Metsänhoito, metsänomistus, jne

Vs: Metsänhoito, metsänomistus, jne

Silleen kivasti sekasi ku Hujasen akan vitun karvat.

 

Vs: Metsänhoito, metsänomistus, jne

niinhän ne varsinkin tiheissä ja isoilla puilla jää ;D
niin ja lisäsäys että puut tehdään talvella ja liputetaan

 

Vs: Metsänhoito, metsänomistus, jne

Omia huomioita ja kiroamistakin aiheuttaneita asioita..

On tottakai varsin rajallista kuinka jalkamies saa isompia puita läjättyä, mutta kunhan ne pienemmät puut ois kuitenkin mahdollisimman isoissa kasoissa. Tarkoitan siis sitä ettei ole muutaman riu'un kasoja metrin välein ja kasojen välissä puita.

Vaikka puut ois vähän ristikkäinkin, ei se ole niin nokonuukaa, kyllä ne siitä oikenevat kun kiinni ottaa.
Kasan justeeraaminen sentilleen on turhaa työtä, se kolautetaan sermiä vasten kuitenkin, jos +/- puolimetriä on kasa tasalla niin riittää. Kunhan kiinni saa kertakourasulla.

Pitopuu häätyy muistaa jos ison puun kaataa, ja siis ihan reilu pitopuu, että se perässä vedettävä pölli kans pysyy perässä. Narulla kiskominen on melko itaraa touhua kun pitopuu katkeaa heti kun tyvestä kiinni ottaa.

Ajouralle ei passaa kaataa, rattaan alta ei pölliä saa.

Ajouraan mieluummin vähän reilusti leveyttä, kuin liian kapea. Liian kapealla ajouralla käy helposti niin että kahta puuta yhtäaikaa varoessa ja välistä ahtautuessa kuoriutuu kumpikin puu ja yleensä vähintään toinen kaatuu. Siispä se huonompi puu ajetaan yli suosiolla, säästyy ainakin toinen.
Tää on epäilemättä vaikea jalkamiehen hahmottaa, kun tahtoo motomiehelläkin käydä joskus "vahinkoja".

Varsinkin energiapuusavotassa mutkat on tehtävä todella loiviksi, jos kuorma on 10-12 metriä pitkää puuta oksineen, ja jos ulkokurvissa ei ole tilaa latvoille niin sieltä kaatuu isoakin puuta.

Ei tietä sivuvilttoon, eikä varsinkaan kannata jättää puuta sivuvilton alapuolelle kovin lähelle, se karikka vetää sen nurin kuitenkin.

Ei tietä minkään järjettömän kiven yli, rajansa se metsäkoneenkin maavarassa on.

Mäkeen johon miehen on mentävä nelivedolla, ei kone nouse. (Nousee telit pystyyn tai loppuu pito..)

Eikä mielellään sitten yllättäviä umpikujia.. ;D
Se lämmittää mieltä aina niin kivasti kun on kuorma täynnä ja huomaa ajaneensa keula edellä umpiperään...

Ps. Jäljestä huomaa hyvin millä asenteella metsuri on touhunnut. Hälläväliä asenteella tehty leimikko on viimesen päälle ikävä ajettava.

 

Vs: Metsänhoito, metsänomistus, jne

Metsähallitushan ei saa mitää energia tms tukia koko enrahakkuille. Rajaa kannattavat leimikot käytännössä samoihin litrakokoihin mitä ensiharvennusleimikot ovat = eli hyvä ensiharvennusleimikko on hyvä enraleimikko. Energiapuiden hakkuu ei pelasta tekemättömiä taimikonhoitoja, vaan edelleen taimikonhoidot pitää tehdä oikeaan aikaan ja oikeisiin tiheyksiin. Itse olen jonkin verran töissä noiden kanssa kämynnyt ja aika lailla meillä Sodankylässä eletään siinä kannattavuuden rajoilla. Loppukäyttöpisteitä ei ole montaa ja nekin ovat pieniä, kunnan lämpölaitos ja Kevitsan kaivoksen lämpölaitos. Ei niihin kovin montaa kymmentä tuhatta kuutiota mene. Rovajärven ampuma-alueelta Metsähallitus kerää energiapuuta sen metalli- tms roskan takia Rovaniemelle joitain satoja tuhansia kuutioita. Eli aika pientä tuo vielä on Lapissa hallituksella kun vertaa muuhun toimintaan.

