Myytkö Hansanen piirtämiäsi kuvia sitten, kun olet saanut ne mittoihin? Kiinnostusta löytyy. Miten muuten olette ajatelleet sovittaa vanhat liukurungot PPS-alustaan?
Tiiä tuosta myymisestä, eiköhän nuo oo jotekin mallisuojattuja alustoja... Ajatus on ollu tehä 345 matolle, takapukin sovitus ei ole ongelma, poraa kylkeen sopivalle kohdalle vaan reiät. Etupukin kohdalla pitää mittailla, sattuuko miten vanhan pukin kiinnityksiin, jos ei, lisätään ainetta. Etupukiniskari taas on helppo, poraa sopivaan kohtaan vaan reiät.
Ylläri pylläri se minun mainitsema Crmo oli siinä Jannen kelpan alustassa josta tehtiin sitten kopsu tuotantomalleihin pataraudasta ;D
Pieniä alustavia laskeskelmia on tehty. Esim. takapukiniskarin kiinnikepalkki, joka on taipunu, oletettavasti kestää noin 300 kilon kuorman, ennen ku alkaa muodonmuutoksia tapahtuu. Materiaalin murtolujuus on oletettu olevan luja : Sitten laskin 355 putkelle samoilla arvoila, ni pääsis samaan vahvuuteen kasvattamalla seinämää vain 0,5mm ja se toisi metrille painoa lisää 0,48 kg. Kasvattamalla seinämän 355 putkella 1,5mm lisää, kestää putki jo noin 360kg kuorman ja paino nousee metrille 1,38kg, verrattuna suurlujuusputkeen. Eli esimerkin putkessa painon nousu olisi käytettäessä paksumpaa 355 putkea, 560 grammaa.. Ja kuormaa kestäisi 20% enemmän
mielenkiintosta projektia tulossa.Ite ainaki ottasin mielummin tuon verran lisää painoa jos kerran kestää nuinki paljo enemmän.Miten tuon 355 putken murtolujuus? ilmeisesti vahvemmalla seinämällä sama/suurempi kuin tuon "oikean" putken?
Jos sallinette erään ajatuksen joka tässä juolahti mieleen. Monasti täälä ollut nähtävissä kuvia jossa etu-/takapukkien hitsauksien juuresta/vierestä on havaittavissa murtumia. Nyt kun noita materiaaleja hitsataan niin sauman kohdassa/vieressä tapahtuu materiaalin karkaistuminen. Lujuutta tässä kohdassa voidaan parantaa lämmittämällä valmiiksi hitsattu pukki tarpeeksi, siis koko hässäkkä. Mahtaisko tuollaisesta toimenpiteestä olla apua..... : . En tiedä onko näissä tehdastekoisissa näin toimittu, otaksuisin.
Yleensä, että päästään karkasemaan rautaa, siinä olisi oltava hiiltä yli 0.4% ja noissa rakenneteräksissä taidetaan pyöriä alle tuon. Tietynlaista raekoon muutoksia siellä kyllä syntyy, tossa sauman reunassa. Tuo halkeilu noissa pukeissa taitaa johtua suurimmalta osin hitsausvirheistä, toki on varmaan mukana myös materiaalista johtuvia. Esim, pukkiin jää hitsausjännityksiä, jotka sitten "laukeavat" rasituksessa ja saumassa on pieni reunahaava, johon repeämä tulee.. Miten voi ehkäistä? Hitsausvirheet saa pois valmistelemalla kappaleen hyvin, ettei jää sauman kohdalle epäpuhtauksia. Ja oikein säädetty hitsausvirta.. Hitsauksen jälkee myöstö, 550-650 asteeseen. Tällä saadaan väsymiskestävyyttä hitsattuihin rakenteisiin. Eli ei ihan taida onnistua kotiuunilla.. Melkein voisin veikata, ettei tehdastekoisissa pukeissa käytetä esilämmityksiä, koska materiaalit on suoraan hitsattavi ilman lämmityksiä. Samoin noita myöstöjä tuskin tehdään. Jo pelkästään kustannus syistä. Jännityksiä noihinkin toki tulee, mutta aika vähäisiä, johtuen kappeleiden muodoista ja hitsauksen vähyydestä. Itte tehnyt sellaisia koneenosia, joihin on tehty tota myöstöä, mutta pellin paksuudet on yleensä 20mm-50mm ja sauman a-mitat tuolla 15 ja v-railoissa aina 50 asti. Näihin tulee niin paljon jännityksiä, että ne on pakko ennen koneistusta myöstää. Tälläsi ajatuksia täällä tuli mieleen..
se sauma kestää paremmin ku hioo sen sauman sileeksi ,niin ei ratkea vierestä. edyllyttäen että sauma on sulanut perusaineeseenki ,ettei siinä päällä oo vaan sauman näköinen paska niinkuin yleensä kotihitsareiden jäljiltä.
Kansalisluokkaa, eli puotinarua ;D Osataan laittaa kone tulille ja saahaa räittyä vähä. Sitte ku ei kestä, valitetaa Essolla, et mikin saumat ei pie...
http://www.ruukki.com/www/materials.nsf/materials/21CCDF9A5C2E987AC225723B002F402D/$File/HS_PRT_10.2005_FI.pdf?openElement Tuossa valikoimaa noista kotimaisen valmistajan normaalia lujemmista putkista, samassa vähän tietoa noista hitsausongelmista eli sauman kovuudesta..
Juurikin sen vuoksi kyselin että itsellänikin oli samanlainen tunne että joutuu osa osalta ostamaan. Sainpahan asiaan nyt varmuuden.
Juu, pitää harkita. Olisha se helepompi tehä, ku ois pöyvällä malli. Jäishä se sit varaosiksi, tai myytäväks. :
Mitä mittoja vielä kaipaisit? Mulla on kelkka tallissa ja eiköhän siitä saa pultin keskeltä keskelle +/- 2mm mitat. Noista pukeista saa tietysti ulkomitat, mutta edelleen materiaali- ja varsinkin rakenneratkaisuilla pystyy vaikuttamaan kestävyyteen. Kunhan lujuusopista ymmärtää edes vähän, pystyy yksittäisratkaisuna tekemään keveämpiä ja lujempia rakenteita jopa normaalimateriaalilla, kunhan se tavara on oikeassa paikassa.
