Niin ajattelin kun tuossa tuo Yamaha exciter nyt on kappaleina, niin onko tehoputkea mahdollista tehdä itse?? Ja miten se tehdään jos on mahdollista? Eli ei taida näissä 2t koneissa onnistua vain vaihtamalla isompaa rööria tilalle... : kiitos vastaajille.
Re: Tehoputken tekminen. Kaikkihan on mahdollista.. mutta en kyllä suosittele. ;D Tokihan pieni säätö on aina paikallaan riippuu vaan kovasti siitä mihin alueelle haluat lisää tehoa/vääntöä. Jos haluat lisää tehoa korkeille kierroksille niin lyhennät alkukäyrästä ja jos lisää vääntöä niin pidennät suuruusluokassa 50-100mm.
Re: Tehoputken tekminen. sen oikean TEHO putken tekeminen on ihan eri asi ako "kusipää" änkkärin eli iso-äänisen vaimenteminen, tai kumentimen. son tarkkaa ko täin köyriminen ;D niin ne kerto nuo viisaat ko itte menin kyseleen sellasia :-\
Re: Tehoputken tekminen. Jaa no olihan siellä yksi asiallinenkin, eli miko84. Olisiko sinulla mitään asiasta kertovaa tietolähdettä tai mahdollisia kuvia mittojen kanssa?
No tuossa ens alkuun putkesta ja muustakin jos svedu taipuu. "Yamaha motorn är ganska vild i sina spoltider så överströmmarna behöver inte röras. Avgasportarna breddas till 52mm och höjs till 32mm (mätt från överkant foder till överkant avgasport) samma kurvatur som original. Insug sänks till 111,5mm från överkant foder mätt till botten av insugningsportar. Gör portarna helt raka i nederkant. Toppen planas 0,3-0,5mm men klämmspalten ( avståndet mellan kolv och topp längst ut vid cylinderväggen) får ALDRIG understiga 1,6mm. Helst används PSI Twin pipes men det går med andra singelpipa eller en 40mm kapad originalpipa. Kapa 20mm vid kulkopplingen nära grenröret och 20mm mitt på pipan där den är som tjockast. Motorn ger nu ca 108-110Hp/7900Rpm med PSI Twins och 102-103Hp/7400-7800Rpm med någon Singel trimpipa. Luftboxen måste öppnas upp i framkant och förgasarna bestyckas upp till 340-360Mj och Q-6 eller Q-8 Spridare. Kör orignialvikter med något hårdare fjäder. På men en 38a matta och dreva ner några kuggar. "
Re: Tehoputken tekminen. Netissä on ainakin Bi-motion sw saatavilla, jolla voi putken mitoituksia laskea kätevästi. Minulla pitäisi myös olla yksi toinenkin sovellus aiheesta. Ohjelmien käyttö kuitenkin vaatii moottorin tarkkaa mittaamista: - Sylinterin aukkojen ajoitus asteina/milleinä - Kampiakselin strategiset mitat. - Sytytyksen ajoitus - Kannen strategiset mitat - ym.
Kirjastosta löytynee Virittäjän käsikirja 2T koneista josta löytyy laskukaavat tehoputkelle, suomeksi
Tuossa jotain. http://www.hpt-sport.com/tunedpip.htm IMO hommaa putket kaupasta, jos helpommalla haluat selvitä.
No nyt kun kerta on dööbizi tästä teharin duunaamisesta nii onko tehoputki vaikea muokata vakioputkesta?
Ei ole, jos on ohjeet. Yleisesti ottaen vakioputkesta ei tuu teharia tekemälläkään, mutta muutamia poikkeuksia on.
Kiitos tosta. Jos helpolla haluan päästä niin ostan kaupasta kokonaan uuden kelkan ei se siitä nyt kiinni ole! Vai olenko niin sanonut?
Nuo laskukaavatkaan kun ei ole niin yksiselitteisiä. Pelkät koneen tarkat mitoitukset ei aina riitä. Moottorin aukkojen ajoituksiin kun vaikuttavat myös esim. käytetyt läppäventtiilit, nousukanavien muoto, boostbottlet yms yms. Myös konehuoneen mitoitus otettava huomioon putkistoa tehdessä, kun ne putkien mutkatkin vaikuttaa putkiston toimintaan.
Noilla laskukaavoilla pääsee hyvään alkuun ja siitä voi muutella sitten mielensä mukaan. Kokeilemalla sitä oppi jos ei muuten. Muistettava vaan sitten seurata sitä moottoria ettei olla yhtäkkiä mäntäkauppareissulla.
Olisi kiva kuulla muiden kokemuksia "tehtaan" valmistamasta tehoputkesta vs. oma tekele. Omat kokemukset ovat olleet positiivisa veneily puolella Sain parisen vuotta sitten kokeiltavaksi oma valmisteisen pakoputken jolla sitten ajoin koko kesän. Huippunopeus nousi mukavasti sekä äänet olivat upeat 8) Sain sitten toisen mahdollisuuden kokeilla tehtaan teharia, huippunopeus pysyi samana mutta vääntöä tuli hieman lisää. Putket olivat lähes saman kokoisia (2mm), ainoastaan alkukäyrä oli hieman erilainen. Käytin molemmissa samoja säätöjä eli pääsuuttimet olivat pykälää isommat. Molemmilla putkilla uskalsi ajaa päivästä toiseen urku auki eikä tarvinnu harrastaa mitään suutin sulkeisia Pitää kuitenkin muistaa että kelkkojen moottorit ovat viritysasteiltan hieman eri luokkaa.
Eli tosiaan asiaa auttaisi kovasti jos jollakulla sattuu olemaan kuvia mittojen kanssa exciterin tehoputkesta, kun taitaa tuo laskukaavojen kanssa pelaaminen osoittautua liian isotöiseksi...?? Kun jos sitten olisi kuva minkä mukaan tehdä, niin se nyt ei enään ole mikään ongelma. Tai jos joku kehtaisi suomentaa tuon ruottinkielisen tekstin. Joku nakkasi että kirjastosta 2t koneen virityskäsikirja niin sitä nyt en edes tajunnut ajatella...
2-t "käsikirja" kirjastosta, tekijänä Seppo Tiittanen. Onpa tainnut ko. herra "muutaman" putken jamppiinkin vääntää.
Joo, taitaa minullakin olla paritkin kyseisen herran tekemät putket. Tarkalleen 2+1 kpl ;D Siinä vaan tahtoo olla sellainen ongelma että jos joku on toimivan putken kehittänyt johonkin kelkkaan, ne harvemmin haluavat siitä mittoja laittaa yleiseen jakeluun.
Crossipyörissä, missä putket joutuu "hieman" kovemmalle noin ulkoisten tekijöiden osalta, on tullut huomattua eräs seikka;- seinämän paksuus. On putkien valmistajissa eroa kestävyydessä! Tullaan kysymykseen, mikä putki seinämävahvuudeltaan toimii milläkin kierrosalueella. Kas kun se putki lämpenee ja pakokaasut "resonoi" aivan erilalailla eri seinämävahvuuksilla! Ja nyt puhutaan millin sadasosan paksuuseroista.
Asiaa hieman sivuten, kattokaapa tuosta videosta kuinka ne putket elää tositoimissa. Mannekiinina Ski-Doon 600 Pro Open -kone. (143hv)
