Elikkäs miten teidän perheessä suhtaudutaan kelkkailu harrastukseesi? Onko mahdollisesti kelkkailu molempien harrastus? Meillä emäntä ei oikein ymmärrä pakokaasun katkuisia ajovarusteita pyykkikorissa eli suhtauminen kelkkailuun on hyvin kriittistä. Talvella kuulemma kaikki viikonloput menee sen härvelin kimpussa joko ajamassa tai muuten rassatessa. Välillä tuntuu että jos myisi kelkan pois niin pääsisi vähemmällä harmilla, mutta ei sitä hyvää harrastusta noin vain jätetä 8)
Meillä porukka on tottunut mun touhuihin , jos en ole kelkkailemassa olen sit autoja laittelemassa tai metsällä . Onhan ne kyllä muutaman kerran maininnut et enempäsä se kehtta koko ajan touhuta jot vois sitä aikaa olla vähän enemmän heillekkin . Kyllä tenavia tulee kyyditettyä aina silloin tällöin , muija ei kyllä lähde kyytiin vaikka mikä olis.
Meitä on kolme veljestä ja kaikilla on kelkat vanhempien luona toisella paikkakunnalla. Vaimot päästää ajelee ja vanhemmistakin kelkkailu on mahtava harrastus. Elikkäs ei vois paremmin kyllä meidän suvun naisväki kelkkailuun suhtautua
enpä oo semmosta naikkosta vielä tavannu joka tätä harrastusta ymmärtäs...onneksi ei oo tällä hetkellä tota"palloa jalassa"..
Nooh, meidän talossa kun tuo leipä tulee talvisaikaan kelkoista, niin pakko se on rouvan ymmärtää. Pitää kyllä itsekkin kelkkailusta, tosin välillä sitä normaalia rutinaa kuuluu. Ja syksyt kuluu metsällä, napinaa kuuluu mutta sit ku sää lintupaistia tai kunnon käristyksen, on suu messingillä. Lapset (2x2,5 vuotiaat) on ihan pöljänä kelkkoihin ja iskän ajovarusteisiin.
Mitäpä se..ristilukki nakkaa kamppeet takapihale haihtumaan. ja kelepaa se kyyti sille pilkki hommiin.. moitteita ei oo kuulunu, harrastaa pitää siitä lähetään. ;D
Tahtois emäntä ajelemaan, mutta kelkka kokoajan pajalla, ni ei oo päässy vielä... Siitä ainuat narinat
Ennenhän tuo ajeli itekkin päntienään,nykysin on menny vähä hiljasemmaksi.Joskus motkottaa jos jottain pittää hankkie.Mutta sitä se on, harrastusta. Tokihan nuo puuhommat ja pilkki/mökkireissut mennee iliman puhheita. ;D ;D ;D
Vaimo tulee mukaan ko ehtii ja minusta ihan kiva että tuleeki. Eipä ole hirveästi tarvinu odotella kuitenkaan. Tietty siis jos ja kun ajetaan rajoitusten mukaan. Kelkan rassaukseen vaimo suhtautuu ymmärtäväisesti, ainaki vielä...
