oma kohtaisia kokemuksia: joskus aikanaa vanhalla raasilla ajellessa laakeri pesä repesi variaattorin takaa ja kipinä suihku oli mieletön ..pimeässä komia näky ja kelekka sammu siihen, sitte totesin et hiljaa ajamalla pääsen ehkä viel kotia vaikka lautaset oli melkein vastakkain vaan eipä lähteny käyntiini enää. sitte pimeässä ihmettelemään sytkärin valossa vikaa,"oli bensaputken hankannu poikki"...onneks oli muste kynä mukana ja siitä sain tehtyä liitoskappaleen kuoresta hampaita apuna käyttäen, niimpä pääsin hissunkissun kotia ajelemaan matkaa oli yli kymmenen kilsaa ja pakkasta en muista mut paljon! seuraavana päivänä lattaraudasta hitsattiin tukea jotta laakeripesä pysyy paikallaa, uus putki ja taas meno maittoi. onkos vastaavia kokemuksia kellään sattunu? se on aina yhtä jännää kun vehe poikii metsän keskelle ja yksin liikkeellä jos ja kun on yleensä viel pimiä. vielläpä kerran pätkimään rupes kesken kaiken yhellä reissulla, onneks oli valoisaa. sillo selvisin virtalukon ohittamalla, katko sieltä virrat kunnes pysähty kokonaan....kertokaahan omia kokemuksia ;D
Jaa-a, monesti olen joutunu kelkan mettään jättämään ( en kerro merkkiä). Mutta vielä useammin saanu korjattua paikanpäällä. Voi kuullostaa hieman kliseiseltä, mutta jeesusteippi ja surrilanka on pelastanu mut useammin ku kerran!
Kaverithan ne on pelastanu tähän mennessä Paras tapaus kelkan hajoamisesta metsään on kyllä kun velipoika ajeli kairassa ja jäljellä seisoa nökötti yksinäinen lynksi. Kengänjäljet lähti kelkan vierestä... No katteli hetken että mikähän tässä ja huomasi, että moin muutaman metrin päässä kelkan takana risussa roikkuu kyseisen kelkan hätäkatkasija. ;D ;D Oli omistajalla kai tarttunut ajellessa risuun. Ilmeisesti oli aikansa nykinyt käyntiin, luovuttanut ja lähtenyt kävellen kotiin. Tiesi omistajan ja soitti, että haehan linksis kuleksimasta ;D ...voin vain kuvitella **tutuksen määrää.. matkaa ihmisten ilmoille oli kuitenkin kilometrejä.
Vuosi oli -97 kun tuo SX700 Jammu tuli kotipihalle. Kaahottelin sillä järveä pitkin mummolaan ja takasin tullessa päätin poiketa Pielpajärven erämaakirkolla, ja kirkkotuvan pihalle kaartaessa pääs jumalaton rämäys ja rätinä, jos jonkulaista silppua ilmassa. Kuomu auki, koko vetolaite tuhannenpaskana ja syy oli vetolaitteen vastakappaleesta irronneet kaks kuusiokoloruuvia. Vetolaitteen osat sai irti suht helposti, mutta tuosta vastakappaleen kuusiokolosta ei sormi saanut otetta, joten katsoin tupaan sisälle. Pöydällä olleesta hetelmävettestä (kuka lienee sinne aikoinaan jättänyt) kärki poikki ja sillä kuusiokolo irti. Sitte vaan tuppivyöllä kytkimestä mylly käyntiin, tuhatta Inariin ja soitto Arwidsonille että laittakaahan liimaa pultteihin huollossa...että tämmönen tarina.
Pulkka. Kun olin 3-vuotias suunnillee ja silloin ajettiin perheen kanssa kelkalla minne sattu. Yhtenä reissuna otettii pulkka matkaan, kun joku äitin tuttu oli kehottanu että, jos menee kelkka rikki nii ei tartte kantaa. Niimpä sillä reissulla vetoakseli halki, poikki ja pinoon. Siinähän se loppu matka meni rattosasti pulkassa.
Juu menin tossa viime talvena ja leikkautni kaverin gl lynskistä koneen kiinni ja siihenhän ei paljon muu auttanu ku vähän aikaa söheltää ja miettiä ja sitten repassa remmi helekuttiin ja eiku työntelemään Onneksi oli lähellä paikka johon voitiin kelkka sitten jättää korjattavaksi.
Kännykkä on pari kertaa pelastanu. Kaverilla kävi aika hassusti tässä kuúkausi sitten. Käveli pilkkopimeessä yli 7km aukaisematonta mettäautotietä pitkin kunnes pääs toisen kelkan kyydissä pois.. ;D Mitä tästä opimmekaan; ei pidä lähteä yksin kairaan jos ei tiedä kamppeitten olevan kunnossa.
Joka kelkan varustukseen pitää kuulua vahvempaa rautalankaa ;D Usiamman kerran se on auttanut pois kairasta, etupääkin pysyy helvetin hyvin kasassa kunhan sitä on vaan tarpeeksi...... ;D
Tuohon varustuksee lisäisin reissu kaverin. Ei parane lähteä yksin. Monesti kun yksin on lähteny, niin on kelkka jääny kiinni. Sitä sitten irrottanu yksin reilun tunnin.
