No ei se mielestäni mitenkään huono ollut ilmautumaan. Tosin ei mitään vertailukohtaa ole, niin kokeneemmat voi tarkemman vastauksen antaa. Just purin takaiskarin (fox float) uudestaan, ja vaihdoin parin simmiprikan paikkaa. Otin nopealta puolelta hitaalle puolen vahvemman levyn, ja vastaavasti hitaalta ohuempi tilalle. 5 minuttia pumppasin, ja pyörittelin mäntää, kunnes ilmaa ei enää tullut. Vähän koputtelin kumivasaralla välillä, kun ne kuplat ei tykänneet hajota, vaan jäädä siihen pintaan. Olis ne lähtenyt muutenkin, jos olisi aikaa odotella. Parani tuolla prikkojen siirrolla jonkun verran, mutta vieläkin pohjaa silloin tällöin isoissa heitoissa. Kokonaisvamennusta on riittävästi. Täytyy tilailla noita levyjä jostain, että pääsee kokeilemaan enemmän. Olemassaolevilla levyillä ei oikein oysty paljoa tekemään. Tavoite on se, että vaimennus riittää takapukissa 110psi main/150psi evol paineilla ilmasäiliöissä. Tekisi mieli kokeilla hitaan/nopean väliin isompi halkaisijaista väliprikkaa. Sitten voisi varmaan ottaa myös kokonaisvaimennusta vähemmäksi.
Onkos jollakulla tiedossa jotain osanumeroa tai hankintapaikkaa Kybin varteen tulevalle pohjauskumille?
Nämä iskarithan täytetään yleensä typellä, mutta onko kukaan kokeillut mitä tapahtuu jos vaikka tuollaisen Kybin lisäsäiliöllisen täyttääkin ihan vaan ilmalla 300psi paineeseen? Toimiiko ollenkaan?
Älä kokeile kotona, eikä muuallakaan. Happipitoinen ilma tässä yhtälössä tuottaa jossain vaiheessa pommin....
Ja vaikkei ihan pommiksi yltyisikään niin ilman sisältämä kosteus ja happi yhtälönä aiheuttaa metallipinnoissa korroosioksi kutsuttua ilmiötä. Lisäksi tiivisteinä käytetty O-rengaskumi ei isosti tykkää hapen läsnäolosta.
Pyöräpuolella enskamiehet painanu vuosikaudet kompuralla typpisäiliöön paineet ilman murheita ja joku jopa modatulla jääkaappikompuralla saanu 16bar pihalle. Eli toimii, mutta kannattaako.
Kaikkeahan voi omilla kamppeilla kokeilla, mutta hyvä tietää mitä on tekemässä. Ei se välttämättä poksahda, mutta riski on olemassa ja tämä vs. saavutettu hyöty voi jokainen omatoimiseppä arvioida itse. On siihen kuitenkin ihan perusteltu syy, että paineakkuja tai iskareita ei koskaan täytetä happipitoisella kaasulla. Siis jos toimitaan ammattimaisesti. Toki tämän viestiketjun otsikko viittaa jo sinänsä omatoimijuttuihin, mutta niissäkin ainakin hyvä tiedostaa faktat. Ja vaikka ihan hetkellisesti tulisi hyvänolontunne, niin nimimerkki Kojontti tuossa aiemmin mainitsikin pienellä viiveellä tulevat hapen ikävät vaikutukset tiivisteisiin ja pintoihin.
polkupyörän keppeihin ihan tehtaan ohjeen mukaan laitetaan iskaripumpulla ilmaa 500psi eli noin 35bar painetta ja sehän ahtaista tiloista johtuen varmaan tuplaantuu kun keppi painuu kasaan. sen mitä se juuri olematon happi saa aikaan tiivisteille ja muille pinnoille on käytännössä mitätöntä kun siellä samassa tilassa on öljyä suojaamassa paikkoja. kosteuden takia itse laitan typet talvilaitteisiin mutta kesävehkeille kelpaa minun tallissa ilmakin. tuskinpa sitä vettäkään käytännössä on siellä iskarin kaasupuolella haittaavan paljon vaikka ilmalla ajais kesät talvet
No toki, vaan toiminta periaate sama ja jos kompurasta laskee sinne ilmaa niin kuitenki hiukan eri asia kuin happi. Jos oikeesti pilkun nussimiseen mennään, niinnuo vaimentajat pitäisi sitten typettääkin alipaineistetussa tilassa, missä ei ole piiruakaan hengityskelpoista happea ja kosteusprosentti 0. Ja mitä tulee tohon Teboilin talvihytikka öljyyn, niin siinähän käytätte ja keitätte ilmakuplanne miten tykkäätte
On kyllä, ilmakehässä on suuri osa typpeä sen hapen kaverina. Typen käyttöön on kyllä muitakin perusteita mutta saa kai sinne keppeihin kompurasta ilmaakin laittaa. Kybbien paineisiin ei vaan tahdo autotallikompuralla päästä.
Minä olen käyttänyt jääkaapoikompuraa jo useamman vuoden. Typpitäytöt jäi ku loppu pullon sopimus mutta ilmalla on pärjännyt hyvin. Jos joku saa pommin siitä aikaan, niin velho täytyy olla. Pääasiallinen syy typen käyttöön on se, että typpi on lähes täysin passiivinen. Ei reagoi juurikaan lämpövaihteluihin, ei reagoi oikein mi nkään yhdisteen kans ja syrjäyttää hapen. Tämä taas parantaa tiivisteiden käyttöikää. Eipä kyllä ole ollut ongelmia niidenkään suhteen. Harvoinpa nuo auton vanteetkasn on sisäpuolelta kauheasti kärsinyt paineilmasta. Kun ottaa lähtökohdaksi sen, että käytetään typpitäyttöä mutta jos sitä ei ole saatavilla, paineilma ajaa kyllä asiansa. Ja ei taatusti räjäytä ketään.
No tuosta rohkenen olla eri mieltä. Typen reagointi on hyvin marginaalista verrattuna paineilmaan. Syy on pääosin ilman sisältämässä vesihöyryssä. Se aiheuttaa suurimman osan laajentumisesta. Voin olla toki väärässäkin. Tosiasia on, että paineilma sisältää jo luonnostaan lähes 80% typpeä, parikyt pinnaa happea ja x määrän kaikenlaista. Kompuralla paineistamalla vesihöyryn osuus on välillä hyvinkin suuri.