Onko siis sramin eagle eli 12v? Se on tosi tarkka b-ruuvin eli vaihtajan ja pakan etäisyyden säädöstä. Uusi vaihdevaijeri kannattanee myös laittaa ja jättää sille riittävästi liikkumavaroja.
Hommasimma keväällä vaimon kanssa Mondrakerin pyörät. Tässä on kumuttu näitä lähiseutujen polkuja jokunen sata km. Tässä tänää kuvattua pätkää Kulmakurulta Saariselällä.
Meni reilu 8 vuotta ketjun aloituksesta että tuli hankittua, ostopäätös perinteisesti pienissä sievissä "Fittan" merkkisen konkelin halvimmasta päästä hommasin. Toistaiseksi tuntuu ihan ok valinnalta omaan vähäiseen käyttöön.
Janille sitten tiedoksi että maastopyöräilyn etiketti on sitten juuri toisinpäin kuin kelkkailussa, älä levennä uraa ja tee urasta leveämpää.
Ensimmäisen kosketuksen sähköläskeihin otin viime talvena tahkolla. Ja siitäpä se kipinä sitte lähti. 4 viikkoo takaperin tuli hommattua sopivasti kesänloman alkuun tollanen suomessa suunniteltu E-fat 1000w. Kaikkien muiden lomakiireiden ja menojen välissä on nyt tullut ajeltua reilu 300km. Ajomaasto on ollut vaihtelevasti maantie / metsäautotie / latupohja / polku tyyppistä. Näissä E-Fat pyörissä on erikoisuutena tuo erillinen kaasukahva millä saa tarvittaessa kaikki 1000w käyttöön. Esim. tuolla latupohjilla ja poluilla ojien ylityksissä ja pahemmissa kivikkopaikoissa on kyllä tosi kätevä systeemi. Viimeviikolla kävin testaamassa tuossa paikallisen laskettelukeskuksen rinteessä miten sitä ylös pääsee. No. Kuten olettaa saattaa niin hyvin pääs. Ei oo ennen tullu mentyä rinteitä ylöspäin perse penkissä. Toki kovin joutu polkemaankii ja jalat sai hapoille myös tollasella avustuksella mutta on se kyllä mukavaa touhua.
Vuosia mietin sähköpyörän laittoa ja muutaman kerran vuokrasin pyörän, en saanut sykkeitä nousemaan millään. Laitoin oman pyörän kun jalka alkoi oireilemaan pahasti, nyt on jäänyt luomu sivuun mutta talveksi läskipyörä alle ja enskesälle en laita siihen edes kesärenkaita ollenkaan vaan ajan tällä. Oma pyörä ja ajo on sellaista että ylämäet mentiin ennen sykettä nostaen ja nauttien siitä, nyt tasaillaan ylämäessä ja alamäkeen on sykkeet ylhäällä, se on myönnettävä että erikoinen on laji vrt normipyöräily kun on sinuiksi päässyt laitteen kanssa, kaikki on vähän ja enempikin erilaista, oon kyllä nauttinut kovasti. Trek Rail 7 GEN3 tuli laitettua, oon tyytyväinen valintaan kunhan päivitti keulan Manitou Mezzer Pro:hon vakio oli aivan kauhea herkyydeltään, mulla oli vielä niin huonosti liukuvat putket vrt kaverin vastaavaan keulaan, kaveri päivitti vakiokeulan 2.1 vaimentimella ja tuli todella hyvä, omassa keulassa enempi herkkyyttä juurakkoon, keveämpi, ketterämpi sekä vääntöjäykemmän oloinen mutta jos lähtökohta olisi ollut sama olisin päätynyt vaimenninpatruunan vaihtoon. Sarvet päivitetty, Penkki, XT liipaisin, takakiekko ajettu mutkille pari kertaa, tilalla nyt DT Swiss sähköpyörän paras alukiekko Huck Norriksella ja tuntuu vielä pysyvän kasassa. Sitten se suurin asia päivityksen suhteen, jos mietit onko pyörän jousitus liian pintakova, onko kumeissa liian vähän pitoa, onko pyörä kankea mutkissa ajaa, hakeeko juurissa? Rämiseekö pyäräsi? Koko ajan pyörä ollut sellainen ettei meinaa kääntyä mutkiin ja ei saa kantattua ns. sisään ja vakiorenkaat on yhtään kostella aivan kuin saippualla ajaisi, pikkusoralla kuivalla kesäkelilllä hyvä pito vaan kankea ajaa. Laitoin Schwalben Magic mary RADIAL SS Trailina eteen ja Albert RADIAL S trailina taakse ja voi poiiiijaaat ja tytöt mikä ero ja suurin ero tulee tuosta Radial rungosta, on pehmeä ajaa juurakoissa ja sitä kautta pito on huikea, renkaan selkä on pyöreä josta johtuen nyt pyörä taittuu mutkiin, hitto miten iso ero ja suosittelen kaikille jo ihan pelkän jousitusparannuksen takia ja siitä johtuen pyörä on aavemaisen hiljainen . Ainoa miinus jos jonkun keksin on rullavuus johtuen tuosta kumiseoksesta on sanoisinko huonohko mutta rullaavus on parempi juurien yli jne... On kuin läskin rengas ilman haittapuolia!
Piti oikeen kattoa, että monessakoha kohtaa mulla meni urasta ulos, kun en ollu aiemmin tuota huomannu. Ite ajan 99% aina niin paljon keskellä uraa kuin mahdollista. Esim tuola UKK puistossa ja Ylläksellä pukkasin pahimmatkin kivikot niin keskeltä kuin vain pystyy. Nykyään ne keskiohdat, etenkin paikoissa kuten Ylläs, alkaa olla kohta tasasempia kuin reunat. Mondrakerissa jousitus pelaa niin makiaisesti, ettei tarvi väistellä. Tuossa videolla näkyy parissa kohtaa, että etukumi hoipertelee siihe uran reunaan. Vaan ne oli ihan helvetin jyrkkiä mäkiä. Vastaavasti sielä näkyy myös kohta ennen kulmakurua, jossa puskimma keskeltä paskaikkoa läpi, vaikka sielä reunoissa meni levitettyä uraa kuivalla. Ite olen sitä mieltä, että puistoisa pitäis kieltää kaikki muut, kuin täysjoustoset sähköfillarit. Nimittäin ihan poikkeuksetta näkee, kuinka jäykkäperäset fätit jne ajelee pitkin varvikoita, siinä kun me mennään keskeltä läpi. Tässä on sellanen 2tkm tullu ajeltua pitkin lappia, niin alkaa ihan hyvä perusajatus tästäki hommasta olla.
