VEEkäyRÄ Korkialla - Kun elämä potkii päähän.

Kyllä se selkä tuon kestää, pitää vaan olla aistit herkkänä.
Maastopyöräily itse asiassa ensin pahensi selkää mutta kunhan kunnon sai koholle niin helpotti kummasti, läskipyörässähän itse asiassa oikein säädettynä renkaanpaineilla saadaan paras alkuherkkyys mitä kaikista jousituksista on, toki nykyään olen huijari ja keulana on Mastodon, joutaisi vaihtaa kuitu takaisin mutta ei oikein kiinnosta rassaaminen vaan kaikki muu elämässä tällä hetkellä.
Maastopyöräily vei kyllä miehen mennessään, ajatuksena oli parantaa kuntoa että pysyy nuorempien 2T kuskien perässä noilla nelareilla ja ei se kunnosta eikä vetojen pituudesta ole enää jäänyt kiinni, 110-140h ja 3000km molemmin puolin nuo kilsat on pyörineet tässä viimeisten 5-7v aikaan ja lähtöpäiviähän on, yhtenä vuonna meni liian kovaa ja meni ylirasituksen puolelle liian paljon ja liian kovalla rasituksella kun sitä jotenkin osaa nauttia kun mennään tajunnan rajamailla, nykyään 90% mennään matalilla sykkeillä ja välillä sitten otetaan kaikki irti niin että meinaa lamppu sammua. Tähän sitten lisäilee 500-800km pääosin perinteistä hiihtoa ja 4-6tkm Kainuun patikoiden pätkimistä niin peruskunnosta tämä homma tuskin on kiinni

 

Mitä on yhdessä kuljettu, niin tainnut olla jo pidemmän aikaa viimeisenä kiinni peruskunnosta. Kaverin kunto on rautaisempi, kuin Kiinalainen rautakanki

 

Kyllä jälleen säähaltijat ovat kunnostautuneet oikein edukseen. Mitään muuta hyvää vesisateesta ole kuin katolta tulee lumet pois. Toki joutuu pihasta lumikolan kanssa lykkimään märjän lumen. Tietää hikisiä hetkiä... Ollappa kesä ja kärpäset

 

lunta tullee joka päivä. tuli pakkasetkin että tulis jäätä kunnolla..

 

Että semmonen tapaus..
Pullakahvit omalla kustannuksella sille joka arvaa mistä on kyse.

 

Näyttäs katkenneelta öljyletkulta, onko nippa katkennut lohkosta?

 

Tai pumpulta.

 

3€:n mora on hyvä mehtä puukko. Hiiliteräksisenä on terävä ja helppo teroittaa. Ja ihan parasta tässä on se, että kun tippuu mehtään, tai häviää muuten vaan, niin ei itku pääse ja uuden löytää melkein mistä rautakaupasta tahansa...

 

Pari vuotta sitten vääntyi polvi laskettelurinteessä kaatumisen seurauksena. Oli sen talven kelkkailut oikeastaan siinä. No pystyin ajamaan kelkkaa, mutta pappatyylillä persaus penkissä. Polvi oli kunnossa noin puolessa vuodessa. Päätin, että en enää ikinä mene laskettelumäkeen. Haluan mieluummin vammautua kelkkaillessa. Päätös on pitänyt, mutta mitä vielä. Eilen sitten hain liiteristä sylillisen puita, ja jotenkin liukastuin, kaaduin jalka huonossa asennossa, ja kas kummaa. Sama prkleen polvi vääntyi taas. Nyt on sisemmät nivelsiteet taas toisesta polvesta rikki. Ei s..tana, taitaa olla kausi ohi, kun wc pytylle ei meinaa päästä istumaan, saati ylös siitä.
Olen vähän mietiskellyt, ja tullut siihen tulokseen, että kelkkailu on todella turvallinen laji. Ainakin, jos sitä vertaa vaikkapa puiden hakemiseen liiteristä. Olen telonut itseäni lukemattomilla tavoilla ns. vaarattomissa hommissa, mutta en koskaan kelkkaillessa. Täytyisi hommata kunnon suojavarusteet, ainakin polvituet. Käyttäisin niitä sitten arkisissa askareissa, nukkuessa, ja saunoessa ja riisuisin pois kelkkailemaan lähtiessä.
Jurppii..

 

Miulla on näköjään kohtalotoveri iteki polven väänsin toissa keväänä Ylläksen rinteellä jotai polvesta hajosi jo silloin, syksyn ekat yöpakkaset lokakuussa koiran kusetus iltasella ja sandaalit jalassa liukastuin huurteisella nurmikolla taas sama polvi väänty. Onneks on työnantajan vakuutukset kunnossa niin viikon päästä polvi leikataan yksityisellä kuusi viikkoa lupaan olla kelkan selästä pois sitte alkaa polvireenit myös kelkalla