Laukussa olennaisinta on välineet suuren verenvuodon tyrehdyttämiseen ja lämpimänä pitämiseen. Kokemusta kelkkaonnettomuudesta (60km/h puuhun) reitillä alle kilometri Ylläsjärvestä, siihenkin brankkareilla kesti 1,5h ja potilas oli jo aika hypoterminen vaikka pakkanen alle kympin ja avaruuspeitekin käytössä. Polvi niin paskana että kelkalla siirtäminen ei tullut kyseeseen, mutta onneksi ei mennyt luita eikä tullut verenvuotoja tai sisäelinvammoja. Nyt on aina mukana pari solumuovista istuinalustaa, avaruuslakanamateriaalista tehty bivakkisäkki (nyrkin kokoinen paketti) ja kädenlämmitinpusseja mitä voi laittaa kainaloihin ja nivusiin. Jos potilas ei pysty istumaan kelkan päällä niin lumessa maaten aika paljon parempi noitten varusteitten kanssa. Niin ja se avaruuslakana... sitä ei kääritä ympärille uloimmaksi tai pidetä Batmanin viittana vaan se laitetaan vähintään päällysvaatteitten alle, mahdollisimman lähelle ihoa. Solmu yhteen nurkkaan jolloin siitä tulee "huppu", päästä karkaa tosi paljon lämpöä.
Kuulostaa näitä lukiessa, että avaruuslakana on kuin joku maaginen lämpöpatteri. Jännä ettei sitä käytetä talvivaatetuksessa tai talojen talojen seinissä, kun niin tehokas lämmittäjä kerran on. Saisko sillä energialuokkaa tiputettua, jos kämpän vuoraa? Joskus siitä lukenut kirjoituksia, että hyöty on aikuisten oikeasti melko minimaalinen. Ainakaan kovin käyttäisi aikaa ja vaivaa siihen, että potilas riisutaan pakkasessa ensin puolialasti, että saadaan hankalat kreppipaperit kiedottua ympärille. Jos hypotermia on riskinä, niin vetää vakuumiin vanhan kevytuntsikan. Ei paina mitään ja lämmittää ihan oikeasti, jos tipahtaa jäihin tai vastaavaa.
Vaatteissa ei koska se ei hengitä. Talojen seinissähän käytetään höyrynsulkua. Näissä se lämmön takaisinsäteily on se isoin homma. Kyllä näitä ihan ammatipelastajat suosittelee erittäin voimakkain äänenpainoin. Näistä löytyy myös ihan kertomuksia netistä, kuinka on vuoristo-oloissa tuollaisen avulla selvitty hengissä. Eihän tuo välttämättä kaikkea ratkaise, mutta silloin kun on hypotermian mahdollisuus, niin pienikin apu on yllättävän ratkaiseva.
https://www.laakarilehti.fi/tietees...mikkelin-keskussairaalassa-vuosina-1992-2000/ Esim minut on yhden onnettomuuden jälkeen kääritty sairaalan ensiavussa avaruuslakanaan. Minut jouduttiin kylmässä kuskaan kairasta sairaalaan, jonka aikana ehti roppa ottaa kylmää. Ensimmäinen homma oli kengät pois ja kylmät vaatteet pois. Ukko avaruuslakanaan ja tippaan. Sillä aikaa pistettiin heko tilaukseen ja alettiin ottaa kokeita. Melko nopiasti alkoin lämmetä, kun sain sen avaruuspeiton päälle. Tuon jälkeen on tuo avaruuspeitto ollu aina mukana varusteissa.
https://yle.fi/a/3-9382884 Kaksi tavaraa riittää Angermanin mukaan hätäensiavussa on kolme tärkeää tehtävää, eikä niihin tarvita paljon välineitä. – Eloonjäännin kannalta laukusta pitäisi löytyä ensiside ison verenvuodon tyrehdyttämiseen ja avaruuspeite hypotermian estämiseen. Hengitysteiden aukipitämiseen ei tarvita mitään välineitä.
