Mikä työkelkka reitin lanaukseen ja puun vetoon?

Alkanut pikkuhiljaa mietityttämään tuon -94 5900 Lynssin päivitys uudempaan ja pienempiruokaiseen kun nyt tahtoo mennä kelkkauran lanauksessa 0.5l per km.
Ei sillä etteikö pensaa saa mutta toimintasäde hieman pieni jos meinaa yli 30km lanata.
Tuo ace 600 kiinnostaa mutta pysyykö lämmöt kurissa?
Entä Skidoo oliko Tundra ym 50cm tela ja etec 600?
Catista puhallin versio bearcat pyörii mielesä mutta kulutus?
Kertokaa viisaammat käyttökokemuksia...

 

Eipä taida olla kahta puhetta, kun miettii 4-tahtia ja 2-tahtia vastakkain. Nelosen vääntö saa suupielet korviin vetohommissa. Kerholle hankittiin alkukaudesta Yeti 1000-kuutioisella, vanhan tekniikan nelarilla. Sekin on verraton peli, eikä maksa enää paljoa. Jos pelimerkit riittää, niin sitten ACE koneella. Optimihan varmaankin olis Commanderi, 900-kuutioisella ACElla ja leveän telanhan sinä tietenkin otat?

 

Reitin lanaukseen ja työhommiin ehdottomasti nykyisin nelitahti. Itse ajanut V800 Yetillä, mutta kyllä nykyaikaisempi laite on 600ACE tai 900ACE. Leveä tela ( 50cm riittää ihan hyvin. 60cm varmaan myös, mutta semmoisella ajamiseen pitää olla länkisäärinen ). Alennusvaihde on kaikkiin lanaushommiin ehdoton ja jos on oikeasti raskasta hommaa niin kelkan painostakaan ei vetohommissa ole haittaa.
Vaihtoehtoja:
- Lynxin yetit (V-800, V1000 ja V1300 olleet tuotannossa). Itse etsisin hieman uudempaa kalustoa kuitenkin
- Uudemmat Yetit ( 600 ACE)
- Commander 900ACE ( jos ei pahasti pusikossa tarvitse rypeä niin varmasti parempi ajokokemus kuin putkikeulainen yeti)
- Yamaha RS Viking, jossa alennusvaihde ( painava ja raskaaseen käyttöön tarkoitettu työkelkka)
- Arctic cat Bearcat 1100 Groomer Special ( tässäkään ei alennusvaihteistoa, mutta muistaakseni kohtuu lyhyt perusvälitys.... kompromissi kuitenkin)
- Arctic cat Bearcat 7000 XT ( nämä aika uusia ja taitaa suomen ainoa käytetty olla Oulussa myynnissä) löytyy kolme vaihdetta eteen, nykyaikainen jousitus ja varmasti riittävästi tehoa mihin tahansa vetokäyttöön

 

Kiitos kannustuksesta.
Kyllä pitää näin vanhalla miehellä olla 50cm tela. 60cm ei pune riitä ropassa.
Tuota Yetiä 600acella miettinyt vahvasti.
Oliko jossain tietyssä vuosimallissa jotain rele ym.sähköongelmaa.
Ja tuossahan on perinteinen hidas ,nopea ja pakki?
Tolppakeula kuulostaa minulle käypäsemmältä kun noita metsäpalstan risukoita tulee koluttua joka talvi kun ei kaikkin paikkoihin ole mönkijällä menemistä.
Onko eroa Skidoo vai Lynx?

 

Vaiteisto on skandikissa ja yetissä. Telasto eri, mutta liekkö suurta merkitystä . Skiidoossa taisi vaan peilit ja lisäpenkki olla vakiona ja 38 harja matossa. Hyviä pelejä mehtään molemmat. Tuolla lynx osiossa juttua nuista lisää.

 

Hyvimpä se V-800 Yeti 32mm nystyllä pärjäs reen eessä 30cm lumissa ilimanki polettua jäläkeä vaikka välillä lipsahti pariki mottia jäistä koivua kyytiin. Ison konneen paino keulalla auttaa melekolailla palijon oikeissa vetohommissa. Kannattee vaan kahtoa että siinä kelekassa on keulalla lisäjäähytin. Vanahemmissa V-1000 pakoputki lämmittää moottoritillaa meleko reilusti ja saattaa sulattaa startin johtoja.

Piru ku meninki myymään mun V-800

 

http://www.stels.fi/moottorikelkat/stels-viking-v-800/
https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/tayga-patrul-800-moottorikelkka

 

Onko paljon kokemuksia noista sirppi/vasara vehkeistä?
Pitää olla uskomus kohdallaan kun lähdet yksin lanaamaan tietömän taipaleen taakse jossa ei puhelin kuulu...
No tietysti on nuo valtavirtalaitteetkin porsineet taipaleelle...
Ja tuosta skidoon ja lynxin alustasta senverta että onko työhommiin tuo nyky yetin eli varmaan pps tahi kiiton kytketty alusta parempi mäkiseen maastoon ?

