onko joku vaihtanut tuohon 550 fööniin ns. viritysläppiä. Boyesenilta ainakin löytys dual stage Power reedsit (numero #555 käy, on varmistettu boyesenilta), mutta onko niillä tuossa föönissä mitään vaikutusta? Jos joku on kokeillu niin vois kommentoida kokemuksia. Kisakuskit varmaan on nämäkin ehtiny testata. En hae uusilla läpillä lisää tehoa vaan lähinnä herkkyyttä. Jos vaikutus ois tossa föönissä lähellekään samaa mitä se oli Pollen 600 libertyssä( vakioläpillä oli ajettu about 5tkm) niin tilaan nuo läpät heti.
Vs: 550 f moottoriin uudet läppäventtiilit? No tuskimpa hirveätä hyötyä on, kun muistaa että tuossa sun mainitsemassa pollessa on sisäänimetyt ilmamäärät ihan toista luokkaa. Mutta tietysti jos hinta ei ole ihan kauhia, niin voit kai sä kokeilla?
Vs: 550 f moottoriin uudet läppäventtiilit? Ei varmaan semmosta hyötyä oo kuin tuossa pollessa oli. Pitänee kuitenkin mielenkiinnosta kokeilla. Pitänee kirjoitella sitten kommenttia noiden toimivuudesta tuossa föönissä.
Vs: 550 f moottoriin uudet läppäventtiilit? Nyt sain kelkan läjään ja ensitestit ajeltu kesän jäljiltä. Boyesenin läpistä jäi nyt aluksi sellainen kuva, että ei noi nyt ainakaan vakioita huonommin toimi, mutta ainakin nollakelin pinnassa tuntu vetävän melko rikkaalle. Läppien mukana tulleessa ohjeessa tuosta kyllä mainittiinkin, mutta pitänee katsoa tilannetta kunhan saa hieman kilometrejä alle. Tuo rikkaalle meno tässä koneessa pitänee paikkansa ihan todellisuudessakin, koska ameriikan maalla joku oli ajanu dynossa tuota moottoria vakioläpillä ja sitten boyeseneilla. Samoilla suuttimilla oli pakolämmöt tippunu 150 fahrenheit astetta. Pitänee varata hyllyyn jo 10 pienemmät suuttimet testiä varten.
Vs: 550 f moottoriin uudet läppäventtiilit? Iso suutin tarkoittaa paljon bensaa-->jos bensa/ilmaseos on ok-->tehoa. Jos läppämuutoksen jälkeen kone prötää, niin se ei saa ilmaa tarpeeksi alkuperäiseen tilanteeseen verrattuna. Ja suutinta pienentämällä siis kone saa vähemmän-->bensaa/ilmaa, mikä parantui :?
Vs: 550 f moottoriin uudet läppäventtiilit? Hyvä kysymys. Nimittäin juuri noinhan siinä järjellä tuntuisi käyvän. Eli kun kone kerran käy rikkaammalla läppien vaihdon jälkeen niin silloinhan sen on suhteessa saatava vähemmän ilmaa. Luulisi että tehot laskevat. Kuitenkin dootalk. sivustolta aiemmin löytämästäni artikkelista, jossa tätä moottoria oli siis dynossa ajettu niin pakolämmöt oli tippunu reilusti kuten aiemmin kirjoitin. Siis seos on oltava rikkaampi. Huipputeho oli kuitenkin samoilla suuttimilla käytännössä aivan sama. Keskialueen vääntö oli lisääntynyt jonkin verran ja vääntöhuippu noussut jonkin verran. Mikä ihmeellisintä niin tuo vääntöhuippu löytyi reilusti alemmilla kierroksilla kuin vakioläpillä. Muistaakseni se vääntöhuippu oli vakioilla jossain 6700rpm:n kohdilla ja boyesenin läpillä jossain 5000 ja 5500 välillä eli todella alhaalla. Siinä artikkelissa ei sitten oltu mitattu dynokäyrää pienemmillä suuttimilla noiden Boyesenin läppien kanssa, mutta oletus oli että huipputehot nousee jonkin verran kun seos saadaan kohdilleen. Näinhän siinä järjen mukaan pitäisi tietysti käydä. Ehkä noiden Boyesenin läppien paremmuus perustuu esim. virtauksien parantamiseen. Läpät ei aukee esim. osakaasulla niin paljon eli saadaan nopeampi ilmanvirtaus sylinteriin ja sitä kautta parempi huuhtelu. Ei voi tietää, mutta jotainhan siinä on oltava.
