Koska ihan vastaavaa ketjua ei oikeen löydy, ajattelin koettaa aloittaa sellaisen... Elikkäs... Puuta tulee ajettua lähimetsistä (maksimi 5km päästä) noin 15 kiintokuutiota talvessa. Tässä käytössä Lynx 59 Yeti. No, 90% ajosta kun näyttää olevan hupia tuolla Kainuun soilla ja metsissä, olisi kiva omistaa hieman kevyempi ja ärhäkämpi kelkka... Mutta en halua kahta kelkkaa. Eli mitä ihmiset ovat mieltä, josko tuon 20 kuormaa pölliä vuodessa saisi pihaan jollakin esim Ranger Mountainilla, tms? Olen melko vannoutunut 50/60cm telaisen kuski, eli en helposti vaihtaisi kapeampaan, mutta voisin väittää, että parempi pito tuollaisella 40cm leveällä 50mm räpylällä saadaan kuitenkin... ennenkaikkea hötölumessa hupiajossa. MUTTA! Mitä sanoo esimerkiksi tuollainen Ranger Mountain 800:n, kun sillä hissukseen myrryttää viisi kilometriä kuorma perässä? Korjatkaa toki, jos olen kovin väärässä, mutta ymmärtääkseni vuoristokelkat on ennenkaikkea suunniteltu siirtymätaipaleisiin erittäin hankalissa olosuhteissa mahdollisesti kevyehkö (alle 200kg) reki perässä ja yleisimmin yksi päällä ajaen. Entäs, mitä mahtanee sanoa räpylämatto kovaksi ajetulla jäljellä kuormaa vedettäessä? Taipuu ja lipsuu vai pitää jäljen mukavan kuohkeana??? Ja ei, minulla ei nyt ole varaa Commanderiin....
Vs: Vuoristokelkka puunajossa vs. Työkelkka reitillä/umpisessa Unohdin kommentoida 59:n käytöstä.... Eli Lynx 59 Yeti 1000-V on helkkarin mukava ja tasainen vetokaverina.... Kun reen parkkeeraa pinon viereen, se myös siitä aina lähtee. Mutta sama tuntu vedon alussa, kuin oli 535Lynxissä ja vanhassa Winhassa (en tiedä mallia, opettelin 10v poikasena ajelemaan puita), notta mielellään se jää sutimaan mutta lähtee kuitenkin.... Ja umpihangelle en esimerkiksi kelkkoihin tottumattomia sukulaisiani helposti tällaasella kelkalla päästä. En usko, että hyvää seuraisi, kun 70kg veljeni parkkeeraisi tämän umpihangessa 15km kämpiltä suo-ojaan............. Tottumuskysymys... mutta olen jonkin aikaa jo unelmoinut keveämmästä kelkasta ja nyt haluaisin tiedustella foorumilaisten mielipiteitä.
Vs: Vuoristokelkka puunajossa vs. Työkelkka reitillä/umpisessa Kyllä kait se vetää, voimalinja vain oikeisiin asetuksiin.(toim.huom. vahvaa mutua)
Vs: Vuoristokelkka puunajossa vs. Työkelkka reitillä/umpisessa Lähtökohtasesti vetohommissa kevyempi on aina huonompi. Epäilemättä ne puut saa vaikka 250 lynksillä pihaan, sehän on vain kuorman koosta kiinni..
Vs: Vuoristokelkka puunajossa vs. Työkelkka reitillä/umpisessa Lyhempää kuletusmatkaa jonkun verran omalla rojektoidulla "urheilukelkalla" vetäneenä voinen kommentoida jotain. Viime talvena oli ekaa kertaa todella karkea pitkä matto alla, mutta ei nurkkaajossa ollut vaikutusta. Välitykset riittävän lyhyiksi ja maltilliset kuormat niin kyllä se puukuorma tulee vaikka pätkäkelkalla, kunhan urat on joka tapauksessa ennakkoon polettu. Pätkänäkin ja melko vakiosäädöissä pari-kolme rattorikuormaa (isoja) tuli kuskattua tien varteen sellasia alle 500m keräilylenkkejä. Lämmöt tahtoo nousta välillä, joten se suurin ongelma. Varmaan myös sulla tommosessa 5km hitaassa siirrossa. Tosin luulis siinä kerkiävän sen verran vauhtiakin tulla että sais jo lunta jäähdytykseenkin. Riippuu varmaan kelistäkin aika tavalla. Flektillinen lisäjäähdytin olis poikaa vetohommiin.