Jos sitä peitettä pidetään batman-viittana niin kuin TV-kuvissa nähdään Välimerestä poimituilla pakolaisilla niin silloin se on yhtä tyhjän kanssa. Meille järjestettiin duunissa hätäensiapukurssi, kouluttajina pääkaupunkiseudun ensihoitajia, jotka oikeasti tietävät miten henkiä pelastetaan myös maallikoiden toimin. Paras kurssi mistään aiheesta mihin olen koskaan osallistunut. Ei mitään SPR:n hellanlettastätejä vaan tiukkaa asiaa olennaiseen keskittyen aidoilta ammattilaisilta. Lämpöpeitteen käyttö opetettiin näin: Ota peite paketista, levitä auki, ota yhdestä nurkasta kiinni ja vedä se toisen käden peukun ja etusormen välistä 20-30cm ruttuun/suppuun ja pyöräytä siihen umpisolmu. Sitten ota solmu nyrkkiin ja tunge käsi potilaan selkää pitkin takin tai paidan alla helmasta niskaan asti. Sitten käsi pois ja peite jää sinne. Sitten kaivetaan niskasta se solmu esille ja vedetään se solmunurkka hupuksi pään päälle. Sitten takas helmapuolelle missä vedetään peite suoraksi ja kääritään mahdollisuuksien mukaan takin/paidan alla kropan ympärille mahdollisimman tiiviisti. Eli ei aleta strippaamaan vaan ujutetaan väliin. Kaveri joka oli demossa harjoituspotilaana totesi heti toimenpiteen jälkeen, että alkaa pukata hikeä. Itselleni en ole kokeillut, mutta demo oli vakuuttava - toimii! Enkä ois tuota solmukikkaa itse keksinyt. Ei se peite toki ihmeitä tee ja kokohaalarin kanssa hankalampi viritellä, mutta periaate lie selvä. Tuossa mainitsemassani 60km/h puuhun tapauksessa oma moka oli se, että kun heti törmäyksen jälkeen tarjosin peitettä ja kaveri sano että ei oo kylmä niin pöljänä jätin sen laittamatta. Puolen tunnin päästä kun se alkoi kelpaamaan, niin lämpöä oli haihtunut harakoille jo huru ja mykke ja brankkarien lopulta saapuessa tilanne oli jo varsin paha. Kelkkaonnettomuus tapahtuu lähtökohtaisesti silloin kun on kylmä tai pirun kylmä. Kyllä ne toimenpiteet silloin on tärkeysjärjestyksessä 112, hengitys/verenkierto, suuret verenvuodot ja hyvänä nelosena lämmönhukan minimointi. Vasta sitten ruvetaan miettimään luita ja ruhjeita ja pienempiä haavoja. Ilman varusteita lämpimänäpito ja isot verenvuodot on aika mahdottomia hanskata. Omassa kelkassa kulkee nykyään mukana ea-laukun (jossa peite) lisäksi myös tällainen. Pieni, halpa, kevyt ja auttaa varsinkin tuulen aiheuttamaan lämpöhukkaan: https://www.matkavaruste.fi/fi/p43708-origin-outdoors-ultralite-bivy-kahdelle-4021504260765.html
Meillä töissä ea-porukka kehu celoxia ison verenvuodon tyrehdyttämisessä. On kuulema pätevä ja toimiva aine, varsinkin jos on hankala paikka laittaa paineside. https://www.celox.fi/
Tähän mennessä en ole tarvinnut EA laukkua kuin itse , onneksi - Ja pahin ehkä Enduro pyörällä kun oksa veti käden auki 7 tikin edestä. Mutta tunnistan kyllä sen mahdollisuuden että eteen voisi tulla tilanne keskellä ei mitään , ehkä jopa kännykkä verkon ulkopuolellakin jolloin tilanne hankaloituu vielä. Useamammankin EA kurssin käyneenä mutta käytännön kokemuksen puutteen takia on varmasti hyvin haastava tilanne antaa ensipaua vaikka olisi mitä mukana mutta ilman EA laukka se on vielä hankalampaa. Nykyisin on EA laukku aina mukana , laitoin sen Lynxin penkin taakse akkukoteloon johon vaihdoin sormimutterit ja sain sen siten käyttöön tavaroita varten. Siellä on myös hinausköysi ja jotain muuta pientä. Siten se on aina mukana eikä erikseen tarvitse pakata, tai vie tilaa muilta varusteilta.
@LRacing lähteekö nuo sormikiristeiset pyöriin auki ajon aikana? Näin viime talvena yhden kelkan, jossa oli laitettu pultti takaapäin. Siinä muovinen sormin pyöritettävä mutteri ja läpireikä jossa pieni sokka. Se näytti ainaki varmalle systeemille. Mutta helpompi ois tietenki tuo sinun konsti.
Ovat pysyneet kyllä kiinni hyvin , ainakin pari tuhatta km viime vuonna jo . Mutterit on puuilosta , maksoi varmaan n 5eur.