Vs: 550 f moottoriin uudet läppäventtiilit? Rikkaampi seos-->matalammat egt lämmöt. Tarkoitus virittämisessä on kuitenkin hakea maximit tehossa, joka alueella. Doo talk vertaus on aika huba, ameriikka on hyvä maa. Jokainen dyno on eri tuloksia antava firma. Riippuu kuka maksaa. Ja jos läpät ei aukea tarpeeksi, niin ne kuristavat.Ja oikea seos joka alueella, on oikea seos.
Vs: 550 f moottoriin uudet läppäventtiilit? Itse en tuossa Boyesen vaihdossa hakenut niinkään mitään maksimia... lähinnä nopeampaa kaasureagointia. Polaris kokeilujen perusteella mielenkiinto kokeilla noita tuossa puhkussa heräsi. Perusasiat seoksista ja pakolämmöistä lienee suurimmalle osalle tuttuja, joten niistä on turha kiistellä sen enempi. Ja toi Dootalk juttu ei ollut mikään Boyesenin mainostus topicci. Sain kuvan että joku "yksityinen" oli kelkkaansa lähinnä huvin vuoksi testannut dynossa ja sitten mielenkiinnosta kokeillut myös noita boyesenin läppiä. Niistä puhuttiin parissa lauseessa kun vastaavasti koko keskusteluketju oli melko pitkä ja keskittyi itse perusmoottoriin. Mutta sitähän minä en tiedä mitä soopaa sinne on kirjoitettu... No nyt etsiskelin netistä tietoa 2-tahtimoottorin läppäventtiilien toiminnasta.Eli suurinpiirtein näin asia lienee käytännössä. Läpät ovat yleensä lasikuitua ja niiden ongelmaksi mainitaan eräänlainen epävakaus eli jonkinlainen väpätys suurilla kierroksilla, jos ne on suunniteltu kompromissiksi alakierroalueen ja yläkierrosalueen toiminnan kannalta. Eli pienillä kierroksilla läppä on liian jäykkä ja suurilla kierroksilla liian löysä. Yläkierrosalueen väpätys taas alentaa moottorista saatavaa huipputehoa. Vastaavasti hiilikuituläpillä jäykkyys on suurempi ja siten yläpää saadaan helpommin haltuun, mutta vastaavasti läpät ovat huonot alakierroksilla. No järjen mukaan nuo Boyesenin dual stage läpät pyrkivät sitten olemaan jonkinlainen kompromissi, jossa ylempi läppä hoitaa alakierrokset ja jäykempi alaläppä ei väpätä yläkierroksillakaan. Tuosta jonkilaista hyötyä saanee ainakin periaatteessa. Lisäksi toiminta lienee enemmän optimaalista läpi kierrosalueen. 2T-moottoreista voi yksinkertaistetusti toki sanoa että kun on oikea seos niin homma pelittää... Toki näin on, mutta kyllä moottoreissa pienet asiat vaikuttavat hyvin paljon. Haetaanhan esim. nykyisissä dieseleissä männässä olevan palotilan muotoa jopa vuosia, jotta moottorin palaminen saadaan mahdollisimman hyväksi. Samalla tavalla tuollainen läpän reikien muotoilu yms. voi vaikuttaa virtauksiin ja sitä kautta palamistapahtumaankin. En väitä että Boyesenin läpät olisivat jokin ihme, jota valmistajat eivät ole itse tajunneet. Esim. tässä minun omassa kokeilussa muutos parempaan ei ollut mikään valtava, mutta sen voi sanoa että vakiota huonompi lopputulos ei missään nimessä ollut. Sen sijaan esim. Polariksen 600 libertyssä ero oli uskomaton. Moni olisi varmasti väittänyt että kelkkaan on vaihdettu kokonaan eri moottori. Moottorin luonteen muutos oli niin suuri.