Vs: Vuoristokelkka puunajossa vs. Työkelkka reitillä/umpisessa Mulla ei ole muista vuorikelkoista kokemuksia kuin 800:sistä RMK polleista ja 800 x-trim, joka ei ole vuorikelkka. Pollen RMK:lla kyllä pärjää reen kanssa, varsinki niiden perusmallien kans missä on lisäsyyläri tunnelin keulassa. Pilkkihommissa on tullu koluttua jo vuosia aika monella RMK:lla tukkireen päälle rakennetun rekan + erillisen grillivaunun kanssa ilman ongelmia...kokonaispaino noissa parhaimmillaan jotain 300kilon luokkaa. Tuommosen yhdistelmän kans tulee varmaan ajattua vielä hiljempaa kuin rankakuorman kanssa. Kovalla jäljellä ne raapimet kyllä auttaa pitämään lämmöt alhaalla ja liu'ut kunnossa. -13 800 summitti joutuu ihan samoihin hommiin ;D
Vs: Vuoristokelkka puunajossa vs. Työkelkka reitillä/umpisessa kyllä sillä vuoristo kelkalla pystyy ne puut vetämään itellä ollu käytössä m8 -11 ja 600 piip tec summitti ja veto matka on ollu noin 15 km ja samoilla kelkoilla vedetään heinää poroille metsään jälkiä pitkin 100-250 kg päivässä keväisin tosin lento kelillä on joutunu koukkaamaan välissä vähän umpisen puolella siis -20 pakkasta ja reitit tosi kovia
Vs: Vuoristokelkka puunajossa vs. Työkelkka reitillä/umpisessa Lisäsyylärin asennus flekteineen ei tulisi missään tapauksessa olemaan ongelma.... Eli lämpöjen suhteen tilanteessa ei ole ongelmaa. Mitenkäs sitten tuo variaattorin hihna? Vanhoissa kelkoissa pakkas palamaan kuopalle, jos ei lähteny reki paikaltaan muutamassa sekunnissa.......... Sikälihän työkelkka on työkelkka, ykkösvaihde päälle ja tyhjää vetää ennenkuin ongelmia hihnan kanssa ilmenee...
Vs: Vuoristokelkka puunajossa vs. Työkelkka reitillä/umpisessa Vaihtaa välitykset lyhemmiksi niin se liikkeellelähtö helpottuu. Toki sitten saa tehä myös säädöt uusiksi kytkimeen/vartsuunkin.
Vs: Vuoristokelkka puunajossa vs. Työkelkka reitillä/umpisessa Jolloinka koko idea tavallaan vesittyy.... Minulla ei ole mitään intressiä rassata välitysten sun muiden suhteen. Saan tehdä tuota töissä tarpeekseni. Eli onko näin, että työkelkka työhommiin? Vai uskonko edellämainittuja, notta kyllä muutaman reellisen vuodessa vetää kunhan jälki on hyvä?
Vs: Vuoristokelkka puunajossa vs. Työkelkka reitillä/umpisessa rakennat kunnon nytkän siihen reen aisaan niin on tuhat kertaa helpompi lähteä liikenteeseen
Vs: Vuoristokelkka puunajossa vs. Työkelkka reitillä/umpisessa Entä jos hommaa jonku vanhan 59:n tonnilla noita muutamaa puunajoa varten. Jos oot riittävän korvessa, ei siihen tarvi vakuutuksia eikä rekistereitä (en sitte kirjottanu tätä ;D). Tämän jälkeen pystyt hommaamaan juuri omaa vapaa-ajoa vastaavan kelkan ilman kompromisseja paria puu kuormaa varten? Sanoit kyllä alussa ettet kahta kelkkaa halua, mutta jos silti pohtis tätäki vaihtoehtoa?
Vs: Vuoristokelkka puunajossa vs. Työkelkka reitillä/umpisessa No ootko nyt ihan tosissaan, ettei "ihansamamillä" mountainilla vedä sitä samaa kuormaa ku sillä vanhalla viisysin lintalla. Kuinka ne on hankalan takana ne puut ja suuret kuormat ku on jo jäljetki ajettu, eikä vielä lähe mountainilla kuorma liikkeelle, mäkiin jää kaivamaan, puhumattakaan että sais puut tuotua kotia ;D
Vs: Vuoristokelkka puunajossa vs. Työkelkka reitillä/umpisessa Oon kaukolämpömiehiä ollu tähän asti ja nykyään mennään maalämmöllä, nii ei oo tarvinu ite puita suuremmin roudailla kelkalla ;D Siksipä vain nakkasin tuommosen ajatuksen kehiin ottamatta ite kantaa liikkuuko ne puut mountainilla vai ei.
Vs: Vuoristokelkka puunajossa vs. Työkelkka reitillä/umpisessa Oman rmk:n koukku on puskurissa kiinni ja puskuri neljällä 6mm pultilla telatunnelissa kiinni, joten sillä en alkaisi kyllä mitään kuormia vetämään. Työkelkka ainoa oikea laite kuormajuhdaksi.
