulla meni myös tulppia . Vika löytyi tulpanhatusta. Siitä oli häiriönpoistaja finaalissa. Elikkäs lämpimänä ei ottanut toisinaan kierroksia mutta uudella tulpalla pelasi jonkin aikaa.Ne "syödyt" tulpatkin pelaavat tuolla uudella hatulla missä ei ole häiriönpoistajaa.
Vs: Sachs 290 tulppa ongelma Ehjä ja alunperin viaton tulppa voi käsittääkseni kärähtää vain ylisuuresta virrasta. Ylisuuri virta taas voi syntyä tässä tapauksessa puuttuvasta resistanssista välillä magneeton katkojakela->tulppa tai jos koneeseen asennettu ulkoinen puola, katkoja->puola->tulppa. Tämä perustuu puhtaasti sähkötekniikan lakeihin: U=RI => I = U/R siis jos jännite U pysyy lähes vakiona ja normaali vastus jostain syystä muuttuu pieneksi/puuttuu, silloin I eli virta nousee todella korkeaksi. On aivan sama, mikä tulppalaatu siellä on jos resistanssi eli vastus puuttuu, silloin se on tulpan menoa. Sama koskee valopuolaa, joka on myös magneeton sisällä, jos vastus häviää jostain syystä piuhoista, käryää kaikki kelkan valot yhtäaikaa.(tai peräkkäin, mutta alle sekunnissa) Valopuolalla on yleensä joko iso johtovastus(piuhoista aiheutuva) tai ihan erillinen vastus jossain päin Kelkan runkoa asennettuna.(luoja tietää missä ellei ole piirustuksia) Toki nuo muutkin täällä mainitut syyt voivat tulla kyseeseen, mutta yhden tankillisen aikana... Ehdotan resistanssimittausta. Joku täällä voi tietää ihan tarkatkin arvot mitä pitää tulla sytytyspiuhasta ennen tulpanjohtoa ja mitä tulpanhatusta. Tämä on spekulointia sekundäärisillä argumenteilla tetriäärisissä olosuhteissa ;D
Vs: Sachs 290 tulppa ongelma Onko kondensaattorilla tähän asiaan jotain tekemistä vai millä se ylisuuri resistanssi estetään?
Vs: Sachs 290 tulppa ongelma Resistanssi eli vastus löytyy huonoista\löysistä\likaisista liitoksista ja viallisista kaapeleista...
Vs: Sachs 290 tulppa ongelma Puhuin ylisuuresta virrasta. Kondensaatorista tulee ulos se mitä sinne menee sisäänkin, tosin vähän tasasemmin kuin mitä suoraan puolasta tai kelasta ulos tulee. Sen tarkoitus tässä magneeton/puolan tapauksessa on estää virtapiikistä johtuva katkojan kärkien kipinöinti. Tarkoitin sitä, että mikäli sinulla pitäisi olla esimerkiksi 7 kiloOhmin vastus välillä katkojakela->tulppa tai puolan toisiokäämi-> tulppa ja sinulla onkin esimerkimsi 0,3 Ohmia tuon 7000 Ohmin sijaan, niin voi olla, että tulppa ei tykkää tästä.
Vs: Sachs 290 tulppa ongelma Kärkivehkeissä kolmen P:n sääntö auttaa. --> Piikki Positiivisessa = Faradi arvo väärä --> kondensaattori vika.