Vs: 550 f moottoriin uudet läppäventtiilit? Kerroppa sitten lisää kokemuksia, kun on enempi pakkasta ja lunta ja pääset kunnolla testaamaan. Ja jos suutinrumballa vielä paranee? Vakioläpät vakiosuuttimilla tuntuu olevan myös aika rikkaalla. Omat kokemukset on VForce3 läppärungosta ja läpistä Polariksen non-ves 500 koneessa. Ja eron *todella* huomasi, ei viitsi vakioilla ajaa, jos on nuita kokeillut. Tuo Boyesen läppäsatsi ei ole kovin kallis, joten voisi itsekin ehkä laittaa jos hyötyä on. Ja eihän ne ilmamäärät kovin paljon pienempiä 550 koneessa ole kuin 600 koneessa ? Harmi että ei ole runkoa+läppiä VForcelta tai Boyeseniltä...
Vs: 550 f moottoriin uudet läppäventtiilit? Ilmamäärä on paljonkin pienempi, sen näkee siitä tehosta (550f vs. 600 neste) Mutta voisiko mitatut samat tehot pienemmillä suuttimilla selittyä herkemmän läpän antamalla pidemmällä imulla, eli moottoriin menee yhä sama määrä ilmaa, mutta aavistuksen pidemmässä ajassa jolloin suutin voisi ehken olla pienempi.
Vs: 550 f moottoriin uudet läppäventtiilit? joo pistetään kokemuksia jahka kelit paranoo.... Tuon moottorin suutinkarttahan(merenpinnan taso) on vakiona sellainen (ainakin -04 mallissa) että nuo 250 vakiosuuttimet on tarkoitettu -20 asteen pakkaseen. kartan mukaan tuossa nollakelin pinnassa 240 suuttimet ois sopivat,enkä usko että nuokaan tehtaan arvot on vielä kovin laihalle vedettyjä. Tuskin ottavat sitä riskiä, että joku posauttaa koneen "oikeankokoisilla" suuttimilla. Ite arvelin heittää noi 240:t paikalleen ja uskoisin, että toimivat noilla boyesenin läpillä sitten ihan hyvin ainakin -10-15 pakkasiin. Toki pitää tarkkailla tulppia.
Vs: 550 f moottoriin uudet läppäventtiilit? Nyt tuli koeteltua kelkkaa -15 pakkasessa. Paikallaan siis Boyesenin läpät, 240 suuttimet ja neulat keskiasennossa ( vakiona ovat pykälää rikkaammalla). Noin puolen kilometrin tasakaasuajon(noin puolikaasu) jälkeen tulpat oli kauniin ruskeat ja ainakin niiden perusteella seos aika lailla kohdallaan. Osakaasulla kelkka tuntui kivan pirteältä(täyskaasussa ei mielestäni isoa eroa vakioläppiin). Ei tuntunut ajossa vielä siltä että olis liian laihalla. Ihan alakierroksilla pientä ontumista vedossa, mutta se ratkeaa kun säätää hieman seosruuveja(vai mitkä ne nyt on nimeltään) Toki nämä säädöt alkaa olemaan sellaiset että ei kannata järvenselkiä tasakaasulla ylitellä, mutta ainakin oma ajotyyli ollut aina sellainen kaasua pumppaileva. Ilmeisesti periytynyt näistä puhaltimista kun joskus Okkelin mylly posahti kun veti laihalle. ;D
Vs: 550 f moottoriin uudet läppäventtiilit? +muutama kysymys Nyt kävin järvellä testailemassa kelkkaa. Pakkasta -12 ja toiminta erittäin hyvää reiluun puolikaasuun saakka. Moottori reagoi hyvin kaasuun ja kelkka kiihtyy pisteästi tuonne 80km/h nopeuksiin. Mutta sitten kiihtyminen pysähtyi kuin seinään. Tuntui että kelkka ei melko kovallakaan jäljellä kulkenut kuin noin 100km/h mittariin ja loppukaasulla ei ollut ihmeempää vaikutusta.Kierroksia kone ei kuitenkaan älyttömästi ottanut. Viime talvena kelkka kulki melko helposti 120km/h mittariin järvellä. Sen jälkeen on huonokuntoinen ylähammasratas vaihdettu 18--> 19 hampaiseen (vakio on 20 hampainen). Lisäksi hihna 2 variaattorilla säädetty silleen, että on 2mm yli lautasten. Ja tietysti noi jo aiemmin topicissa kuvatut muutokset tehty. Mikä olisi todennäköisin syy loppukaasun reagointiin? - saako liian vähän polttoainetta täyskaasulla? Ei kyllä mielestäni reagoinut sen paremmin niilläkään 250 suuttimilla. - Pitäisikö 2.varin jousta säätää tiukemmalle? - Onko hihna 2. varilla säädetty liian ylös? (eli lautaset liian lähekkäin)