Kännykkä. Se on sitte kätevä keksintö Kerran phatserista takapukki petti reitille. Onneks oli reitin kummassakin päässä tie Mut melekosen työn siinä sai silti tehä et sen sai tela sutissa työnnettyä sinne tielle.
Viileä harkintakyky! Jokunen päiväkin on tullut oltua kairassa kelkan hajoamisen tai kelien loppumisen vuoksi. Kiepissäkin on tullu oltua kelkan hajottua. Ja kyllä rautalanka on pelastanut useamman reissun. Tosin käveltykin on,- parhaimmillaan toista vuorokautta sivistyksen pariin!
sul on hyvä kelkka!! mullakin vanha aina hajos mut kotiin pääsin aina vaik nilkuttamalla ikinä en kävelly, saa nähdä uuden kans!!
Kyllähän ne minulla on aina olleet kaverit. Upeimpana kertomuksena voisi olla eräs reissuni kemiralleihin. Reissua edeltävänä päivänä tulin illalla kaverin luota kotiin ja jarrutuksen ja kassutuksen yhteydessä kuului aina jumalaton kolaus. tuttuun tapaan sitä tehtiin niin kauan että se ääni häviäisi vaan ei hävinnyt. jouduin tutkimaan tilaneteen ja huomasin että ketjun kiristyspultti oli aivan irti! arvelin että eihän tästä hyvää seuraa ja kuitenkin kiristin ketjun normikireyteen. seuraavana päivänä 1km ajoa, vastapattiin kaasupäällä ja ketju pamahti poikki. eikun kelkka hinaukseen. liina vedettiin kokeeksi vain toisesta suksesta, koska phazerissa puskuri on nokkapalan piilossa. noh. päästiin mutkaan kun ensimmäisen kerran otin 3 pisteen vyörytyksen phazeristani. loppu vyörytykset sujuivatkin ilman mitään kaverini pelätessä että hihna palaa ja minun huutaessa ja heitellessä jääkalikoita perään. koko tälle hinausmatkalle mahtui tanko edellä reitillä pomppimista, reitin kummallakin puolella tapahtunutta kierintää jumalattomassa pajukossa ja kottikärryllinen sadattelua ja ihmettelyä eikö tuo kaveri tosiaan tajua mitä on tekeillä. vaurioina oli vähän vinksahtanut ohjausakseli, totaalisella rupelilla oleva tolppa ja...mielenterveys.
Kuutamo. Vanhassa kelkassa on vaikka minkänäköistä sähköliitosta ja kerran pimeellä kelkka hyyty laakista. Ekana kävi mielessä että nyt hajos moottori mutta tulpat ku ei antanu kipinää niin sähköpuolellahan se vika oli. Oli joku johto irronnut liittimestä (huono abico) röykytyksessä ja ois varmasti jääny huomaamatta jos ei ois ollu täyskuutamo ku ei ollut lamppua eikä mitään tulivehkeitä mukana että ois valoa saanu
Kaverihan se on pelastanu kun on kelkka hajonnu. Viime talvena oltiin menossa Tahkolle kunkkua kattomaan kaverin kanssa, noh Syvärin jäällä 17km ennen tahkoa formulasta leikkas kone kiinni Hirmunen pamaus kuulu ja siihen jäi, ensin ajattelin että hihna katkes. Tutkimaan mikä siihen tuli ja tulppa otettiin pois, tulpasta oli hävinny kokonaan kärki ****vettiin, kannesta lohennu pala ja kansikin vielä kiero. Syy: öljypumppu oli irronnut, ja kone leikkas kiinni.
on pelastettu omia ja toisten.. yleensä ilveksiä.. ;D nooh.. 5900 hyyty boksi, syy yllättäen kosteus. eiku notskilla kuivatella sitä ja menoksi. sama peli kilahti kiinni keväällä kerran, äkkiä vaan kannet veke ja 2-t ölkkiä pyttyihin jonku verta, puu tapilla irti emäntä liikkeelle ja kasaan --> kotiin konstit on ollu yhen saami-moturin eks remppaajan :
Kännykkä pelastanu monet kerrat ;D Viime talvena et:llä ekoja reissuja ku käytii kaverinkans 2päälä ajelemassa reilu -24 pakkasta ja kova tuuli.. ajettii yhtee saaree ja kelkka hyyty sinne ei saanu kipinää.. nooh alettii soittaa kaverin papalle että tullee hinaa pois, mutta akku ei kestäny soittelua, nooh ei auttanu muutaku yrittää hinkata akkua käsien välissä että lämpenis vähä.. saatii sitte soitettua pappa hinaa jolla kesti se 2tuntia ennenku oli perillä ;D hinattii jammu satamaa ja soitettii isä hakkee.. ekalla nykäsyllä jammu käyntii ja peräkärryy ;D ;D vissii sytytys puola reistaili ku toimi vaihdonjälkee..