Vs: Vuoristokelkka puunajossa vs. Työkelkka reitillä/umpisessa Tuo topicin aloittajan kysymyshän kuului tyyliin: saako (tässä esimerkissä Ranger Mountainilla) ne parikytä kuormaa puita kiskottua 5 km kainuun soita, metsiä ym. pitkin mettästä kotiin. No väittäisin, että sinunki kelkalla nykymodauskunnossakin saa, eikö ? Tuo sinun ideahan on hyvä, mutta tarkoitin, että tarviiko tuon takia oikeasti kahta kelkkaa. Ja jos sinne sen jäljen viittii ajella ja kattoo vähänkään keliä milloin alkaa puusavottaan niin en usko, että tarvii kelkalle tehdä mitään muutoksia tuon takia. Vetokoukku tietysti pitää olla jykevä, mutta taitaa about kaikkiin saada alkuperäisenäkin koukkurungon tarkoitusta varten ettei tarvi sitäkään ite rakentaa. Jos pitäis mountainilla tehdä vähän töitä vs. työkelkalla ajella lopputalvi "hupia", niin ei tarvis kauaa miettiä kumpaan ite kallistuisin...
Vs: Vuoristokelkka puunajossa vs. Työkelkka reitillä/umpisessa Samoilla linjoilla! Kun pitää kuormat järkevän kokoisina niin varmasti saa ne puut kotiin. Ei se puunajohomma varmaan siihen kaadu jos joutuu mountainilla käymään muutaman reissun enemmän kuin kunnon työkelkalla. Kyllä ne rajat löytyy hyvin äkkiä kun alkaa ajamaan. Variaattorin hihna voi vähän kärsiä mut mitä sitte....niitä saa kaupasta
Vs: Vuoristokelkka puunajossa vs. Työkelkka reitillä/umpisessa Kyllä ite pitäsin puunajoon ihan sille omistetun kelkan, enkä hajottais uudenkarheaa sporttipailakkaa hommassa johon sitä ei ole ikinä tarkoitettu. Ei sporttien takapuskureita ja telatunneleita ole mitoitettu mihinkään puureen kiskomiseen. Toki niillä saa kiskottua, vaan aika helposti se nälkä, ja kuormat, kasvavat syödessä ja käy niinku yhdelle tutulle 3900:sen kanssa. Ensimmäiset kuormat tulivat mukavasti ja helposti, ja lopulta olikin kyydissä tuplakuormat ensimmäisiin verrattuna. Lopulta sitten ojan ylityksessä reki tökkäs ja jäi ojaan tarakka ja koukku yhä aisassa kiinni; oliko se nyt telatunneli joka katkesi vaiko tarakka joka irtosi hitsauksista.. Ja kuten sanottu, kiskoo ne puut mettästä kotiin millä tahansa kelkalla kun on kunnon jälki ja kuormat sopivia. 250 lynksilläkin kiskoo yllättävän ison kuorman kun jälki on kunnollinen, ja on niitä puita jotkut vetäneet pätkäkelkoillakin.
Vs: Vuoristokelkka puunajossa vs. Työkelkka reitillä/umpisessa No kyllä ne vähät puut varmaan tulee sillä vakiosetupillakin. Toki jos muutenkin ketjukotelo huoltaa ja vaihtaa sinne samalla vaikkapa hampaan tai kaksi pienemmän niin tuskin joutuu sen enempää jumppaamaan voimansiirtoa. Samalla saa vetokykyöä kummasti lisää. Ja tosiaan olen itse pätkä kelkalla kulettanu puuta ja ei siinä ole remmi sen kummemmin kärsiny kunhan varoo suttauttamatta siinä remmin pidon rajalla. Ja tosiaan niitähän saa uusia kaupasta, jos joskus haaveri sattuukin. Sitäpaitti tollasessa "mountaini" hirmussa ne välit onkin jo aika paljon lyhemmät ku sporttipelissä lähtöjäänkin. Tuo jäähdytys minusta ehkä pahempi ongelma ku liikkeelle lähtö ja remmin kesto, jos ei mottitolkulla kerralla aja.
Vs: Vuoristokelkka puunajossa vs. Työkelkka reitillä/umpisessa Minä olen pari puolen kuution kuormaa kokeillut vetää kevyen puureen kanssa Ski-Doo MXZ 600 -07:lla. Tela oli siis lyhyt ja vain 32mm harjalla. Kovalla jäljellä veti ongelmitta, mutta heti kun vähänkään oli pehmeää, niin alkoi sutia vetää. Paikoiltaan lähteminen oli myös hieman hankalaa ilman sutimista kun kelkka lähti kuorman kanssa niin räväkästi liikkeelle ja suht korkeilla kierroksilla. Vanha 5900 on ihan eri peli. Se lähtee tasaisesti liikkeelle ja sillä voi ajaa hiljaa ilman pelkoa hihnan palamisesta. Toki ainakin 80-luvun mallit vaativat perän korottamista, ettei kelkka pyri nostamaan suksia reki perässä (aiheuttaa haasteita mutkissa). Korotus onnistuu parilla kulmaraudalla. Minä hankkisin ja hankinkin halvan työkelkan puunajoon ja hupivehkeet on sitten erikseen.