Vs: 550 f moottoriin uudet läppäventtiilit? Aja kaasu pohjassa 10 - 15 sekuntia ja sammuta kone vauhdista. Tsekkaa tulppien väri.Jos sivuelektrodin väri muuttuu siinä suoralla osuudella, niin käy ehkä rikkaalla. Jos sivuelektrodin väri muuttuu siinä mutkan kohdalla, silloin seossuhde parhaimmillaan. Jos sivuelektrodin väri muuttuu vasta mutkan jälkeen, silloin ollaan jo laihoilla. Vedä tussilla kytkimen ja variaattorin lautasiin viivat, käy heittämässä lenkki kaasu pohjassa. Sen jälkeen tsekkaat, kuinka paljon tussin jäljet ovat lähteneet eli kuinka korkealle hihna on noussut ykkösellä ja kuinka pohjaan se on mennyt kakkosen lautasilla.
Vs: 550 f moottoriin uudet läppäventtiilit? +muutama kysymys ite vaihoin veljen kelkkaan moottorin niin läppinä oli jokku boyesenin läpät semmoset läpinäkyvät ja kaksoisläpät. niin se tekee just nuin että lähöt on paremmat verratuna vakio 550fööniin, mutta 80km/h kiihtyvyys loppuu ja kone huutaa aivanku välitykset loppus kesken mutta kyllä se lopulta sinne 120km/H menee. kun vakio huilii tasasesti kans tuonne 120km/h. voimansiirtoon ei ole koskettu. ainaki tuossa koneessa tulpista katottuna säädöt on kunnossa.
Vs: 550 f moottoriin uudet läppäventtiilit? En usko ihan suoraan, että läpät vaikuttaisivat seokseen. Koneeseen imeytyvän seoksen määrään saattaa olla vaikutusta, jos läpät alkavat resonoimaan korkeimmilla kierroksilla ilmavirran nopeuden kasvaessa. Saattaahan syntyä epämääräistä pyöreilyä, jolloin optimaalisin seos ei menekkään tulpan juureen.
Vs: 550 f moottoriin uudet läppäventtiilit? Joo kiitos nopeista vastauksista. Pitää varmaan tsekata toi tussihomma ja varmaan vielä testailla paremmin tuota seoshommaa tulppia kattelemalla. Pitää samalla tsekata toi 2. varin jousen asento vielä. Näköjään vakiona asennossa 3. eli keskellä. Itse en ole sitä koskaan ainakaan säätänyt, mutta voihan sitä olla säädetty entisen omistajan toimesta kun kerran välityksiäkin oli vaihdeltu. Kierroksiahan tuossa on vähän hankala katsoa kun ei oo kiekkamittaria, mutta korvakuulolla mennään mikäli ei viitsi tuohon esim. jotain tarvikemittaria asentaa.
Vs: 550 f moottoriin uudet läppäventtiilit? Tuossa nykäsin kelkan talliin ja 2.varin pöydälle. Jousi oli asennossa B2 kun tehtaan vakioilmoitus on vaan asento 3 ja esijännitys 0,0 kg (kyseessä pakkivariaattori) No löytämieni dokumenttien perusteella tuo asento 2 tarkoittaa enemmän kierroksia moottorissa kuin asento 3 (valkea jousi). Luulisi kuitenkin että jos aiemmin on ollut vakiota lyhyemmät välitykset niin moottorin kiekkoja on paremminkin saanu laskea kuin nostaa. No pitänee lähtee talliin pähkäilemään noiden eri asentojen vaikutusta.. EDIT: Pistin nyt kokeeksi B3 asentoon ton varin. Ylösvaihdon esijännitys sillä kyllä pieneni, mutta mistäpä mä noin korvakuulolta osaan välttämättä sanoa miten paljon se moottori päivällä jo kiersi. Eli menikö ylikiekoille. Kokeillaan ja jos huononee niin sitten pitää kokeilla vaikka B1 asentoa.