 

Vs: Metsänhoito, metsänomistus, jne

Tästä tuli mieleen, että olen kuullut useasta lähteestä, että esim Raatteen tien läheisyydessä ja muilla sotaa käydyillä alueilla jykevien puustojen päätehakkuualueilla kierretään ensin metallinpaljastimien kanssa.
Nykyään voinee olla jo vähäisempää, mutta varmasti vielä siellä on metsiä, joiden puut ovat jossain 80-100vuoden iässä ja tarina voisi pitää paikkansa...
En epäile hurjasti uskoa. Kuinkas?

 

Vs: Metsänhoito, metsänomistus, jne

Luokkakaveri näytti muutama vuos sitten kuvaa kun oli Kuhmossa kesätöissä ja puufirman höylälinjastoon asti oli päässy kranaatinsirpale. Kansallisuutta siitä sirpaleesta ei selvinny, mutta ilmeisesti melkosen teräsmyrskyn sai vielä vanhoilla päivillään aikaan.

 

Vs: Metsänhoito, metsänomistus, jne

Veikkaan, että linjastonjohtajalla tai laitevastaavalla tuli vähän toisenlainenkin piip-myrsky? Terät maksanevat hieman enemmän, kuin omaan 20€ Einhellin kuoppahöylään...

 

Vs: Metsänhoito, metsänomistus, jne

Sitten huudetaan omalle huoltoporukalle, kun ei metallinpaljastin sirpalettä löytänyt? Eikö nämä ole aika vakio kamaa jo sahoilla?

 

Vs: Metsänhoito, metsänomistus, jne

Joo, paljastimet on nykyään oikeastaan kaikilla sahoilla ja yleensä jo heti pihan puolella. En muista mitä tarina kerto, minkä takia tuo ei ollu jääny aikasemmin haaviin.

 

Vs: Metsänhoito, metsänomistus, jne

Kaikki tietyillä alueilla olevat maamuokkaus- ja hakkuualueet kierretään ennen koneita 15m välein linjoissa metallinpaljastimilla. Raivauksen hoitavat puolustusvoimien ja tai poliisien tepo-ryhmät ennen mitään muita toimenpiteitä. Joka kesä löytyy jotain jännää. ;D Meilläkin kulotuksissa on löytynyt kokonaisia laatikota it-kranaatteja ja kk-vöitä tulen jäljiltä kun on kuntta palanut pois... osa niistä toki räjähtelee kulotuksessa taikka kuumassa kesäkelissä muutenkin, edelleen. Nämä toki sellaisilla alueilla mistä ei ole tiedetty esim. saksan poikien olleenkaan ennen kuin tavaraa löytyy.

 

Vs: Metsänhoito, metsänomistus, jne

Viimeinkin topikki, jossa on ammattilaisia... ja sehän herättää kysymyksiä.

1) Tuo kulotus... Meillä on noin 2-4ha hirvivauriomännikköä. Eli nykyään risukkoa. Joskus taannoin mietin aukeaksi (tai laikuttain) raivaamista ja laikuttaista kulotusta. Sitten uusi taimi jokaiseen kulolaikkuun. Hullua/tyhmää/jotain muuta?

2) Entäs laikuttain raivaus ja esim 100g lannoitetta ennen jokaisen taimen pudotusta? En edes tiedä taimien hintoja... mutta niitä kun ei kauheasti edes neljälle hehtaarille menisi, niin saisiko tuolla ne taimet mahdollisesti "ponnahtamaan" ensimmäisten viiden, tms, kasvukauden aikana siten, että kilpailisivat ympäröivän, nyt noin 2m korkean risukon kanssa? Vai kuolevatko liialliseen sulfaattiin, jne?
Entäs esimerkiksi hellan ja uunin tuhka sotkettuna veteen, tms?

3) Rajaojat. Onko lainopillista tietoa, saanko raivata rajaojan naapurin puoleisen pientareenkin?

4) Entäs rajaojien tukkiminen? Aikoinaan tekivät osan niistä kuivatakseen kauemmat suot pelloiksi. Nuo pellot ovat nykyään taasen metsiä ja periaatteessa haluaisin suojella (sen minimaalisen vähän, jonka voin) lähijokea. Eli tarkoitus olisi jättää/kerätä raivausjäte ojiin ja antaa luonnon tavallaan palata takaisin, mitä se oli 100v sitten.

