Kerran mitsupötsi pajero ja kerran pakottamalla eli yhellä pytyllä tulin joku kilsan verran että ei tarvii muutaku nostaa kelkka kärrylle.+sitten monta pari pikku juttua ;D ;D ;D Ja aina on kannssa ollu surrilankaa ja teippiä ja nippusiteitä mukana ja monta kertaa tullu hyödyks voinkertoo ;D 8)
kerran meni tunturissa kakspuokista variaattorin akselin laakeri eipä siinä kelkka reen kyytiin ja kotia mahto olla erikoinen näky
No viimeks ku oon ajellu sen verran pommeilla vehkeillä että välillekkin jäätiin (siitä on aikaa varmaan 15++ vuotta), niin ei sitä koskaan niin kaukana oltu etteikö ois kävelemällä kotio päässy. Kerran tosin Cobra Enduro otti ja päätti leipasta kiinni, kun laulatin 5 kilsaa jokea pitkin urut auki, ja silloin se hinattiin muistaakseni Toyota Hiluxilla kotiin.. Pentunahan sitä tuli ajettua se meidän ensimmäinen "laatukelkka", eli 535 lynksi vähän väliä kiinni johonkin, kun raukkapaskalla ei päässyt edes vasta ajettua valmista jälkeä... Eipä sitä sitten uskaltanut isäpappaa hakea irrotushommiin, kun pelkäsi huutoja kun oli taas menty luparajojen ulkopuolelle, niin tuli hätyytettyä naapuri aina apuun. Niin, eikä ollu puhelimia, vaan se oli aina käveltävä naapuriin ja siitä sitten 59:n kyydillä takas... 8) Niin, olin tosiaan sen verran ääpätön rääpäle silloin 535:n aikoihin, etten saanut sen peltilehmän perää ylös edes kovalla tasamaalla... Jos onnettomuuden vuoksi katkenneet matkat lasketaan, niin silloin kaverit ajoivat Cobran takas kotio, kun itse viiletin kipulääkepöllyssä ambulanssilla kohti LKS:ää 8) Kylillä liikkunut varma tieto kertoi että olin saanut neliraajahalvauksen ja makasin sairaalassa kuoleman kielissä... About pari viikkoa tapahtuneen jälkeen kävelin kylillä enkä tiennyt huhuista mitään... Ihmettelin vain että miksi kaikki tutut ja puolitutut katsovat minua kuin haamua... ;D ;D Sen jälkeen selvisi minkälainen "varma tieto" kylillä oli liikkunut ;D (Todellisuus oli että L1 ja L2 nikamaan tuli hyväasentoinen kompressiomurtuma, josta selvisin ilman leikkausta)
kävelemällä jo neljästi rämpiny kotia ja toisella kelkalla käyny pökän hakemassa kun on leipassu kiini tai muutenvaan hajonnu 8) Oma apu,paras apu ;D
ei se auttanut kun kävellä kotia ja hakia toisella kelkalla pois..kerran hinasin autolla kelkan montulta pois kun jäi sopivasti tien varteen,kattohan ne naapurit pitkään ;D mut ei se haittaa mitä tuola kairasa tekkee.
kerran kävi 5900 kans että alko kasteleen tulppia jatkuvasti ja sinne mettäänhän se sitten alko sammahteleen. Pakkasta oli se - 15 ja pilkkopimeää. Aina joku kilometri ajoa ja uus kuivaus. Syyksi ilmeni väärät seokset (liikaa öljyä)
Nykyään kirves (saa sen verran hakattua osia suoraksi että kulkee suunilleen eteenpäin ).Ja kerran tultu hinauksessa pienen puuhun tutustumisen jälkeen...hyvä hinausköysi muuten se liina pollessa millä vedetään kytkimestä käyntiin .
Lynxin alettua vittuileen soitin nokialaisella isälle ja enolle,kumpikin tuli apuun ja emännän kans päästiin kotia...Eno hinas minut ja lynxin,emäntä pääsi isän 250 elan+reki kyydillä kotia. Sen jälkeen vaihtui merkki japanilaiseen...
Jos se reissu ois videolla menis amerikan hauskimmat kotivideot sarjan kärkeen, ja helposti! Olihan se vittu keikka, ei voi muuta sanoa. Naurattaa edelleen se kaikki sekoilu.
remmin räjähtämisillä ja bensaputken poikki hankaantumisilla on tähän asti selvitty. bensan loppumisesta on selvitty puhelin soitolla ja hinauksella, muista selvitty omin avuin
Kerran paukahti variaattorin jäälä ajaessa. No onneksi oli varahihna mukana jotta päästiin jatkamaan matkaa.
