Offin perään hiukan taas aiheeseen liittyvää.. Eilen illalla väkertelin tuoreöljysäiliöksi tämmöisen. Tilavuus on tasan litra ja se on toiminut alkujaan Suzuki Swiftin paisuntasäiliönä. Mahtuu sille suunnittelemaani tilaan juuri ja juuri.
Heh, Mistä tilasit kartio-tiivisteet putkille? On meinaan ovh. 250€/sarja (6kpl) Säätelitkö jo pakoaukon luistit? Siihen ei muuten tarvi sitten sitä "oikeaa" testeriä, vaan onnistuu kotikonsteinkin.
Motormanista tilasin sen staattorin ja kartiot pakosarjojen päihin. Vaimentimen pään kartiot jätin suosiolla tilaamatta, kun ne minulla on jo. Vaimentimen pään pienet kartiot muuten maksaa 60e/kpl ja ne isommat vaan 25e/kpl. Muuten olisin kaivellut autopuolelta sopivat tiivisteet, mutta aika ei riitä nyt siihen. Kaivelen sitten paremmalla ajalla. Tosin niitä pienempiä kartioita, sisähalkaisijaltaan 27mm, tuskin autopuolelta löytyy. Litraisessa Suzuki Swiftissäkin on 35mm:n putki. Mulla on tuolta TY:n siuvuilta tulostettu ohje siihen pakoaukon säätimien kotikonsti säätöön. Tuo... http://www.zenitram-inc.com/Manuals/s2002-002.pdf
Jaa, meinaat käsikopelolla jos säätää luistit kattoon. Vai jokin vielä mukavampi konsti? Kytkimen ja varin väli on sama kuin Catin omalla koneellakin ja remmikin pysyy alkuperäisenä. Kytkimen lautasten halkaisija on Tässä sama kuin F7:ssa joten varmaankin oikea/sopiva säätö on varmasti mahdollista löytää. Jos se alkaa kovasti temppuilemaan, täytyy alkaa sitten suunnittelemaan uutta lääkettä siihen vaivaan. Koneen puolen korvakkeiden molemmin puolin sain 3mm:n kumilisut mahtumaan. Tärisee sitten miten tärisee, mutta kytkinlinja ainakin säilyy. Kytkimen pyrin pitämään Yammun alkuperäisenä, jotta olisi helpompi säätää se koneelle sopivaksi. Jos se kovin alkaa temppuilemaan, vaihtuu tilalle Catin kytkin.
Sama kulma: Eli sen servon saa auki-asentoon, kun sammuttaa koneen vaikka imulla. Eli kun koneen kierrokset on hetken jossain 800 kieppeillä, niin ajaa luistit auki.
Kurkkasin oisko ameriikkkalaista kelkkailijaa tullut tänään postilaatikkoon. Näkymä oli: Lehtikin oli tullut.
I dont understand a word what you guys saing. But what the hell... this sled is going to bee the meanest thing ever=) So f*cking cool. Love it. Cant wait to se a "before and after" pic=)
Thanks, I really appreciate that. I just said that I was lookin into my mailbox and that was the sight that I saw. Just some BS to go with the picture of my new silencer. Like T-CAT says: "Loud pipes save lives" Well, you can see few "before" pics at the first page and I´m sure you that you´ll see the "after" picture here also.
nice=) yes i have looked att all the pictures over and over again... But its always the "before and after" pic i love the most , where you can se clearly how much you´ve done to it=) werry well, grat job, and good lock with the rest of it=)
Tulipas tuossa opeteltua kantapään kautta, että vuoden -98 SRX:n magneetto EI sovi vuoden -02 Viperin lohkoon. Noh, vinkua, poraa ja parit uudet kierteet, niin alkoi sopimaan. Siellä se nyt on.
Frostyyyyyy! Hiukan vielä OFFIA noista tarra hommeleista. Tilailin Jordanilta tarroja ja ne saapuivatkin parahiksi pukin konttiin. Olisin vielä viime hetken vinkit kysynyt ennenkuin pistän tarrat pilalle. Miten märäksi olet suihkuttanut ne tarrapinnat ennen paikalleen asettelemista? Ja oletko laittanut ne läpinäkyvät "suojatarrat" myös paikoilleen? Kannattaakohan ne tarrat asetella paikoilleen suoraan siitä paperista vai oletko ensin irrottanut kokonaan tarrat papereista ja sitt kuomuun? PELOTTAA KOVASTI ETTÄ VEDÄN TARRAT PÄIN........!!????
Jos saanen valaista hieman. Itse olen kastellu fairyvedellä läpimäräksi esim. kuomun sekä liimapinnan, tarrat paikoilleen ja sitten vaan lastalla keskeltä sivuille jne. Vastatkoon Frosty itse tarkemmin.
Läpimäräksi kuomu ja liimapinta, ja todellakin lastalla sitten sipattaasilosaksi sen. Kun se on märkä sitä pystyy vielä mrrottelemaan hienosti jos sattuu vinoon menemään. Suoja paperi kastellaan sitten märäksi kun tarrat on paikoilleen lastattu ja aletaan varovasti irrottelemaan.
Tällä viikolla perheenjäsenen kuoleman vuoksi ei kelkalle ole tapahtunut mitään. Jatkuu taas kunhan päästään takas raiteille...
No, siitä uupuu yhden pakoputken liitos vaimentimeen ja kaasuvaijeri. Jonkin sortin ilmausruuvin tai kaksi meinasin rakentaa vesiletkuihin, kun niistä tuli väkisinkin sellainen lievä hässäkkä. Sitten on vielä valojen ja kahvanlämmittimien kytkemiset, jotain niittauksia ja muuta pientä hieromista. Kaiken kaikkiaan aletaan elämään jännittäviä aikoja kelkan valmistumisen suhteen. Koskaanhan se ei varmaan täysin valmis ole, mutta tämä rypistys kuitenkin.
Jos juku väittää että putkien sovittaminen vieraaseen runkoon on helppoa, puhuu puutaheinää. Voin rehellisesti sanoa että se ei sitä ole.