 

Vs: Metsänhoito, metsänomistus, jne

Kyllä nuita epäpuhtauksia löytyy myös monenmoista nuista haketettavista kasoista, eikä tahdo nuo hakkurit niistä oikein tykätä. Moni isäntä tai ajokoneen kuljetta ei tajua minkälaista vahinkoa nuo tekee hakkureille kun unohtuu ilmoittaa että hukkui ajaessa pankon pätkä tai ajokoneen puomin leputus teline, parhaan aukon reunalta samasta havukasasta 2kpl ponssen huoltoluukkuja.

 

Vs: Metsänhoito, metsänomistus, jne

Tietämättä kasvupaikasta yhtään mitään sanoisin:

1) Naurettavan isotöistä tuo laikkujen teko ja poltto, kerralla kannattaa kulottaa vähintään pari hehtaaria yhtenäisenä. Jos se risukko on koivua (hies tai raudus) niin raivaa sopivaan tiheyteen ja anna olla. Ajan kanssa saattaa syntyä kuusta alikasvokseksi jos maan rehevyys riittää.

2) Kunnollinen havupuumetsikkö vaatis semmoset 2000 tainta/hehtaari, niille laikkujen raivaus ym. valmistelut veis iän ja terveyden. Toisekseen pitäisi mielellään olla kaivurilla tehty mätäs. Taimi ei kaipaa yhtään lisälannoitetta, taimitarhalla on pumpattu paakkuun aloitusannos, hyvällä tuurilla juuristo "palaa" ja eniten hyötyvät rikkaruohot. Jos tosiaan on jo 2m risukko niin taimi on jo lähtöjään ihan liian kaukana takana. Männyn taimi kuolee tuollaisessa tilanteessa muutamassa vuodessa valonpuutteeseen. Vaikka olis kyse kuusesta niin jossain vaiheessa tuo suojuspuusto pitäisi raivata kokonaan pois, siksi suosittelisin kohdan 1 ohjetta.

3) Ei saa raivata toisten puolelta ilman lupaa

4) Ei saa tukkia, ei myöskään ojia joita myöten naapurin vedet johdetaan

Saatan tietysti olla täysin väärässä kun luonnon kanssa pelatessa pitäisi aina nähdä tilanne omin silmin ja tällaiset geneeriset neuvot ei aina toimi.

 

Vs: Metsänhoito, metsänomistus, jne

Sanoisin, että jos rupeat keräilemään siihen ojaan risuja, oksia ja latvuksia niin taitaa vain enemmän huuhtoutua ravinteita sinne jokeen. Joten kyllä se ajan kanssa itsekseen umpeutuu.

 

Vs: Metsänhoito, metsänomistus, jne

Tää oli itseasiassa plan B. Plan C oli jättää se noineen kymmeneksi vuodeksi ja katsoa, mikä puu ottaa vallan.
Taloudellisessa mielessä mitään tarvetta ei itselle ole saada sitä miksikään. Vaikka kasvaisi heinää...hehehe
Helpointa tosiaan lienee tehdä siitä polttopuumetsä...

Kiitokset ojavinkeistä...

 

Vs: Metsänhoito, metsänomistus, jne

Joo rajaoja on jätettävä rauhaa, jos ei sitten ole kyse kunnostusojituksesta ja tarkoituksena johtaa sitä myöten vesiä pois.

Tuosta "plan B ja plan C":stä sen verran, että nuiden koivunrisukoiden kasvattaminen ei kannata, mikäli ne on kantovesoista syntyneitä (se kannonnylyppä lahoaa ja lahottaa sen koivun hyvin nuorena).

Itse tekisin silleen, että raivaussahalla vaan sopivaan taimkon kasvatustiheyteen puulajiin katsomatta. Ennemminkin katsoisin puun laatua ja samalla silmäilisin sopivan tilajärjestyksen säilymistä. Sitte kun (tai siis jos) tämä uusi metsälaki astuu voimaan ja uudistusrajat poistuu, niin kaikki vaan nilkasta poikki, hakkuutuloilla säätöauraus ja männyn istutus.. Toimii aina ja kaikkialla ja puu kasvaa! Oon nimittäin aika pohjoisessakin Lapissa törmänny 25 vuotiaaseen männyntaimikkoon tai pitää tässä tilanteessa sanoa männikköön, missä keskiläpimitta huiteli reilusti päälle 15 sentin...