Ei tuo juuri mitään sano, tuumasi tossa aikasemmin et parempi tämä harrastus ku kaljan juonti (puhutaan siis avopuolisoni määrittämästä oluen juonnin määrästä. 2 kertaa vko:ssa, keskiviikko- ja lauantai-iltoina tapahtuvasta saunakaljan avauksesta). Kyselee vaan reissun jälkeen et miten meni ja onko nälkä. Itekkin metättelen ja kalastelen, niin ymmärtää tarpeeni liikkua luonnossa moottorilla tahi ilman No mamma lähtis kyytiin, tai näin ainakin uhkasi. Maha vaan tahtoo olla jo edessä ku toi 30 raskausviikko on menossa ;D
Eipä tuo meilläkään ole kummemmin vastaan pistellyt, välillä päin vastoin. Usuttaa radalle. Kyydissä on kerran pari ollut pienen pyräyksen, muttei ole sen koommin kyydissä näkynyt. Sano kyllä lähtevänsä kun äsken kysyin. Rahapuolesta tulee välillä kommenttia... vaikea perustella kuinka mahrottoman tärkeä se putken muutos tai ruiskun viritys-sarja just nyt on. :-\ Varsin positiivista palautetta kuitenkin noin yleisesti ottaen. Kun puhuin, että jos kelkan vaihtais, sanoi että osta sinä itelles mieleinen niin me tytöt ajellaan tolla... Varmasti, jos ei rahasta olisi kiinni ;D
ei täälläkään suunnassa kielteinen ole. jos olisi niin vaikeaa tulisi. ei hän näistä kelkkajutuista kummemmin perusta. kyllä on puhunut että esim. Tahkolle voisi mieluusti lähteä. Ja meillä kaikki alkoikin kelkan takia, joten ei sovi vähätellä kapistusta! olin laittamassa kelkkaa harrastekisoihin kuntoon tallissa ja hän soitti ja kysyi viikkojen tapailun jälkeen, että onko tämä nyt tätä vaiko eikö. no minä siinä halusin päästä takaisin homiin ja tokaisin, että no onhan tämä niin tätä. pari vuotta ollaan yhdessä asuttu ja onniin pirskatin kivaa. varmasti elämäni paras päätös tuli tehtyä vähimmällä miettimisellä.
Eihän tuo hirveesti moiti, ja tykkää istuskella kiesillä. Sitte rupee napinaa kuuluun ku tiliotteen näkee... ;D Mulla tahtoo nuo laitteet vaihtua vähä niinku eukolta salaa, millon on auto vaihtunu, millon ilmestyny kelkka pihaan. Mutta pääpiirteittäin asiallinen meininki, ja poika ei muuta tekiskään ku olis mun kans pajalla tai ajelemassa.
: Siinä kun on muutaman päivän kulkenut keittiön ikkunasta olohuoneen ikkunaan ja ollut mietteliään näköinen, huokaissut syvään ja mennyt keittiön ikkunaan... Vaimo sanoo, " Alahan mennä kelkkailemaan.éihän tuota kukaan kato." : kelkan vaihto tapahtuu sitten näin: Tullaan kelkkailemasta... ollaan pahalla tuulella, meni kelkka rikki. korjataan kelkka .. käydään pikkumukka ajamassa, todetaan ettei siitä tullut hyvää. Ollaan muutama päivä, ajetaan reissu.. mainitaan ettei siitä tullut hyvää... tulee kommmentti: " Mene vaihtamaan se kelkka, eihän sitä kukaan aja rikkinäisellä ." : saa vapaasti koettaa.. Toimii ainakin meillä.
Kyllä katteeksi käy, menisipä meilläki tuo vaihtohomma tolleen että oikein "käsketään vaihtamaan kelkka".
Juuri näin ;D toimii! Onhan tuo meilläkin jo käskenyt useaan otteeseen uuden kelkan ostamaan, kun tuntuu noita tallipäiviä kertyvän. Haluais varmaan, että muksutki tuntis isänsä, eikä pelkäis outoa karvanaamaa joka joskus illan hämyissä hiipii sisälle... : ;D Noh uutta kelkkaa ei kuiten tarvi haaveilla näillä lainoilla :-\
Juu, aivan niin. Noh, sitte joskus isona ;D Hallitus kyllä tykkää kelkkailusta kovastikin, eipä sitä meillä muuten varmaan kahta kelkkaa oiskaan (tosin oma on atomeina at the moment). Ei pistä siis kelkkailuun hanttiin, mutta kun pitäs kuulemma jotain muutaki joskus tehdä ... Sitte tuota kelkan rakentamista/parantelua se ei kans oikein ymmärrä - tuumii vain että "se on aina rikki".