Vs: 550 f moottoriin uudet läppäventtiilit? Eipä taida kyllä tuolla 2.varin jousen asennolla tuossa olla ihmeempää merkitystä kun ei siinä sitä esijännitystä kuitenkaan ole. Purin myös kytkimen tuossa huollon vuoksi ja ilmeni sellainen että kytkimessä oli jousi joka oli musta ja merkinnät white-yellow tai white-white-yellow. Vapaa pituus oli 151mm. Skidoon 2004 manuaalien mukaan jousi on vakiona ollut violet-yellow (415 015 300). Vapaa pituus 158mm. Tuon paikallaan olevan jousen värimerkinnät täsmäisi erääseen TEAMin jouseen TM1417, jossa myös samat noi jäykkyyslukemat kuin tuossa alkup. pitäis olla. Mikä lie tuollaisen TEAMin jousen vapaa pituus ja langan vahvuus? Oi hyvä tietää varmaksi onko tuo paikallaan oleva jousi se miksi sitä luulen. Toinen ihmeellisyys kytkimessä(BRP Lite) oli se että yksi painorunko oli hieman erilainen. Hieman lyhyempi kuin kaksi muuta, joten sehän liikkuu nyt hieman eritahdissa kuin ne muut. Kahdessa muussa oli muistaakseni numero 0130-3006, liekö nämäkään alkuperäisiä? Ja haittaako tuon yhden painorungon pieni erilaisuus tuon tyyppisessä kytkimessä miten paljon? Painoina oli 1kpl 0130-3001 lätkä(paksu) + 3 kpl ohuita peltilätkiä. Vakiona ollut 1kpl 417 120 400 + 4kpl 417 114 400 lätkiä. Millaisia sitten ikinä lienevätkään. Lopputuloksena voi todeta, että kelkassani on joku "säätäjä" joskus käynyt virittämässä voimansiirtoa. Hankala sanoa liekö parempi vai huonompi kuin alkuperäinen kalibrointi kun ei oo sillä alkuperäisellä ajanu. Arvelin kuitenkin tuohon etsiä sen yhden painorungon jostain ja lyödä kytkimen nippuun. Vai onko jollain parempia säätöjä takataskussa? ;D
Vs: 550 f moottoriin uudet läppäventtiilit? Läjäsin kytkimen sitten vanhoilla moskuloilla kun ei tähän hätään mistään läheltä oikeanlaista painorunkoa löytynyt hyllystä. No yks kelkkasentaja kyllä sano, että ei haittaa vaikka toi yks hiukka erilainen onkin muodoltaan, kunhan ovat samanpainoisia. Ja eikun punnitsemaan kun kerran tarkka vaaka oli tarjolla. Ja olihan sitä painoeroa, pikkasen reilu 6g kevyempi oli kokonaispainoltaan se hieman erimallinen painorunko painoineen. Pistin sinne sen 6g lisää levyä väliin. Muuttu kyllä kelkka jo tuolla muutoksella aika paljon. Kytkennät hieman toki tippu, mutta vaihtaa ylöspäin paljon paremmin ja nopeemmin. Ainakin tuntui kiihtyvän paremmin vaikka ei niin paljoa moottori kierräkään. Ja ainakin kovalla tiellä otti helposti 120km/h mittariin ilman mitään huudatusta(toki sen verran liukasta että se varmaan suti hieman). Hieman pehmeällä jäljelläkin kulki nyt kohtuu helposti satasen mittariin. No ei tuollaset nopeustestit nyt niin merkityksellisiä oo, mutta onpahan joku vertailuarvo itselle. Pitää kerätä kokemuksia lisää kun hieman lunta satas ja pääsis reittiä enempi ajamaan. Vaikutti kuitenkin jo paljon aiempaa paremmalta. Tein myös tuon tussitestin ja aika lailla hyvin se hihna käyttää koko aluetta noissa variaattoreissa.