Vs: Sachs 290 tulppa ongelma Elektroniikkamiehenä olisin hieman eri mieltä tuosta edelläkeskustellusta tulpan hajoamisasiasta ja siihen liittyvistä resistansseista. Nämä vanhat katkojasytytykset ja liittyvät puolat eivät kovin suuria virtoja pysty synnyttämään ja ongelma enemmänkin se, että resistanssi puolalta tulpan kärkien väliin saattaa jossain välissä kasvaa niin suureksi, että kipinä heikkenee eikä enää sytytä. Tämä taas voi johtua tulpan sisäisen resistanssin kasvusta, tulpanhatun tai tulpanjohtimen resistanssin kasvusta, huonoista liitoksista tai liasta tulpan kärkivälissä. Puola ja johtimet ja tulppa muodostavat monimutkaisen impedanssihässäkän kaikkine taajuusilmiöineen mutta likimainhan homma menee niin, että niin kauan kun kipinä ei iske, virtaa ei kulje missään ja resistansseilla ei ole mitään merkitystä, koska vain jännite tulpan kärkien yli kasvaa. Sitten jossain vaiheessa jännite kasvaa yli läpilyöntijännitteen joka voi olla vaikka vaikka vajaa 10.000 volttia. Sitten kärkivälin läpi kulkee lähes ilman vastusta virta, mutta kaikki sarjassa olevat vastukset (siis nuo edellämainutut) vastustavat virran kasvua, mutta toisaalta pidentävät kipinän kestoa koska piiriin tulee resistanssien, kapasitanssien ja käämi-induktanssien johdosta viiveitä. Kipinän "kirkkaus" laskee mutta kesto pitenee. Jos vastus liian iso, kunnon kipinää ei tulee lainkaan. Vastuksilla varustettuja tulppia (R merkintä), vastuksilla varustettuja tulpanhattuja ja mahdollisesti vastuksella varustettuja tulpanjohtona käytetään ymmärtääkseni vain ja ainoastaan häiriönpoiston takia. Vanhassa kelkassa jossa ei ole mitään nykykelkkojen kaltaista elektroniikkaa tai esim radiota kuten autoissa, häiriönpoistolle ei ole tarvetta. Aika montaa vanhaa kelkka on tullut rassattua ja niissä on tulppien toimimattomuus lähes aina johtunut tulppien kärkien likaantumisesta, kastumisesta tai pinnoittumisestä väärän seoksen, öljymäärän tms takia. Reipas kärkien puhdistus on aina auttanut , mutta ei tietysti pitkäksi aikaa jos ongelmana ollut em. väärä seos tms. Sitten valokäämistä. Valokäämiä voi ajatella vakiotehoiseksi AC-generaattoriksi, Sachs SA290 tapauksessa usein 75W generaattoriksi. Valokäämi ei ole vakiojännitelähde vaan pikemmin siis vakioteholähde (jos kierrokset vakiot) ja vielä vaihtosähkösellainen. Jos valopiirissä vastus kasvaa, virta pienenee ja jännite nousee koska teho P = U (jännite) * I virta. Näin käy esim vanhassa kelkassa jossa 50W etupolttimo ja 5W takapolttimo. Kun etulamppu kärähtää, virtaa ei enää mene etulamppuun, jossa ennen hajoamista meni suurin osa tehosta ja virrasta. Jännite nousee huomattavasti, sanotaan vaikka 40 volttiin ja takalampun polttimo kärähtää samantien. Voin kertoa että on kokeiltu ... Mainituista syistä monissa vanhoissa lynxeissä oli danoterm- vai olikohan se danotherm-merkkinen vastus syömässä ylimääräistä AC-tehoa. Paras fiksi tähän on kuitenkin laittaa moderni regulaattori/jännitteensäädin joka estää ylijännitteen vaikka joku polttimo kärähtäisinkin. Tässäkin pitää muistaa että valokäämi on AC-generaattori. Sieltä tulee suunnilleen siniaaltomuotoista AC-jännitettä, jonka huippuarvo vaihtelee vaikka +/-15V välillä. Lampun lankahan ei välitä kumpaan suuntaan virta kulkee joten lanka hehkuu aallon kummillakin jaksoilla, siis myös negatiivisillä jännitteillä. Tämä siis normitilanteessa ilman modernia jännitteensäädintä.
Vs: Sachs 290 tulppa ongelma No hyvä, että jollakin on kovaa tietoa näistä kelkan sähköistä Itse oletin(ei pitäisi olettaa :-[ ), että käämitykset kykenee antamaan kovat virrat täysillä kierroksilla lähes vakio AC jännitteellä. Nuo matemaattiset kaavat toki pitävät paikkansa