EDIT.. Niin siis kyse oli auratusta ja istutetusta alueesta ja kasvupaikkana kuivahko kangas. Vieressä siemenpuut vielä pystyssä saman ikäluokan länttäreessä ja hyvä ko rannetta vahvempaa saikaraa kasvo

 

Vs: Metsänhoito, metsänomistus, jne

Tää on kanssa hyvää infoa. Olen näin tehnytkin yhdelle peltosaralle, josta tulee muutaman vuoden päästä helppoja rankoja ja myöhemmin ihan kunnon polttopuuta. Olin yllättynyt, kuinka koivuilla on kyky oikoa itsensä, kun tilaa yhtäkkiä tulee. 5v ja tyvikäyrätkin oikenevat!

Mutta ilmeisesti kaikenlainen lannoittaminen, tms on poissa laskuista... Siis sillä, että olisi täten yhtäkkiä taikurimaisesti pompsauttanut uudet taimet maailmaan... Ei sillä, että tuolla olisi niin väliä, mutta mielenkiinnosta.

Siemenpuista: Olen nähnyt muutaman mäntymetsikön, jossa selvästi siemenpuut olivat pystyssä kun puut olivat jo liki kuitupuumittoja.
Onko tuo pahasta?
Minulla olisi jotakin 100-150 runkoa, mutta ei mitään käyttöä. Onko ne pakko ottaa pois?

 

Vs: Metsänhoito, metsänomistus, jne

Siemenpuut pitäs poistaa heti, kun taimikko saavuttaa "hankirajan" tai mielellään jo ennen sitä. Jotku sanoo, että sitten, kun taimikko on vakiutunut. Kuitenkin siemenpuut tulisi poistaa riittävän aikasin, koska todennäköisesti maassa on jo valmiiksi siemeniä uuden taimiston aikaansaamiseksi ja nämä siemenpuut ovat vain varmistamassa uudistumista. Mikäli siemenpuita ei poisteta ja ne jätetään kasvamaan, tulee taimikkoon "reikiä" joissa törröttää vain tämä siemenpuu varjostamassa uutta taimikkoa nousemasta ja siemenpuun alla kasvaa erinäisiä määriä "vaihtuvaa" taimiainesta, joka kasvaa tavallisesti noin 50 cm korkuseksi, mutta ikää saattaa olla jo reilusti. Eli aika hyvänä sääntönä voisi olla se, että kun on kulunut noin 5-10 vuotta luontaisen uudistamisen hakkuusta, niin käydään hakemassa lumiseen aikaan nämä siemenpuut pois. Mitä varhaisemmassa vaiheessa siemenpuut hakataan pois, niin sen vähemmän syntyy jo kasvamassa oleville taimille vahinkoa runkojen kaadosta ja korjuusta. Nämät ylispuidenpoisthakkuut on semmosia yleensä jonkin harvennuksen tai muun hakkuun ohessa tehtäviä hommia tai sitten valveutuneelle metsänomistajalle juurikin niitä oivallisia hartiapankkihommia, jossa tulee käytännössä vain tukkia hankintakaupalle myytäväksi ja oksat + latvukset saunanuuniin.

 

Vs: Metsänhoito, metsänomistus, jne

Kuitenkaanhan nämät metsänhoitotoimenpiteet ei oo mitään rakettitiedettä ja toisaaltaan näihin ei yhtä oikeaa ratkaisua ole koskaan. Tuo edellämainittu oli vain minun henkilökohtainen näkemys (jonkinlaisella kokemuksella varmistettu) siitä, miten saada taimikko kasvamaan.

 

Vs: Metsänhoito, metsänomistus, jne

ainahan se puut aukkoon nousee kun jaksaa odottaa ;D mutta mahdollisimman nopeaanhan se pitäs saada avohakkuu taas uuteen aukko hakkuu kuntoon.
näkemyksiä on varmasti monia näissä metsäasioissa mutta ammattilainen on tälläkin alalla ammatti mies.
itse en ole sen kummemmin perehtynyt näihin asioihin teen vain mitä käsketään vähän joskus sovelletaan tietenkin ohjeita.
monesti miettinyt miten suunnittelija kuvio esim taimikon hoito kuvion kun saattaa olla samassa kuviossa pari hehtaaria kolmen rangan koivua toiset 2 hehtaaria parimetristä kuusikkoa ja vielä vähän rämemännikköä.
ja on sitä taimikon hoitoa tullut tehtyä keskiläpimitaltaan 16cm männikössäkin