Riskillä menty aika pitkään. Ehkä kuitenkin parempi lähtö, kuin kymmenen vuotta märissä vaipoissa vuodepotilaana. Nähty on.
Menee hiukan ohi aiheesta, mutta en tiedä mitä olisi pitänyt ea-varusteena olla, kun kelkka ei lähtenyt käyntiin keskeltä järveä. Mukana lapsi (7-v), pakkasta -20, pimeä, viima ja järvi vesillä. Lopulta soitin 112, josta apupyyntö välitettiin alueen palo/pelastusasemalle. Ja sieltä sanottiin, ettei voinut tulla apuun, koska oli yksin ja koska järvi on vesillä. Ja koska heidän kelkka oli ikivanha puhallinjäähdytteinen pätkä. Sanoin "pelastajille", että me lähdetään kävelemään lähimpään asuttuun rantaa tulitte te apuun tai ette. Ei me voida jäädä sinne jäätymään pimeälle järven selälle. Käveltiin sitten pimeässä ja välillä yli polviin asti lumisoseessa noin 5 km rantaan asti. Just kun päästiin sinne, tulivat viimein sillä kelkalla ns. auttamaan. Tämä tapahtui Lapissa suositulla turistialueella. Aika surkea valmius on auttaa kyseisen alueen pelastuslaitoksella.
Ikävä homma, paha ottaa kantaa kun ei tiedä heidän tilanteestaan. Jos kalustoa ei ole olishan ne voineet ottaa yhteyttä VAPEPAan johon itsekin kuulun. Hyvä että selvisitte pois järveltä.
Nyt kun mainitsit, niin yritin ennen 112 soittoa saada apua ko. alueen VAPEPAsta. Ensimmäinen numero nettisivujen kautta, numero ei ole käytössä. Toinen numerotiedustelun kautta, meni jollekin, joka ei ole enää mukana toiminnassa ja ei voi auttaa. Sitten vielä kolmas yritys ja sieltä arveltiin, etteivät lähde vesillä olevalle pimeällä järvelle. Tämän tarkemmin tai syvällisemmin en tiedä heidän toiminnasta. Lopulta kelkan ja reen hinasi pois järveltä vielä samana iltana/yöllä avulias paikallinen kelkkahenkilö, jonka muistin joskus maininneen alueen kelkkaryhmässä, että oli hakenut hajonneen kelkan pois maastosta. Pelastulaitos ei siihen missään nimessä voinut osallistua. itsekin olen käynyt pelastamassa kaksi kertaa vesikkoon ajaneita kelkkailijoita Yli-Kitkalta. Molemmat olivat paikallisia ja huutelivat apua kelkkaryhmässä. Sattumalta olin itse silloin maisemissa (mökillä) ja vielä lukememassa somea. Jotenkin sitä toivoisin, että alueen viranomaisilla olisi paremmat mahdollisuudet avunantoon.
Umpi surkiaa valmistautumista ja toimintaa pelastuslaitoksella alueella missä on isoja vesistöjä. Eihän tuollainen tarvi kuin vähänkään tehokkaamman pitkätelaisen hyvillä valoilla ja ajelee menemään. Kuski sitä varmaan mielellään harjoittelee ja jos ei, niin uskoisi halukkaita löytyvän tuollaiseen työhön. Face on varmaan hyvä, mutta kaikki ei siinä ole ja voisi kait tännekin perustaa avunhuuto topikin. Sellainen olisi hyvä olla, vaikka ei nyt hengenhädässä olisikaan voi apu olla enemmän kuin tarpeen. Kalustoa ja ajotaitoa porukalla on ja tunnetaan myös paljon muita kelkkailijoita, jos ei itse pääse apuun. Edit: Piti ihan katsoa, että mikä tämä vapepa on ja miten siihen saa yhteyden. Ei ainakaan äkkiseltään löytynyt numeroita mihin soittaa, jos hätä päällä. Kaikenmaailman kursseista löytyi juttua ja myös posion kelkkapartiosta vuodelta 2021: https://www.koillissanomat.fi/posion-vapepaa-vahvistetaan-etsintaan-keskittyvall/4138281 "Etsijän on oltava hyvin varustautunut" Ei kovin hyvin toiminut vain vuosi jutusta eteenpäin. 7v kanssa vesisoseessa pimeällä pakkasessa 5km on kyllä sellainen tilanne, mitä ei uskoisi ilman apua tarvivan Suomessa tehdä. Hyvä ettei käynyt mitään vakavampaa.