 

ainakin kun vertaa skiidon 1200 adventure vs. 800 commanderi niin skiido parempi vetämään. Lynksi keulii ja kaatuilee mutkissa. Toki skidoossa reittikeula ja matalampi lappu. Runko siis molemmissa sama XU

 

Justiinsa noita eriävyyksiä kokemusten perusteella kiva kuulla.
Onko aina skidoo leveämmällä keulalla vai saako sitä myös ns. tolppakeulalla?
Siis vähän käytettyä kelkkaa olen hakemassa että vielä pakettipailakat jää unholaan pörssi vähyyden takia

 

kyllähän tolppakeulana valintani olisi 59 600ace. Kevyen tuntoinen ajettava myös ummella. Alustan säädöllä saa varmasti ihmeitä aikaan vetohommiin. Uskaltaisin ostaa myös reilummilla kilometreillä

 

600 acelle ääni täältäkin. On vieläkin tuoreessa muistissa metsäkonekoulun opettajan manailut tuosta v-800 moottorista. Hänellä oli kahteen kertaan pettänyt jakopää 3000 kilometrin sisään ja vastaantulo tehtaanpuolesta oli ollut takuuaikanakin melko nihkeää.

 

600 ACE, 59 Yeti tai Scandic, niin et kadu; noilla koneilla on ajettu kovia km-määriä ilman remonttia.

 

Niissä oli alakuun ongelmana nokkaketjun kiristäjän liika kuluminen ja sitämyöten venttiili-mäntä-nokkapokka niinko mulla kävi 2200km kohalla. Korjaussarjaa on myyty jo kauan ja ne mottorit sekä kelekoissa että mönkkäreissä joihin se on laitettu on kyllä luotettavuueltaan aika kärkipäässä 600 ACE:n kanssa.

 

Tänks täysiä vastauksista.
Tuossa olin paikallisen matkailuyrittäjän kanssa yhteydessä joka oli kovasti tyytyväinen yetiin ace 600 koneella.
Pariin vuoteen ajanu 10 tkm ja tuntu toimineen niin lanan kun reen vedossa ekä safarihommissa.
Eiköhän tämänkin mökin pihasta viimeistään ens syksynä moinen laite löydy.
Kiitokset vielä kovasti vastauksista

 

Arctic cat Bearcat 7000 XT onko kellään muuten näistä kokemuksia?

 

Uusimmassa Koneviestissä vertailussa leveätelaiset kelkat. Kannattaa lukaista sekin läpi.

 

Eiköhän luotettavuudessa ja vetokyvyssä iso viikinki ole kärkipäätä, simppeli tekniikka, tehoa ja vääntöä riittää ja motit kestää järjettömiä kilsoja. Painoa on ja se on plussaa lanan edessä, mutta niin ne muutki nelarit painaa, vaikka muuta yritetään joskus väittää. Plussaa helppo huollettavuus vrt vaikka acen öljynvaihto, laatikko kestää ja voimansiirron huoltoonkaan ei tarvi mitään erikoisia kytkintyökaluja tms. Laatu on priimaa ja kaikki osat on loogisesti purettavissa ja osuvat takaisin paikalleen ilman kummempia tuskia, vaikka eipä niitä juuri tarvi purkaa. Mulla ainaki 550 wt bearcatti vaihtuu nelari viikinkiin sitten ko alkaa taas leveätelasta tarviin enempi. Eniten 2t vetokelkassa häirittee tuo ääni jota riittää vaikka sävy ei ärsyttävä oliskaan.

 

Nyt on itellä kokemusta vaihteettomasta nelariViikingistä niin puusavotasta kuin reittilanan vedossa. Puukuormat oli mielestäni valtavat (tukkireki) ja reittilanaa repiessä lana täysin ala-asennossa keräten lunta melkoisen mällin eteensä ja suuren takalevyn päälle. En ole saanut hihnaa kyllä käryämään nimeksikään vaikka alennusvaihdetta ei ole, en siis allekirjoita väitettä että vaihteettomasta Jammusta ei olisi raskaaseen työhön. Liikkeellelähdöt sujuu kuorman kanssa todella helposti ja kierroksia ei tarvitse huudattaa, kytkentäkierrokset alhaalla ja pito säilyy, mutta tarvittaessa edetään tehojen puolesta lujaakin. Teitten ylitykset reittilanan kanssa menee todella helposti, vaikka pudotat kelkan tielle ja lana tulee perässä sukeltaen tienpenkkaan, en ole kertaakaan jäänyt sutimaan. Henkilöautoni jäi kiinni pohjastaan huonosti auratulle mökkitielle mutta Viikingillä avitettuna se sieltä möyrysi pois. Kyllä tuo massa on ylivoimaa noissa vetohommissa. Kuormat ei vaikuttanut ohjattavuuteen oikeastaan mitenkään. En tiedä mitä on sitten se oikeasti kelkalla tehtävä raskas työ missä se alennusvaihde olisi tarpeen. Mukava olisi DualRange Viikinkiä kokeilla ja samoten vaikka Lynxin Adventurea 1200 koneella tai Skipan sisarmallia. Aiemmin lananvedot ja puut tuli ajettua tyyliin SuperJag tai touringmittaisilla kelkoilla niin tämä veturi tuntuu kyllä hyvältä kaverilta.